Kansainvälinen naistenpäivä: ilman meitä maailma pysähtyy

4 minuuttia

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 10 joulukuuta, 2021

Nicaragualainen runoilija Rubén Darío on sanonut, että elämä ilman naisia on puhdasta proosaa. Olemme kuitenkin enemmän kuin vain runoutta, koska ilman meitä maailma pysähtyisi paikalleen. Koska olemme kaikkialla, tuomme elämää, luomme, tuotamme, johdamme, kuivaamme kyyneliä, imetämme, inspiroimme, siivoamme, parannamme elämää ja sydäntä, innovoimme… Kaiken tämän pitäisi muistuttaa meitä siitä, mitä kansainvälinen naistenpäivä tarkoittaa.

“Ilman meitä maailma pysähtyy” oli mottona vuoden 2020 maaliskuun 8. päivänä. Nyt, enemmän kuin koskaan aikaisemmin, sen on odotettu herättävän tietoisuutta ja jatkavan sitä pysäyttämätöntä kaikua, joka syntyi kuukausia sitten #MeToo-liikkeen myötä. Naiset käyvät läpi henkilökohtaista taistelunsa päivittäin kaduilla, sosiaalisessa mediassa ja missä tahansa, missä he puolustavat oikeuksiaan, tuomitsevat eriarvoisuuden ja vaativat edistymistä kaikilla mahdollisilla tavoilla.

Rohkeutta on erottua joukosta ja menestyä naisena keskellä miesten maailmaa.

Helmikuussa 2020 näyttelijä Frances McDormand piti meille tunteellisen puheen voitettuaan Oscarin ja muistuttaen meitä siitä, että naisilla on paljon kerrottavaa. Näyttelijät, tuottajat, käsikirjoittajat… Heillä kaikilla on mielessään upeita projekteja, mutta naisten ideoiden rahoittaminen ei ole arkipäiväinen tilanne. Maailmasta löytyy edelleen standardi mitta, maskuliininen mitta, ja olemme tottuneet siihen niin paljon, että tuskin ajattelemme toista mahdollisuutta, toista katsetta, joka kykenisi tarjoamaan meille yhtä poikkeuksellisia asioita.

Tästä huolimatta, tässä me olemme, odotamme mahdollisuuksia ja olemme edelleen päteviä, mutta emme pysty erottumaan joukosta niin paljon kuin haluaisimme. Koulutamme, tuotamme, kehitämme projekteja ja olemme edelleen osa tätä valtavaa moottoria joka liikuttaa maailmaa, mutta samalla pidätämme henkeämme palkkaeron edessä, vaikeasti rikottavien kaavojen edessä sekä sen yhteiskunnan edessä, joka vetää edelleen mukanaan menneisyyden patriarkaalista painolastia.

Kansainvälinen naistenpäivä: kun maailma pysähtyy ilman naisia

Motto ei ole uusi. Viesti siitä, että ilman naisia maailma pysähtyisi paikoilleen, ilmestyi jo ensimmäistä kertaa 24. lokakuuta 1976 Islannissa. Se oli historiallinen hetki ja mieleenpainuva päivämäärä sekä käännekohta tässä maassa, joka johtaa tänä päivänä maailmaa missä tahansa kysymyksessä, joka koskee sukupuolten välistä tasa-arvoa. Itse asiassa muutama kuukausi sitten Islannissa pantiin toimeen laki, joka velvoittaa suojelemaan miesten ja naisten välistä tasa-arvoa palkkauksessa.

Kaiken tämän alkuperä juontuu kuitenkin tuohon vuoden 1975 päivään, jolloin 90 % islantilaisista naisista päätti yksinkertaisesti olla menemättä töihin tai tekemättä mitään muutakaan: oli kyseessä sitten kotityöt, lastenhoito tai sairaana olevien sukulaisten tai läheisten hoitaminen, opiskelu koulussa tai yliopistossa… Yli 25 000 naista kerääntyi Reykjavikin keskusaukiolle huutamaan oikeuksiaan. Viisi vuotta myöhemmin tämä maa valitsi ensimmäisen naispuolisen presidenttinsä: se oli Vigdis Finnbogadottir.

