Ystävän kuoltua elämä ei ole entisensä
Elämä ei ole entisensä ystävän kuoltua. Kuoleman jälkeisen tuskan käsittely edellyttää hidasta jälleenrakennusta, joka usein tuntuu ylivoimaiselta ja kivuliaalta. Menetetty ystävä saattoi olla sinulle juuri se ainoa ihminen, jolle uskalsit avautua, ja joka teki elämästäsi rikasta ja täyteläistä.
Jokainen elämäsi aikana koettu menetys on yksilöllinen ja poikkeuksellinen. Ajatuksen tasolla tiedostamme esimerkiksi vanhempiemme jättävän meidät joskus ja heidän jättämänsä tyhjyys tulee varmasti olemaan riipaisevaa. Kukaan meistä ei todellisuudessa kuitenkaan osaa varautua siihen. Vielä vähemmän osaamme varautua kohtalon pimeämmän puolen vievän ystävämme, joka vielä hetki sitten oli elämää täynnä.
Ystävä on toinen puolesi, tukesi, hymysi ja kohtalotoverisi. Intensiivisen ystävyyden menetys on kamalinta, mitä elämä voi tuoda mukanaan.
Tiedämme, että olemme vain tilapäismatkustajia tässä hienossa, arvaamattomassa ja joskus niin julmassa maailmassa. Kaikki, mitä pidämme itsestäänselvyytenä, voi kaatua korttitalon tapaan sekunneissa. Onnettomuus tai sairaus… mikä vain voisi laittaa rakkaimpamme kuihtumaan hitaasti tai taistelemaan hengestään.
Kuinka kohdata ystävän kuolema?
Kuten Harold Ivan Smith toteaa kirjassaan Grieving the Death of a Friend: yksi tapa selvitä menetyksestä on alkaa liikkua eteenpäin. Sen sijaan että sulkisit haavasi, sinun tulee kyetä itkemään, purkamaan ja muistamaan. On hyvä palata paikkoihin, joissa sinä ja ystäväsi nauroitte ja jaoitte hyviä hetkiä yhdessä. Nuo muistot ovat ikuisesti osa sinua, vaikka jatkaisitkin elämässäsi eteenpäin.
On syytä pitää mielessä, että jokainen kohtaa kivun yksilöllisellä tavallaan. Toisille tunteiden vapauttaminen on helpompaa kuin toisille. Toiset tarvitsevat enemmän aikaa avautuakseen ja haluavat ensin viettää aikaa yksin pohdiskellen. Ajan neula tulee kuitenkin lopulta ompelemaan elämän palaset yhteen tuskallisen kokemuksen jälkeen.
Tapoja selviytyä kivusta
Ohessa muutamia tapoja selvitä ystävän kuoleman aiheuttamasta kivusta:
- Tunnusta kipusi. On tärkeää olla tietoinen tapahtuneesta menetyksestä ja tiedostaa sen vaikutus elämässä. Tarvitset aikaa tyhjyyden ja poissaolon hyväksymiseen sekä itsesi uudelleenrakentamiseen… Anna perheesi tukea sinua kivun keskellä ja juttele ajoittain myös menetetyn ystäväsi perheen kanssa. Tämä auttaa sinua muistamaan, mitä ystäväsi todella merkitsi sinulle. Usein se auttaa myös lievittämään kipua.
- Keskity hyviin muistoihin ja vältä vahvistamasta traumaattisimpia. Anna ajan säilyttää ja muistaa ystävyyden lahja, ja kunnioita sitä päivittäin. Muistele aikoja, jotka vietitte yhdessä ja anna niiden jäädä osaksi sinua, kun päätät palata taas normaaliin elämään.
- Palaa velvollisuuksiesi pariin, mutta aloita myös jotakin uutta. Halusitpa sitä tai et, olet kuitenkin siirtymässä uuteen vaiheeseen elämässäsi. Vaikka palaat takaisin tuttujen asioiden ja velvoitteiden pariin, on hyvä esitellä itselleen myös uusia asioita ja ihmisiä. Uudet asiat tuovat sinulle positiivista energiaa ja ennen pitkään saavat olosi tuntumaan taas hieman toiveikkaammalta. Vaikka ystäväsi ei ole enää täällä, hän tulee pysymään sydämessäsi ikuisesti.
Ystävä ja sielunkumppani on happesi, muistosi ja toinen puolesi. Hän hymyilee ylhäältä käsin sinulle ja haluaa ainoastaan parastasi.