Huonosti nukkuminen voi aiheuttaa voimakasta yksinäisyyden tunnetta

Yksinäisyys ja uniongelmat ovat kasvavia vaikeuksia nyky-yhteiskunnassamme. Etenkin yksinäisyys on lisääntynyt huomattavasti; esimerkiksi Iso-Britanniassa on perustettu “yksinäisyyden ministeriö”. Tämän lisäksi huonosti nukkuminen on merkittävä ongelma, josta on tullut hyvin yleinen tosiasia ympäri maailmaa.

Se, mikä tulee monelle meistä uutena tietona on se, että kalifornialaisessa Berkeleyn yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on löydetty yhteys näiden kahden ilmiön välillä. Ilmeisesti huonosti nukkuminen voi aiheuttaa voimakasta yksinäisyyden tunnetta. Ja vaikka tutkimuksessa ei tätä mainita, tiedämme jo, että silloin kun henkilö ei kykene hallitsemaan yksinäisyyden tunteita, hänellä esiintyy yleensä myös ongelmia levon kanssa.

Huonosti nukkuminen laukaisee todellisen tunteiden myrskyn. On selvää, että unen puute vaikuttaa mielialaan: se vähentää motivaatiota, saa meidät tuntemaan olomme ärtyneeksi ja tällöin meillä on todennäköisesti myös suurempia vaikeuksia ohjata ja ylläpitää huomiokykyämme. Tutkimus, jossa puhumme tässä artikkelissa, on osoittanut, että huonosti nukkuminen lisää myös yksinäisyyden tunnetta.

“Uni on parasta meditaatiota.”

-Dalai Lama-

Berkeleyn yliopiston tutkimus

Tässä Kaliforniassa sijaitsevassa Berkeleyn yliopistossa tehdyssä, neurologien Eti Ben-Simonin ja Matthew Walkerin johtamassa tutkimuksessa selvitettiin huonon unen ja yksinäisyyden tunteen suhdetta toisiinsa. Tutkimuksesta saadut tulokset on julkaistu Nature Communications -lehdessä vuonna 2018.

Aiempi tutkimus, jossa oli ollut mukana 140 vapaaehtoista, oli jo osoittanut, että huonosti nukutun yön jälkeen henkilöt syyttivät tästä omaa eristäytymisen tunnettaan ja sitä, ettei heillä ollut ketään jolle puhua. Tässä uudemmassa tutkimuksessa neurologit Ben-Simon ja Walker halusivat vahvistaa ja täsmentää nämä löydökset.

Tässä onnistuakseen he pyysivät 18 nuorta koehenkilöä nukkumaan keskeytyksettä koko yön kotonaan. Seuraavana yö heidän taas piti olla hereillä laboratoriossa. Tämän saavuttamiseksi heille järjestettiin paljon aktiviteetteja, joten he eivät nukahtaisi hetkeksikään.

Jälkeenpäin koehenkilöille näytettiin video. Kyseisessä videossa voitiin nähdä ulkopuolisen henkilön kävelevän koehenkilöitä kohti 3 metrin etäisyydeltä. Heitä pyydettiin painamaan nappia, kun he kokivat että ulkopuolinen henkilö oli liian lähellä. Tulokset osoittivat, että koehenkilöt pysyivät keskimäärin 15 % kauempana ulkopuolisesta verrattuna ihmisiin, jotka olivat nukkuneet edellisenä yönä.

Huonon unen vaikutukset

Tutkijat havaitsivat myös, että vapaaehtoisten aivoissa aktivoitui uhkan tunteeseen liitetty alue, kun videolla ollut henkilö lähestyi kameraa. Toisin sanoen he kokivat muiden läheisyyden riskiksi.

Samalla tapaa havaittiin, että aktiivisuuden määrä väheni sellaisilla aivojen osa-alueilla, jotka on liitetty sosialisaatioon. Tämä tarkoittaa toisin sanoen sitä, että nämä henkilöt tunsivat vähäisempää motivaatiota ollakseen vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa.

Vapaaehtoiset puolestaan ilmaisivat olevansa myös yksinäisempiä. Eräs tutkimukseen osallistunut tutkija on selittänyt ilmiötä seuraavanlaisesti: “Mitä vähemmän nukumme, sitä vähemmän haluamme olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Ja kun välttelemme sosiaalista elämää, se puolestaan lisää unen puutteesta johtuvia seurauksia entisestään ihmisten välisessä kanssakäymisessä.”

Toinen paljastava koe

Eti Ben-Simon ja Matthew Walker veivät kokeen toiseen vaiheeseen, johon osallistui tällä kertaa 1 000 vapaaehtoista. Kaikille näille vapaaehtoisille esitettiin videoita, joissa näkyi edellisen kokeen 18 vapaaehtoista. Jokainen nauhoitus kesti hieman yli minuutin ja niissä jokainen näistä vapaaehtoisesta puhui satunnaisista aiheista, joita ohjasi 10 kysymyksestä koostuva kysely.

Puolet videoista oli nauhoitettu ensimmäisen yön unen jälkeen ja toinen puoli videoista sen jälkeen, kun vapaaehtoiset olivat viettäneet koko yön hereillä. Katsojille ei kuitenkaan kerrottu, mitkä videot oli kuvattu ennen valvottua yötä ja mitkä videot taas sen jälkeen. Vapaaehtoiset yksinkertaisesti katsoivat videot loppuun satunnaisessa järjestyksessä – riippumatta siitä, oliko ne kuvattu hyvin nukutun yön jälkeen vai unettoman yön jälkeen.

Tämän jälkeen vapaaehtoisilta kysyttiin, ketkä osallistujista näyttivät yksinäisemmiltä; useimmat katsojat tunnistivat näiden vaihtoehtojen joukosta ne, jotka eivät olleet nukkuneet. He ilmaisivat myös, että he eivät nähneet näissä henkilöissä motivaatiota tai halua hakeutua vuorovaikutukseen näiden ihmisten kanssa.

Tutkimuksen tulokset

Kokeilun loppupuolella näitä vapaaehtoisia pyydettiin raportoimaan omista tunteistaan katsottuaan ensimmäisten 18 osallistujan videot. Tuloksena oli, että niiden tallenteiden katsominen, jossa esiintyivät ne koehenkilöt jotka eivät olleet nukkuneet, herättivät yksinäisyyden tunteita myös katsojissa.

Tutkijat totesivat, että yksinäisyyden tunne oli jossain määrin “tarttuvaa”. Useat ilmaisivat, että he tunsivat selittämättömästä syystä olonsa yksinäisemmiksi katsottuaan unettoman henkilön videon.

Yhteenvetona voidaan todeta, että huonosti nukkuminen vaikuttaa negatiivisella tavalla yksilön sosiaaliseen kanssakäymiseen muiden kanssa, ja tämän lisäksi aiheuttaa myös hylkäämisen tunteita toisissa ihmisissä. Hyvänä uutisena meille tulee onneksi se, että jo yksi hyvin nukuttu yö riittää siihen, että listaamamme negatiiviset vaikutukset katoavat.