5 hämmentävää sitaattia Diogenes Sinopelaiselta

Nämä sitaatit Diogenes Sinopelaiselta avaavat meille kautta aikain kaikkein totuudenmukaisimman filosofin mieltä. Eli henkilön, jolla oli voimakas halu ymmärtää maailmaa ja löytää totuus vain siksi, että hän rakasti totuutta.

Monet Diogenes Sinopelaisen sitaateista eivät ole säilyneet, sillä hän ei koskaan kirjannut niitä ylös. Mutta ne, jotka ovat selviytyneet tähän päivään asti, tulevat hänen seuraajiltaan, eritoten hänen kaimaltaan Diogenes Laertiukselta, jolle oli annettu tehtäväksi kerätä monia hänen sanontojaan.

Tämä kyseinen filosofi oli syntynyt Sinopessa, ja hänestä tuli kuuluisa Ateenassa. Se mikä erotti hänet muista, oli hänen irtaantumisensa maallisesta elämästä. Hän rakasti ennen kaikkea vapautta, eikä hän epäröinyt kertoa totuutta valtaa pitäville ihmisille. Sanotaan, että hänellä oli tapana elää tynnyrissä, ja monet luulivat hänen olevan kerjäläinen. Nämä ovat hänen tunnetuimpia sitaattejaan:

1. Sitaatit loukkauksesta

Yksi hänen sitaateistaan menee näin: ”Loukkaaminen häpäisee loukkaajan, ei häntä, jota loukataan.” Tämä tarkoittaa sitä, että pilkkaaja on tavallisesti ongelmallinen henkilö, ei hän, joka on loukkausten kohteena.

Itse Diogenes oli tunnettu kovasta kielenkäytöstään ilmaistakseen totuuden. Hänen väitöksensä kuitenkin sisälsivät kaksinaismoraalia ja etiikan puutetta. Hän ei pyrkinyt hyökkäämään henkilöä kohti, vain kyseenalaistamaan tämän moraalit.

2. Sitaatit mielistelijöistä

Yksi hänen seuraajistaan, Hekaton, kirjoitti ylös hänen useimmiten sanotut sitaattinsa, kuten: ”On parempi kaatua varisten kanssa kuin mielistelijöiden kanssa; ensimmäisessä tapauksessa sinut ahmitaan kuolleena, toisessa elävältä.”

Tämä filosofi inhosi mielistelijöitä. Hänestä tuli kuuluisa, sillä Aleksanteri Suuri etsi häntä, hänen maineensa viehättämänä. Hän esitteli itsensä Diogenekselle, ja kysyi jos hän tarvitsisi mitään. Vaikka tätä onkaan vaikea uskoa, Diogenes pyysi häntä poistumaan, sillä Aleksanteri Suuri oli auringonvalon edessä.

3. Sitaatit täydellisestä irtaantumisesta

Sanotaan, että Diogenes pysähtyi kerran katsomaan ja tarkkailemaan poikaa, joka juodakseen keräsi vettä käsillään. Diogeneksellä oli vain vähän tavaraa mukanaan, mutta hänellä oli kuppi. Kun hän näki lapsen, hän sanoi: ”Lapsi on ylittänyt minut yksinkertaisuudessa,” ja hän heitti kupin menemään. 

Toisen kerran Diogenes näki lapsen syömässä ruokaansa lehden päältä. Ne olivat linssejä, ja lapsi käytti leipää lusikkanaan. Imitoiden tätä lasta, Diogenes heitti kulhonsa pois ja alkoi syömään kuin tämä lapsi tästä hetkestä lähtien. 

4. Sitaatit hiljaisuudesta ja puhumisesta

Tällä Diogenes Sinopelaisen sitaatilla ei ole luotettavaa alkuperää. Se menee näin: ”Olemalla hiljaa opimme kuuntelemaan; kuuntelemalla opimme puhumaan; puhumalla opimme olemaan hiljaa.”

Vaikka tämä sitaatti ei olisikaan Diogeneksen, se on kuitenkin johdonmukainen hänen ajatustensa kanssa. Se tarkoittaa, että kommunkointi on monimutkainen prosessi, jossa kuunteleminen on tärkeää. Ensin meidän on opittava puhumaan, ja tietäminen kuinka puhua merkitsee ymmärtämistä ollessa hiljaa.

5. Sitaatit hyväntekeväisyydestä ja sen intresseistä

Historian mukaan eräs ateenalainen vaikuttuneena köyhyydestä, jossa Diogenes eli, lähestyi häntä ja kysyi: ”Miksi ihmiset antavat kerjääjille, mutta ei filosofeille?”

Diogenes pohti hetken ja vastasi: ”Sillä he ajattelevat eräänä päivänä olevansa itse sokeita tai köyhiä, mutta he eivät koskaan oleta kääntyvänsä filosofian puoleen.” Tämä oli nerokas tapa sanoa, että hyväntekeväisyys on jonkinlaisen itsekkyyden inspiroima, joka ennen kaikkea ruokkii tällaisen itsekkyyden inspiroimaa apua. On vain hyveiden puutetta. Ei myötätuntoa, vain pelkoa.

Diogeneksen aikana filosofit olivat todella arvostettuja. Hän olisi voinut elää aatelisten suojattina, nauttien ylellisyyksistä ja etuoikeuksista. Hän päätti kuitenkin saavuttaa korkeimman aitouden tason. Tämä on se syy, miksi ihmiset muistavat hänet edelleen.