Hans Roslingin mukaan tulemme näkemään suuria muutoksia maailman väkiluvussa seuraavien vuosien aikana. Jatka artikkelin lukemista saadaksesi tietää aiheesta enemmän!
Hans Roslingin ennustuksista tuli erittäin arvostettuja, kun hänen perustamansa Gapminder-säätiö kehitti uskomattoman mielenkiintoisen ohjelmiston. Sen ensisijainen ominaisuus oli muuttaa tilastot interaktiivisiksi diagrammeiksi. Näiden diagrammien pohjalta Hans Rosling pystyi visualisoimaan tärkeitä maailman demografisia trendejä.
Tämä ruotsalainen akateemikko ja kansanterveyden professori vitsaili siitä, että kaikki haluaisivat kurkistaa hänen tietokoneelleen, sillä sieltä voisi nähdä taloudellisen kasvun. Ja hän oli oikeassa. Hans Roslingin demografiset ennustukset voivat myös osoittaa mikä on talouden kohtalo.
Google osti Gapminder-säätiön ohjelmiston, Trendalyzerin, vuonna 2007. Niinpä tämä monikansallinen teknologiayhtiö julkaisi kuuluisan Motion Chart –kaavion, joka sallii ihmisten nähdä suurimmat demografiset ja ekonomiset trendit.
Mutta mitä ennustuksia Hans Rosling on tehnyt lähitulevaisuudesta? Tutkikaamme asiaa seuraavaksi!
Vaikka tämä tutkija olikin todella ankara akateemikko, hänellä oli kuitenkin hyvä huumorintaju. Täten joissakin hänen ennusteistaan on ripaus huumoria. Esimerkiksi tämä ennustus toteaa, että maailman talous ei riipu enää tulevaisuudessa siitä, mitä tapahtuu Wall Streetilla tai kansainvälisessä valuuttarahastossa, vaan siitä, mitä ihmisten makuuhuoneissa tapahtuu.
Tämä tarkoittaa periaatteessa sitä, että talouden tulevaisuus riippuu jokaisen pariskunnan lasten määrästä. Hän toteaa myös, että kun elämänlaatu kasvaa, syntyvyys laskee. Siksi jokaisen valtion tulevaisuus nojaa siihen, mitä ihmiset tekevät makuuhuoneissaan.
Hans Roslingin mukaan Afrikka tulee kasvamaan taloudellisesti vuosien 2015 ja 2050 välillä. Siksi hän viittaakin Afrikkaan nimellä ”nouseva Kiina”.
Hän vakuuttaa, että Afrikassa tulee olemaan kaikkein nopeiten kasvava talous. Hän sanoo, että ne jotka haluavat olla miljonäärejä, olisi investoitava Afrikkaan, jossa koulutetut naiset edustavat jo 20 % väestöstä maissa, kuten Tansaniaan, Etiopiaan ja Ghanaan. Tämä tulee johtamaan demografiseen muutokseen ja se edistää yleistä kasvua.
Maailman väestö vanhenee, ja vanhusten lukumäärä on merkittävästi kasvussa. Joissain maissa yli 65-vuotiaiden määrä on merkittävä osa koko väestöstä. Ja monelle maalle työssä käymättömien määrä tulee käymään todella kalliiksi.
Rosling on sanonut, että lähitulevaisuudessa eläkeikä tulee olemaan keskimäärin 75 vuotta. Vain harvoilla mailla on varaa suureen määrään ihmisiä, jotka vain ”pelaavat golfia” yli 10 vuoden ajan. Lisäksi tieteelliset edistykset ovat saaneet aikaan sen, että ikään liittyvät sairaudet esiintyvät paljon myöhemmin elämässä.
Hans Roslingin tilastojen mukaan monissa Aasialaisissa maissa tapahtuu jotain paradoksaalista. Siellä naiset ovat saavuttaneet tärkeitä asemia sekä akateemisesti että työmaailmassa. Mutta yhteiskunnalle on edelleen ominaista seksistiset perinteet.
