Mykkä sukupolvi: miksi nuoret eivät vastaa kännykkäänsä?

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi Gema Sánchez Cuevas

Kirjoittanut Gonzalo Blanco Sardina

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Oletko koskaan ihmetellyt, miksi monet nuoret eivät vastaa kännykkäänsä? He sanovat: “minulla ei ollut sitä mukanani”, “se oli äänettömällä” tai “olin ystävien kanssa”. Siksikö Y-sukupolvea kutsutaan mykäksi sukupolveksi?

BankMyCellin tekemän tutkimuksen mukaan näille nuorille puhelu on tunkeutumista heidän jokapäiväiseen elämäänsä. Se on myös liian aikaavievää. Näin ainakin väitti 75 prosenttia tähän tutkimukseen haastatelluista nuorista.

75 prosentille nuorista puhelut tunkeutuvat heidän arkeensa.

Otos koostui 1 200 nuoresta amerikkalaista, jotka ovat syntyneet vuosina 1981-1996. Enric Soler, psykologian ja kasvatustieteen professori Katalonian avoimesta yliopistosta (UOC), tukee tämän tutkimuksen päätelmiä.

Soler ehdottaa, että puhelu on tunkeilevaa, eikä nuori tiedä kuinka kauan se häiritsee häntä. Hän väittää lisäksi, että nuorilla on se näkemys, että kuka tahansa heille soittaakin, tämä on aina enemmän tarpeessa oleva kuin puheluun vastaava osapuoli.

Mykkä sukupolvi

BankMyCellin tutkimuksen perusteella tätä yhteiskunnan segmenttiä on alettu kutsua mykäksi sukupolveksi. Miksi oikein nuoret eivät vastaa kännykkäänsä?

• Se on häiriötekijä. Puhelut voivat olla stressin lähde joillekin nuorille, koska heidän on pakko käsitellä viesti välittömästi. Siksi tämä sukupolvi suosii tekstiviestejä, koska he voivat vastata niihin vasta sitten kun siltä tuntuu. Näin heillä on riittävästi aikaa valmistella sopivin vastaus.

• Se vie aikaa. Nykyään on monia muita viestintäjärjestelmiä, jotka mukautuvat paremmin tämän päivän elämäntapoihin. Ääniviestitkin antavat lähettäjälle mahdollisuuden miettiä vastaustaan ja äänittää sen uudelleen niin monta kertaa kuin he haluavat. Heitä ei pakoteta antamaan välitöntä vastausta.

• He saattavat sanoa jotain, jota he katuvat. Vaikka elämme välittömyyden aikaa, nuoremmat sukupolvet eivät usein koe voivansa antaa välittömiä vastauksia. Itse asiassa he haluavat käyttää aikaa ja vastata vasta sitten, kun he todella tuntevat olevansa siihen valmiita.

• Sanat katoavat tuuleen. Tietoyhteiskunnassa, jossa kaikki on verkossa, suullinen viestintä on muuttunut yhä vähemmän käytetyksi. Kun asiat on näpytetty kirjaimin, nuoret muistavat tarkat sanat, joihin heidän on vastattava, kun aika koittaa.

BankMyCellin tekemä kysely kokosi nuorten tärkeimmät syyt olla vastaamatta tiettyihin puheluihin.

Noin 75 prosenttia vastaajista väitti, että puhelut ovat liian aikaavieviä. Heistä 64 prosenttia mainitsi vaikeuden tulla toimeen tarpeessa olevien ihmisten kanssa. 55 prosenttia myönsi, että he eivät vastaa tiettyihin puheluihin saavuttuaan johonkin tapahtumaan, ja 49 prosenttia ei vastaa, koska he pelkäävät, että heiltä pyydetään palvelus.

Muutos viestintätottumuksissa

Viestintätottumukset ovat yleisesti ottaen merkittävässä muutosvaiheessa. Nuorten keskuudessa nämä muutokset ovat ilmeisempiä.

“Mykkä sukupolvi näkee perinteisen puhelun riskialttiina viestintästrategiana.”

-Ferrán Lalueza, UOC:n informaatiotieteiden professori-

“Milleniaalit, eli Y-sukupolvi, ovat integroineet kommunikoinnin asynkronisten alustojen kautta, joissa keskustelukumppaneiden ei tarvitse olla samassa ajassa, ja se on heille helpompaa, mukavampaa ja vähemmän häiritsevää”, selittää Enric Soler.

Puhelut voivat olla ärsyttäviä

Toinen huomioitava näkökohta on, että puhelut voivat olla ärsyttäviä, varsinkin nuorimmille. UOC:n informaatiotieteiden professorin Ferrán Laluezan mukaan mykkä sukupolvi pitää perinteisen puhelun “riskaabelisena viestintästrategiana”. Onhan todellakin niin, että puhelun aikana et voi pyyhkiä tai olla sanomatta mitään jo sanomaasi.

“Tämä antaa heille vähemmän turvallisuudentunnetta ja luottamusta kuin puhe- tai tekstiviestin lähettäminen”, jatkaa UOC:n professori. Hän sanoo, että yksi puhe-ja tekstiviestien eduista nuorille on se, että he voivat “toistaa puheensa niin monta kertaa kuin on tarpeen ennen sen lähettämistä”.

Välittömyyden yhteiskunta

On totta, että elämme välittömässä yhteiskunnassa. Tämä kuitenkin kätkee sisäänsä omituisen paradoksin. Se on se tosiasia, että odotamme nuorempien sukupolvien osoittavan tätä nopeatempoisuutta ja välittömyyttä, mutta juuri he tarvitsevatkin eniten aikaa viestintätoimiensa suorittamiseen.

Yksi tärkeimmistä syistä on se, että perinteiset viestintämenetelmät ovat merkittävä ahdistuksen lähde nuoremmille sukupolville.

Vaikuttaa siltä, että mykkä sukupolvi ei todellakaan viihdy “kasvotusten” “synkronisissa” keskusteluissa. Kuten Enric Soler varoittaa, tämä turvallisuuden puute tarkoittaa, että heillä on tapana ottaa käyttöön puolustusmekanismeja, kuten välttäminen. Koska jos he eivät vastaa puheluun, he eivät voi paljastaa puutteitaan tällä alueella.