Kumpi on tehokkaampi: opiskelu ääneen lukemalla vai mielessä?

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi Gema Sánchez Cuevas

Kirjoittanut Raquel Lemos Rodríguez

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Se, mitä me haluamme ehdottaa, on molempien vaihtoehtojen hyödyntäminen, sillä sekä opiskelu ääneen lukemalla että mielessä lukeminen parantavat eri näkökohtia. Vaikka priorisoimme ja annamme enemmän merkitystä usein vain yhdelle niistä, katsotaan seuraavaksi, millaisissa tilanteissa kumpikin käytäntö voi osoittautua kaikkein hyödyllisemmäksi.

Mielessä lukeminen ja visuaalinen muisti

Kun opiskelemme lukemalla vain hiljaa mielessämme, ihanteellisinta olisi, että luemme tekstin ensin kerran läpi, minkä avulla meille jää suhteellisen selväksi se, mitä lukemamme teksti käsittelee. Opiskelu ei kuitenkaan vielä pääty tähän. Ensimmäisen lukukerran jälkeen on tärkeää alleviivata tärkeitä ajatuksia, pysähtyä niihin kohtiin jotka ovat jääneet epäselviksi sekä pohtia tai etsiä tietoa, joka avartaa paremmin näitä kysymyksiä ja epäilyksiä.

On tärkeää sekä alleviivata että kirjoittaa ylös muistiinpanoja; voit käyttää alleviivaamiseen myös värillisiä alleviivauskyniä, koska niiden tiedetään suosivan visuaalista muistia, sillä tiedon sijainnin muistaminen helpottaa sen palauttamista muististamme. Lisäksi värien käyttö saa meidät kiinnittämään kyseiseen tietoon enemmän huomiota sekä tarkastelemaan sitä tietoa, mitä olemme aikaisemmin pitäneet tärkeimpänä.

Jotta tietoa voitaisiin sisäistää paremmin lukiessamme hiljaisuudessa, meidän on täydennettävä sitä yhteenvedoilla ja kaavioilla.

Hiljaisuudessa tai mielessä lukemisen tärkeys piilee siinä, että voimme keskittyä lukemaamme. Mutta jos emme tee mitään muuta kuin pelkästään luemme, tämä käytäntö ei tule auttamaan meitä juurikaan. Syynä on se, että meidän on työskenneltävä aktiivisesti opiskeltavan teeman kanssa ja tehtävä siitä meidän omamme. Toisin sanoen pelkkä lukeminen ei riitä, vaan meidän tulisi lisätä siihen myös kirjoittamista, muistiinpanoja ja opiskeltavan aiheen pukemista omiksi sanoiksemme sen sisäistämiseksi. Juuri tässä piilee asian ydin ja tästä syystä opiskelu hiljaisesti mielessä voi tarjota meille paljon.

Opiskelu ääneen lukemalla vahvistaa tietoa

Kun opiskelemme ääneen lukemalla, tapahtuu jotain, jonka myötä korvasta tulee osa tätä kokemusta, jolloin myös esimerkiksi muistiin, huomioon sekä ymmärrykseen liittyvät kognitiiviset kyvyt herätetään. Tämä käytäntö aktivoi kykyä säilyttää ja tallentaa tietoa, jota aivoistamme löytyy.

Mutta kuten mainitsimme edellisessä kappaleessa, tähän liittyy jotain muutakin. Eikö olekin totta, että monelle meistä selityksen kuuleminen muiden suusta osoittautuu helpommaksi kuin omien muistiinpanojen lukeminen ääneen? Tämä johtuu siitä nimenomaisesta syystä, että lukemalle annetaan henkilökohtainen arvo, se selitetään eri sanoin, mutta samalla voidaan myös kysyä, kyseenalaistaa ja keskustella aiheesta. Tämä kaikki puolestaan rikastuttaa oppimista ja suosii tiedon sisäistämiseen vaadittavaa prosessia.

