Kaunis tarina elefantista, joka kadotti vihkisormuksensa

Tämä on vanha ja kaunis tarina, jota ihmiset ovat kertoneet sukupolvelta toiselle. Tämä on tarina, jota tulisi pohtia. Se sijoittuu kaukaiseen paikkaan viidakossa, jossa nuori ja kaunis elefantti asui. Tuohon aikaan elefantti oli valmis avioliittoon.

Elefantti ei ollut vielä löytänyt naaraselefanttia, joka varastaisi hänen sydämensä. Eräänä satunnaisena iltapäivänä hän kuitenkin näki elefanttilauman pienen välimatkan päässä. Elefantti huomasi, että laumassa oli kaunis naaraselefantti ja se lumoutui täysin.

Kaksi laumaa yhdistyi ja elefantti jatkoi naaraan vieressä kävelyä. Ne alkoivat puhua ja tajusivat pian, että niillä oli paljon yhteistä. Ne rakastuivat lopulta. Muutaman kuukauden päästä ne kertoivat kaikille, että olivat päättäneet mennä naimisiin.

Unelmahäät

Tämä kaunis tarina kertoo, että molemmat laumat tunsivat uskomatonta onnellisuutta päätöksestä. Ne eivät olleet juhlineet häitä pitkään aikaan ja kaikki uskoivat tähän pariskuntaan. Jotkut vanhemmista naaraselefanteista olivat vastuussa siitä, morsian olisi hääpäivänään kaunis. Toiset taas suunnittelivat ruokalistan vuoden tapahtumaa varten.

Uroselefantit sen sijaan päättivät rakentaa suuren teltan, jossa häät ja pariskunnan ensimmäinen tanssi tapahtuisivat. Kaikki ottaisivat osaa ja siitä tulisi unohtumaton tapahtuma. Sillä hetkellä kaikki oli iloista ja kaikki elefantit olivat innoissaan ja valmiina juhlimaan.

Häät olivat vain muutaman päivän päässä. Elefantti lähestyi ystäväänsä, joka oli erinomainen koruseppä, ja pyysi tätä tekemään vihkisormukset. Elefantin ystävä teki vihkisormukset kärsivällisyydellä. Niistä tuli mahtavat.

Vihkisormus ja kaunis tarina

Päivää ennen häitä elefantille kerrottiin, että sormukset olivat valmiit. Se oli niin innoissaan, että meni heti ystävänsä korukauppaan. Se oli hyvin utelias ja sillä oli suuret odotukset. Elefantti halusi sormusten olevan aivan täydelliset.

Tämä tarina kertoo, että elefantti tunsi hurmiota nähdessään sormukset. Se onnitteli ystäväänsä niiden tekemisestä. Se tunsi olonsa hyvin onnelliseksi ja laittoi sormukset talteen ja meni takaisin kotiin. Ainoa asia, joka häneltä puuttui, oli hänen oma juhlapukunsa. Elefantti ajatteli tätä tullessaan virran kohdalle.

Elefantti oli niin ajatuksissaan, ettei se huomannut että tiellä oli valtava kivi. Koska se ei kiinnittänyt siihen huomiota, se kompastui ja kaatui virtaan. Se tapahtui hyvin yhtäkkiä. Kun se nousi, se tajusi, että oli hukannut yhden vihkisormuksista.

Löytötavara

Elefantti vaipui epätoivoon. Se alkoi etsiä kadonnutta sormusta. Se kaivoi kuoppia kaikkialle, mutta turhaan. Sellaista pientä esinettä oli erittäin vaikea löytää. Mitä enemmän se katseli virtaan, sitä kadotetummalta sormus vaikutti ja sitä epätoivoisemmaksi elefantti tuli.

Utelias pöllö tarkkaili tätä ja huusi: “Rauhoitu!”. Tämä kaunis tarina kertoo, että elefantti muuttui ahdistuneemmaksi sen kuullessaan. Se ajatteli, että tuo pöllö ei oikeasti ymmärtänyt mitä oli meneillään. Häät oli sovittu seuraavalle päivälle, eikä elefantti pystynyt saamaan toista sormusta. Mitä morsian ajattelisi? Mitä kaikki muut ajattelisivat? Elefantti ei pystynyt ajattelemaan muuta, samalla kun se etsi sormusta yhä virrasta.

Sitten pöllö huusi: “Kuuntele minua, rauhoitu. Kaikki tulee menemään hyvin, tiedän sen.” Elefantti muisti, että pöllöt olivat tunnettuja viisaudestaan, joten se päätti kiinnittää huomiota siihen mitä pöllö sanoi. Se pysyi täysin liikkumattomana parin minuutin ajan ja rauhoittui. Pian virran vesi ja sedimentit asettuivat paikoilleen ja auringonvalo valaisi virran pohjan. Silloin elefantti huomasi sormuksen ja otti sen vedestä.

Nuori elefantti oppi arvokkaan läksyn. Sen epätoivo oli luonut veteen virtauksia, jotka eivät sallineet sen nähdä sormusta. Se kiitti pöllöä oppitunnista ja palasi takaisin kotiin tuntien kiitollisuutta ja onnellisuutta siitä mitä oli tapahtumassa. Se jätti meille perinnöksi tämän kauniin tarinan pohdittavaksi.