Globus: pala kurkussa -tunne
Pala kurkussa -tunne on yksi ahdistuneisuushäiriöiden tärkeimmistä oireista. Useimmat ihmiset, joilla on ahdistusta, kuvaavat tätä tukehtumisen tunnetta. Kurkku tuntuu tiukalta. Tuntuu siltä, että siellä on jotakin jumissa. Henkilöllä on nielemisvaikeuksia, ja mitä enemmän hän yrittää, sitä huonommaksi tila menee. Vaikuttaa siltä kuin kurkku sulkeutuisi. Vaikka yrittää pysyä rauhallisena, tunne vain jatkuu. Lopuksi ahdistus saa yliotteen ja henkilö alkaa itkeä. Kokemaa kutsutaan nimellä “globus”.
Globus-tunne tunnetaan myös nimellä globus pharyngeus. Se tuntuu siltä, kuin olisi pala kurkussa. Tutkijat kertovat että Globusta esiintyy yleisesti, että tämä oire liittyy useisiin psykologisiin ongelmiin, kuten ahdistuneisuuteen. Ihmisistä joilla on globustunne tuntuu, että heidän kurkkunsa sulkeutuu ja he eivät pysty hengittämään. Vaikka tunne on hyvin todellinen, se ei todellisuudessa estä hengittämistä.
Miksi jotkut tuntevat että heillä on pala kurkussa?
“Pala kurkussa” on yksi ahdistuneisuushäiriöiden yleisimmistä oireista. Useimmat ihmiset, joilla on ahdistusta, kuvailevat tätä tukehtumisen tunnetta. Se on kuitenkin vain tunne. Ihmiset, joilla on globustunne, eivät ole todellisessa vaarassa tukehtua. Itse asiassa, vaikka heillä voi olla nielemisvaikeuksia, he voivat juoda lasillisen vettä ilman mitään ongelmia.
Se mitä todellisuudessa tapahtuu on, että oireet pahenevat mikäli henkilö alkaa uskoa, että hän voi todellakin lopettaa hengittämästä. Tällöin tukehtuminen tuntuu voimakkaammalta ja henkilö saattaa joutua paniikkiin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tietoisuus tästä saa tilan katoamaan nopeasti. Valitettavasti asiat eivät toimi sillä tavalla.
Vaikka olisi kokenut palan kurkussa useammin kuin kerran ja tietäisi että mitään ei tapahdu, se tuntuu silti kamalalta. Usein ihmiset päätyvät kyyneliin, jos oireet jatkuvat yli kymmenen tai viidentoista minuutin ajan. Jos tämä tapahtuu säännöllisesti, tulisi hakea ammattiapua. Jokin elämässäsi tekee sinusta ahdistuneen, etkä ole käsitellyt sitä.
“Pelko terävöittää aistit, kun ahdistuneisuus taas lamauttaa ne.”
– Kurt Goldstein –
Pala kurkussa -tunteen ominaisuudet
Sinulla on luultavasti nyt parempi käsitys siitä, mitä globus-tunne on ja miten se liittyy ahdistukseen. On kuitenkin olemassa joitakin tämän ongelman ominaisuuksia, joista tulisi mainita erikseen:
- Globus tapahtuu, kun tuntee olonsa rauhalliseksi. Globustunne ei tule esiin voimakkaan ahdistuksen tai jännityksen hetkinä. Sen sijaan se tapahtuu, kun kaikki on rauhallista. Tämä johtuu siitä, että kaikki, mikä tekee ahdistuneen kerääntyy. Tämä vaikeuttaa ongelman tunnistamista.
- Tunne vaikeuttaa puhumista. Vaikka henkilö ei tukehdu, tunne johtuu kurkun kireydestä. Tämä jännitys tekee vaikeaksi puhua, kuten silloin, kun esiintyy kurkkukipua.