Kun opiskelemme lukemalla ääneen, luomme yhteyksiä. Yhtäkkiä linkitämmekin sanomamme johonkin aikaisemmin lukemaamme tai johonkin toiselle sivulle. Teemme mielessämme skeeman, joka voi tukea sitä mallia jonka teimme aikaisemmin hiljaisuudessa tai sitä lukemaa, jonka olimme jo aikaisemmin käyneet läpi lukematta sitä ääneen. Opiskelu ääneen lukemalla on ihanteellinen lisä, joka vahvistaa jo opittua tietoa ja tallettaa sen mieleemme.

Itsensä kuuntelun edut

Tutkijat Colin MacLeod ja Noah Farrin ovat omistautuneet tutkimaan oman äänen tuotannon vaikutusta ja sen suhdetta oppimiseen. MacLeod ja Farrin ovatkin vuodesta 2010 lähtien keskittäneet aikansa kyseisen aiheen tutkimiseen, jonka johdosta Memory -lehdessä julkaistiin yksi heidän tutkimuksistaan, “Itsensä kuuntelun edut”.

Tässä tutkimuksessa he tekivät yhteistyötä yhteensä sadan Kanadassa sijaitsevan Waterloon yliopiston opiskelijan kanssa, joille kaikille he antoivat 80 sanaa, jotka opiskelijoiden oli sanottava ääneen. Suurin osa heistä kirjoitti myös varmuuden vuoksi paperille ylös niitä sanoja, joita he muistivat.

Tämän jälkeen he jatkoivat toiseen testiin, mutta ennen sen suorittamista heidän oli valittava 4 eri tapaa muistaa kyseiset sanat. Yksi näistä tavoista oli lukea ne omassa mielessä hiljaa, toinen tapa oli kuunnella ne jonkun toisen nauhalle lukemina, kolmas taas oli kuunnella nämä sanat nauhotettuina heidän omalla äänellään ja neljäntenä taas oli lukea ne itse ääneen.

Tulokset olivat erittäin paljastavia, ja kirjoittajat kutsuivat niitä “tuotantoilmiöksi”. Kahden viikon jälkeen testistä osallistujille annettiin sarja sanoja, jotka heidän oli tunnistettava kuuluvan niihin sanoihin, jotka he olivat lukeneet tai muistaneet aikaisemmin. Ne, jotka olivat lukeneet sanat ääneen, pärjäsivät testissä parhaiten.

Opiskelu ääneen lukemalla antaa meille mahdollisuuden luoda lukemallemme persoonallisemman luonteen, joka puolestaan auttaa meistä muistamaan sen paremmin.

Tutkimuksissa todettiin kuitenkin, että myös omien nauhoitusten kuunteleminen auttoi tiedon muistamisessa, siinä missä taas toisen henkilön tekemien nauhoitusten tehokkuus oli sijalla kolme. Tästä syystä voimme päätellä, että mitä henkilökohtaisempi nauhoitus on, sitä paremmin me myös muistamme sen.

Yhteenvetona

Vaikka opiskelu ääneen lukemalla erittäin hyvä vaihtoehto, emme voi sulkea pois muita käytäntöjä, sillä se, mitä yleensä yritämme muistaa, on materiaalin merkitys eikä niinkään yksittäiset sanat. Tässä mielessä kaikkien edellä mainittujen tapojen yhdistelmä voi antaa erittäin tyydyttäviä tuloksia.

Jotkut oppivat paremmin lukemalla mielessään hiljaa, nauhoittaen seuraavaksi lukemansa tekstin ja sitten käymällä nauhoituksen kuuntelemalla läpi. Toiset taas päättävät lukea ääneen alusta alkaen ja sitten vasta opiskella hiljaa kirjoittamalla tai tutkimalla oppimasta tiedosta tehtyjä skeemoja. Tässä mielessä, ja pohjautuen edellä mainittuun tutkimukseen, tärkeintä on se, että jokainen käyttäisi juuri sitä menetelmää jonka avulla hän saavuttaa omasta mielestään parhaan suorituskyvyn.