Aloita aina alusta

Ne ovat todellakin viisaita sanoja, jotka sukeltavat suoraan sydämiimme.

Kukapa ei olisi tuntenut elämän varrella uupumusta, tappiota? Me olemme väsyneitä taistelemaan päivittäisellä tasolla. Taistelemaan muiden kanssa… ja itsemme kanssa. Me olemme väsyneitä jatkuvasti kokemaan kuin meidän voimamme olisivat hupenemassa ja kuin emme voisi tehdä asialle mitään. Me olemme väsyneitä naapureihimme, pomoihimme ja jopa lastemme opettajaan.

Me olemme väsyneitä työskentelemään ilman lepoa. Toisinaan koittaa hetkiä jolloin me olemme jopa väsyneitä olemaan väsyneitä. Mutta meidän pitääkin ajatella, että nämä ovat vain hetkiä, vaiheita. Kaikki menee ajallaan ohi. Ja ennen kuin huomaammekaan, löydämme uutta voimaa.

Virheet ja epäonnistuminen. Me tulemme kukin aivan varmasti tekemään monia virheitä ja puuhastelemaan epäonnistumisen parissa. Emme vain kerran, vaan tuhansia kertoja. Koettamalla olla tekemättä virheitä me vaadimme itseltämme aivan liikaa, ja tämä saattaa aiheuttaa meille tuskaa.

Tämä voi jopa saada meidän itsetuntomme syöksymään kaivoista kaikkein syvimpään. Usko itseesi. Opi omista virheistäsi, epäonnistumisistasi ja… Aloita alusta. Kuka sinulle väitti, että sinulla ei ole oikeutta tehdä virheitä? Ehkäpä sinä itse? Sinun itsesi kaikkein julmin arvostelija.

Petos. Me kaikki koemme joskus tulleemme petetyksi. Ja vaikka me emme tajua sitä, myös me itse petämme muita ihmisiä. Ehkä petos on yksi noista asioista, jonka on tarkoitus tarjota meille kaikille päänsärkyä, samoin kuin sydänsurut.

Mutta miksi hän teki minulle niin? Miksi hän käyttäytyi sillä tavoin? Ehkä me käytämme liikaa energiaa pohtien uudelleen ja uudelleen kaikkia kokemiamme petoksia.

Kiittämättömyys ja ymmärtämättömyys. Me kaikki nautimme siitä kun tulemme ymmärretyksi. Me kaikki haluamme saada kiitollisuuden osoituksia osaksemme siitä hyvästä mitä teemme muille, vähintään hymyn muodossa. Mutta toisinaan me emme saa kiitollisuutta tai ymmärrystä osaksemme ja se saa meidät tuntemaan olomme surulliseksi. Me lakkaamme uskomasta maailmaan ja muihin ihmisiin.

Mutta sinun täytyy aina aloittaa alusta. Koska löydät näin uusia ihmisiä, jotka näkevät sinun sisimmässäsi sen mitä toiset eivät nähneet. Elämä jatkaa kulkuaan, emmekä me voi pysyä ankkuroituneena muiden virheisiin sen enempää kuin omiimmekaan. Sinun täytyy aina aloittaa alusta.

“Vaikka olet uuvuksissa,
vaikka menestys välttelee sinua…”

Kuinka monesti olemme tunteneet olomme väsyneeksi taistelemaan? Väsyneeksi tuntemaan kuin me häviäisimme jokaisen taistelun? Se on katkera tunne, jonka me kukin olemme tunteneet uudestaan ja uudestaan.

“… vaikka virhe satuttaa sinua,
vaikka sopimus raukeaa…”

Me kaikki koemme sekä menestystä että epäonnistumista. Tästä elämässä on kyse. Mutta sen jälkeen kun olemme tunteneet surua siitä että olimme väärässä, meidän täytyy nousta vahvoina… Ja aloittaa alusta.

“… vaikka petos piinaa sinua,
vaikka illuusio haihtuu…”

Kuinka monta pettymystä me olemme kokeneet? Ystävien kanssa, työkavereiden kanssa. Kukaan meistä ei ole täydellinen ja me kaikki teemme virheitä. Mutta meidän täytyy elvyttää meidän itsevarmuutemme ja haaveemme.

“… vaikka tuska polttaa meitä,
vaikka meidän ponnistelujamme ei huomata,
vaikka saamme osaksemme vain kiittämättömyyttä,
vaikka väärinymmärrykset katkaisevat naurumme,
vaikka kaikki vaikuttaa merkityksettömältä…”

Sinä et tunne oloasi aina arvostetuksi, rakastetuksi, ymmärretyksi. Vaikuttaa siltä kuin kukaan ei kiittäisi sinua mistään. Aivan kuin kukaan ei ymmärtäisi sinua. Ja sinä tunnet itsesi yksinäiseksi, hyvin yksinäiseksi. Mutta kuten runon loppu kehottaa…

Aloita alusta!