Herodotos: ensimmäinen historioitsija ja antropologi

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Bernardo Peña Herrera

Kirjoittanut Guillermo Bisbal

Viimeisin päivitys: 04 lokakuuta, 2022

Halikarnassoksesta kotoisin oleva Herodotos oli historioitsija ja antiikin Kreikan maantieteilijä. Hän syntyi vuonna 484 eaa. ja kuoli 452 eaa. Monet asiantuntijat pitävät häntä maailman ensimmäisenä historioitsijana ja antropologina.

Hän oli ensimmäinen, joka jätti perustellut ja rakenteellisen luettelon ihmisten teoista ja tapahtumista. Tämän saavuttaakseen hän käytti laajaa valikoimaa suullisia ja kirjoitettuja historiallisia lähteitä. Herodotos oli huomattavasti omaa aikaansa edellä. Tutkitaanpa seuraavaksi hänen elämäänsä yksityiskohtaisemmin.

Herodotos ja historiateos

Herodotoksen suurimman teoksen, Historiateoksen, yhdeksällä kirjalla oli kaksi tavoitetta:

1. Tallentaa sekä kreikkalaisten että barbaarien kokemat tapahtumat.
2. Selittää näiden tapahtumien syitä ja niiden vaikutuksia kreikkalaisiin ja persialaisiin yhteiskuntiin.

Herodotoksen tallentamat tapahtumat sijoittuivat persialaissotiin (492 – 478 eaa.), jolloin kreikkalaiset ja persialaiset sotivat keskenään. Tämä ei kuitenkaan ollut ainoa asia, mistä hän kirjoitti, vaan Historiateot harhaili joskus tästä pääaiheesta.

Nämä tapahtumat kirjoitettiin proosamuodossa runomuodon sijaan. Siitä huolimatta, että Homeros, Iliaksen ja Odysseian kirjoittaja, vaikutti Herodotokseen selvästi, tämä ei yrittänyt omaksua Homeroksen tyyliä omassa teoksessaan. 

Näillä kirjailijoilla oli kuitenkin tiettyjä yhteisiä piirteitä. Hän käyttivät teoksissaan hän-muotoa ja korkeaa kieltä.

Yksi suuri ero eeppisten runojen ja Herodotoksen historiankirjoituksen välillä on hänen käyttämänsä lähteet. Kun Homeroksen pääasiallisena inspiraationa toimivat muusat, Herodotos keskittyi keräämään informaatiota.

Herodotos: matkaileva historioitsija

Herodotos matkusti aikanaan paljon. Hän kirjoitti muistiin kaiken näkemänsä ja kuulemansa matkojensa aikana. Tämä näkyy selvästi hänen metodeissaan kerätä tietoa. Se koostui seuraavista kohdista:

• Informaation etsintä ja kerääminen asioista, joita ihmiset todistivat. Hän käytti paikkojen maantieteellisten ominaisuuksien kuvaamista. Hän kuvaili myös vierailemiensa ihmisten tapoja ja heidän kaikkein silmiinpistävimpiä erityisyyksiään.
• Kun hän ei voinut saada tietoa suoraan, hän luotti vierailemiensa paikkojen paikallisten suullisiin todistuksiin.
• Hän käytti myös eeppisten runoilijoiden ja logografien tuottamia kirjallisia lähteitä.

Herodotos selitti teoksessaan kuinka ja miksi hän keräsi tietoa, jota hän käytti tapahtumien kuvailemisessa. Hän itse asiassa painotti eri lähteiden tärkeyttä ja niiden käyttämisen vaikeutta kuvaillessaan historiallisia tapahtumia voidakseen saada ne kuulostamaan mahdollisimman todellisilta. Tämä suorien lähteiden käyttäminen, sekä suullisten että kirjallisten, teki Herodotoksen työstä legendaarisen. Se muutti ihmisten tavan kirjoittaa historiaa.

Historiateoksen yhdeksän kirjaa

Historiateos on jaettu yhdeksään kirjaan:

• Ensimmäisessä kirjassa Herodotos kertoo persialaissotien mahdollisista aiheuttajista. Hän keskittyy Lyydian kuninkaan Kroisoksen valtakauteen. Herodotoksen mukaan tämä kiihotti ihmisiä tähän kreikkalaisten ja persialaisten väliseen sotaan.
• Seuraava kirja käsittelee Egyptiä ja sen suuria ihmeitä. Herodotos kuvailee olennaisia maantieteellisiä ominaisuuksia ja kaikkein huomiota herättävimpiä egyptiläisiä tapoja. Hän teki myös yhteenvedon maan pitkästä historiasta.
• Kolmannessa kirjassa hän käsittelee syitä, jotka saivat Kambyses II:n hyökkäämään Egyptiin tarkoituksenaan vallata se. Hän kuvailee myös Kambysesin persoonallisuutta ja sotilaallista kampanjaa. Tämä kirja päättyy Kambysesin kuolemaan ja Dareios I:n valtaannousuun.
• Neljännellä kirjalla on kaksi osaa. Ensimmäinen käsittelee Skyytiaa (Keski-Aasian aluetta) ja toinen osa käsittelee Libyaa.
• Viidennestä kirjasta yhdeksänteen Herodotos keskittyy kreikkalaisten ja persialaisten välisiin sotilaallisiin selkkauksiin persialaissotien aikana. Viides kirja käsittelee persialaisten etenemistä kreikkalaisia vastaan, etenkin Makedonian ja Traakian alueella. Tässä kirjassa puhutaan myös Spartan ja Ateenan historiasta, maantieteestä ja kulttuurista.
• Kuudes kirja käsittelee Dareioksen tutkimusretkeä, joka päättyi kreikkalaisten voittoon Marathonissa.
• Seitsemäs kirja kuvailee dramaattisia taisteluja, kuten Thermopylain taistelua.
• Viimeiseksi, kahdeksas ja yhdeksäs kirja kuvailevat Salamiin ja Plataiain taisteluja.

Ensimmäinen historioitsija ja antropologi

Herodotoksen informaation keräämismetodien seurauksena monet nykyiset historioitsijat pitävät häntä historian akateemisen alan isänä. Hänen ansiostaan meillä on tietoa eri konflikteista, jotka vaikuttivat muinaiseen Eurooppaan ja Aasiaan. 

Asiantuntijat eivät pidä Herodotosta vain ensimmäisenä historioitsijana, vaan sanotaan että hän oli myös ensimmäinen antropologi. Tämä johtuu siitä, että hän käytti osallistuvaa tarkkailua, joka on perusteellinen etnografian (nykyään tällä nimellä tunnettu) ominaisuus.