Tämä on johtanut siihen, että monet aasialaiset naiset, etenkin Singaporessa ja Taiwanissa, hylkäävät avioliiton elämänvalintana. He tietävät, että mennessään naimisiin he ovat aviomiestensä tai appiukkojensa rajoittamia. Siksi syntyvyys Aasiassa laskee nopeasti, kun taas aasialaisten naisten määrä työmarkkinoilla lisääntyy tasaisesti.
Hans Roslingin mukaan maahanmuutto on ilmiö, joka luo maailmassa kaaosta. Tästä syystä se on todellisuus, josta tulee entistä enemmän rajoittava. Tämä pätee etenkin maahanmuuttajiin, jotka menevät varakkaisiin maihin etsimään parempia mahdollisuuksia.
Rosling sanoo, että maahanmuutto tuhoaa perheitä ja rohkaisee ihmisiä laittomaan liiketoimintaan. Täten entistä perusteellisempia hallintamenetelmiä olisi asetettava käytäntöön tämän ongelman ratkaisemiseksi. Hans Roslingin mukaan nämä hallintamenetelmät olisivat maahanmuuttajille, heidän perheilleen ja heidän mailleen hyödyksi.
Kaikki Hans Roslingin ennustukset perustuvat perusteelliseen datan analysointiin. Demografisten ennustusten on todistettu olevan todella tarkkoja. Siksi ei ole yllättävää, jos Roslingin ennustukset käyvät toteen tulevina vuosina.
Neuroetiikka on tieteenala, joka ottaa edistysaskelia kansainvälisessä tiedeyhteisössä johtuen neurotieteen tutkimusten lisääntymisestä viime vuosien aikana. Se on tutkimusala, joka ilmaantui jo vuonna 2002, kun ryhmä eri alojen asiantuntijoita kokoontui yhteen tutkimaan aivotutkimuksen eettisiä ja sosiaalisia vaikutuksia. Heidän mielestään klassinen bioetiikka…
Jokaiselle yksilölle väri ja persoonallisuus ovat kaksi toisiinsa liittyvää mieltymystä tai suuntausta; mieltymys tiettyihin väreihin vastaa yleensä tiettyjä persoonallisuuksien malleja. Opimme seuraavaksi hieman lisää tästä mielenkiintoisesta suhteesta ihmisen psykologiassa. Vaikka suuri joukko ihmisiä ajatteleekin, että värit eivät liity mitenkään tunteisiin,…
Neurodegeneratiiviset sairaudet ovat sairauksia, joissa keskushermoston neuronit lakkaavat toimimasta tai kuolevat hitaasti aiheuttaen erilaisia neurologisia merkkejä ja oireita. Näiden sairauksien on tapana pahentua ajan myötä ja ne ovat parantumattomia. Niitä saattaa esiintyä geneettisen rakenneosan, kasvaimen tai aivohalvauksen vuoksi. Nämä sairaudet ovat…
Tietoon perustuva suostumus psykologiassa liittyy henkilön itsemääräämisoikeuteen. Se on yksi tärkeimmistä vaatimuksista ammattipsykologin vastaanotolla, ja se tulisi antaa ennen mitä tahansa psykologista arviointia tai hoitoa. Tietoon perustuvassa suostumuksessa on kyse siitä, että potilas myöntyy – asiaankuuluvat tiedot kuultuaan tai luettuaan…
Bronnie Ware, australialainen sairaanhoitaja ja asiantuntija terminaalivaiheessa olevien potilaiden saattohoidossa, päätti kysyä kysymyksen suoraan. Hän tiesi, että ihmiset ovat silloin paljon rehellisempiä ja henkisesti kypsempiä, kun he kokevat, että elämä on viimein päättymässä. Kun hän kysyi, mitä ihmiset katuvat elämässään…
Hajonnan mittaaminen tilastoissa on ratkaisevaa, sillä se voi osoittaa tietyn näytteen tai ihmisyhmän sisällön. Kun on kyse näytteistä, hajonta on tärkeää, sillä se määrittelee virhemarginaalin jonka saamme tehdessämme päätelmiä keskeisten tendenssien, kuten keskiarvojen mittaamisessa. Keskeisen tendenssin mittaaminen osoittaa eri tavat…