43 vuotta tämän päivän jälkeen, ja hyödyntämällä naistenpäivää, naiset ympäri maailmaa pyrkivät toistamaan saman liikehdinnän. Kaikkien naisten odotettiin liittyvän lakkoon työssään, lopettamaan kulutuksen, pidättäytymättä hoitotyöstä ja huomiosta, ja että myös opiskelijoiden maailma liittyisi mukaan protestiin. Tämän liikkeen johdosta vuoden 2020 8. maaliskuuta oli hiukan hiljaisempi ja hiukan yksinäisempi, ilman naisten läsnäoloa tavanomaisessa ympäristössään, mutta samalla se puolestaan pakotti kuuntelemaan heidän ääntään ja vaatimuksiaan.

Mitkä olivat 8. maaliskuuta pidettävän naistenpäivän lakon tavoitteet?

Kansainvälinen naistenpäivä ja sen aktivointi keskittyivät nykyisen syrjinnän paljastamiseen neljällä erityisalueella. Ne ovat seuraavat:

Työmaailma: Kansainvälisen naistenpäivän aikana vaadittiin oikeudenmukaisempia työoloja ilman sukupuolieroja. Maailmanlaajuisesti arvioidaan, että jokaisesta miehen ansaitsemasta dollarista naiset, jotka tekevät samaa työtä samassa asemassa, saavat vain 77 senttiä. Samoin sellaiset tekijät, kuten seksuaalinen häirintä työssä tai se, että on maailmassa on edelleen 18 maata joissa aviomies voi kieltää vaimoltaan työskentelyn, ovat näkökohtia, joihin vuoden 2020 kansainvälinen naistenpäivä on ottanut laajasti kantaa.
Toinen skenaario on kotiin liittyvä ympäristö, joka osoittaa tarpeen jakaa kotityöt sekä siellä asuvien huollettavien perheenjäsenten hoidon tasapuolisesti. Emme voi unohtaa, että 80 prosentilla tapauksista huollettavana olevien sukulaisten ja läheisten hoito kuuluu naisille.
Kuluttajien lakko. Tämä on vielä yksi alue, joka ansaitsee parempaa näkyvyyttä vaatimalla seksistisen mainonnan lopettamista ja “pink tax” -ilmiöksi kutsutun verotuksen lopettamista, jossa kaikki naisille tarkoitetut tuotteet (höylät, terveyssiteet, tamponit ja kaikki muut naisille tarkoitetut palvelut tai tuotteet) maksavat enemmän kuin vastaavat miehille suunnatut tuotteet.
Opiskelijoiden lakko. Korkeakoulut, instituutiot ja yliopistot vaativat tänä naistenpäivänä myös sitä, että jokainen koulutuksellinen ympäristö olisi ympäristö, jossa vallitsee tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus.

Naisten rooli yhteiskunnassa

Yksi näkökohta, joka meidän on otettava huomioon kansainvälisessä naistenpäivässä on se, että kaikki nämä väitteet eivät kuulu yksinomaan naisille. Jokaisella, ja täysin sukupuolesta riippumatta, on täysi oikeus liittyä tämän päivän protesteihin ja liikehdintään.

Koska jokainen ääni kuuluu paljon paremmin, jos se alkaa harmoniasta ja siitä sovittelun tilasta, jossa puolustetaan kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia ja tarpeita rakentaa parempaa tulevaisuutta.

Siksi me emme saisi laiminlyödä naisten asemaa yhteiskunnassa. Koska äitimme ja isoäitimme ansaitsevat sen, että uudet sukupolvet jatkavat sitä, minkä he ovat aloittaneet. He, jotka raivasivat kivistä tietämme taivuttamalla kyynärpäänsä ja selkänsä ja valittamatta yhdenkään päivän ajan, antoivat meille mahdollisuuden jatkaa eteenpäin suuremmalla mukavuudella, tuntien olomme aina suojatuiksi ja inspiroituneiksi heidän työstään.

Emme myöskään voi unohtaa huomisen sukupolvea, niitä tulevaisuuden lapsia, jotka ansaitsevat kaiken. Tehkäämme siis työtä maailmassa, jossa ei ole enempää vaikeasti rikottavia kaavoja, ja pitäkäämme samalla mielessä, että myös meidän on nostettava jalkamme ylös siitä sementistä, joka pidättelee meitä paikallaan, ymmärtämällä, että voimme ja ansaitsemme saavuttaa unelmamme.