Ahdistuksen oireiden huomiotta jättäminen
Jos olet joskus kärsinyt globustuntemuksesta, olet kenties päätynyt jopa ensiapuun. Usein tapahtuu niin, että sinua tutkitaan ja sinulle kerrotaan, ettei mikään tuki kurkkuasi. Periaatteessa he sanovat, että mikään ei ole vialla. Ehkä sinulle annetaan pilleri ja lähettävät sinut kotiin. Mutta se ei ratkaise mitään.
Ahdistuksen oireiden huomiotta jättämisellä voi olla vakavia seurauksia. Yksi on se, että et selvitä mikä todella aiheuttaa niitä. Ahdistus on varoitusmerkki, joka kehottaa sinua lopettamaan ja huomaamaan, että jotain on vialla. Mutta jos jätät sen huomiotta, se ei mene pois. Itse asiassa asia on päinvastoin. Jos jätät sen huomioimatta, se löytää muita tapoja kertoa, että jokin ei ole kohdallaan.
Globustunne voi olla ensimmäinen merkki siitä, että ahdistuksesi yrittää kertoa sinulle jotain. Jos et kuuntele, se saattaa muuttua johtaa muun muassa epätodellisuuden tunteeseen, psyykkiseen ongelmaan joka ilmenee ruumiillisena oireena, rintakehän kireyteen tai kasvojen halvaantumiseen (Bellin halvaukseen).
On parasta hakea ammattiapua, jotta voit käsitellä ahdistusta ja selvittää mikä sen aiheuttaa. Loppujen lopuksi globustunne voi iskeä milloin tahansa. Et saa mitään varoitusta sen saapumisesta. Sinulla ei ole aikaa valmistautua. Näin tapahtuu, jotta ymmärrät että jotakin sellaista on meneillään, joka tarvitsee välitöntä huomiotasi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Álvarez, A. A., Martínez Lemus, H., & Núñez Orozco, L. (2005). Manifestaciones pseudoneurológicas de los trastornos somatomorfos. Revista Mexicana de Neurociencia, 6(6), 480-487.
- Corso, M. J., Pursnani, K. G., Mohiuddin, M. A., Gideon, R. M., Castell, J. A., Katzka, D. A., … & Castell, D. O. (1998). Globus sensation is associated with hypertensive upper esophageal sphincter but not with gastroesophageal reflux. Digestive diseases and sciences, 43(7), 1513-1517.
- Chavez, Y. H., Ciarleglio, M. M., Clarke, J. O., Nandwani, M., Stein, E., & Roland, B. C. (2015). Upper esophageal sphincter abnormalities: frequent finding on high-resolution esophageal manometry and associated with poorer treatment response in achalasia. Journal of clinical gastroenterology, 49(1), 17-23.
- Färkkilä, M. A., Ertama, L., Katila, H., Kuusi, K., Paavolainen, M., & Varis, K. (1994). Globus pharyngis, commonly associated with esophageal motility disorders. American Journal of Gastroenterology (Springer Nature), 89(4).
- Finkenbine, R., & Miele, V. J. (2004). Globus hystericus: a brief review. General hospital psychiatry, 26(1), 78-82.
- Kwiatek, M. A., Mirza, F., Kahrilas, P. J., & Pandolfino, J. E. (2009). Hyperdynamic upper esophageal sphincter pressure: a manometric observation in patients reporting globus sensation. The American journal of gastroenterology, 104(2), 289.
- Lee, B. E., & Kim, G. H. (2012). Globus pharyngeus: a review of its etiology, diagnosis and treatment. World journal of gastroenterology: WJG, 18(20), 2462.
- Quesada, J. L., Lorente, J., Homs, I., López, D., & Quesada, P. (2003). Pharyngeal globe and pharyngo-laryngeal reflux. Acta Otorrinolaringologica Espanola, 54(7), 495-498.
- Wilson, J. A., Heading, R. C., Maran, A. G. D., Pryde, A., Piris, J., & Allan, P. L. (1987). Globus sensation is not due to gastro‐oesophageal reflux. Clinical Otolaryngology & Allied Sciences, 12(4), 271-275.