Väsynyt jatkuvaan riitelyyn kumppanisi kanssa?
Parisuhteen riidat ovat aina väistämättömiä, mutta se ei tee niistä yhtään sen hauskempia. Varsinkaan silloin, kun riidanaiheet ovat aina samat. Ärsyttävää, eikö? Oletko väsynyt riitelemään kumppanisi kanssa aina samoista asioista kerta toisensa jälkeen?
Hyvä uutinen on se, että toistuvasta ongelmasta on mahdollista päästä sovintoon. Siinä on kyse ongelman ytimen tunnistamisesta. Toisaalta kyseessä ei välttämättä ole tietty ongelma, vaan ennemminkin yleinen keskustelu. Siinä tapauksessa lähestymistapa on erilainen, sillä usein ongelmaan liittyy muita meneillään olevia syitä, kuten valtataistelu.
“Vaikka kommunikointi onkin tärkein elementti parisuhteessa, voivat riidat olla kaikista tuhoisimpia elementtejä.”
– John Gray kirjassaan Miehet ovat Marsista, naiset Venuksesta-
Ihmissuhderiitoihin perustuva koulutusmalli
Yksi pääsyistä monien parien toistuviin riitoihin on se, että että he oppivat sen vanhemmiltaan. He eivät oppineet hallitsemaan konflikteja. Samalla he oppivat myös sellaisten menetelmien käyttöä, jotka pitävät riidan elossa. Yksi näistä menetelmistä on riitojen kierrätys. Niiden toistaminen eri sanoin, sen tunteen antaminen, että uutta tietoa tulee aina lisää.
He matkivat vanhempiaan. Todellisuudessa siinä usein keskitytään oman aseman ylemmyyden julistamiseen. Tavoitteena ei ole ymmärtää toisen näkökulmaa kompromissin saavuttamiseksi ja harmonian säilyttämiseksi.
Siitä syystä monet pariskunnat siis riitelevät siksi, että he ovat omaksuneet ihmissuhderiitoihin perustuvan mallin. Tämä malli on päinvastainen sille ajatukselle, että ristiriidoista neuvottelu on mahdollista tehdä tuottavalla tavalla. Sen ytimessä piilee erittäin selvä viesti: riidat parisuhteessa ovat ylitsepääsemättömiä.
Siinä todetaan, että ainoa tapa päästä pois siitä on pelottaa toista ihmistä enemmän kuin hän pelottaa sinua. Riitely ei siis pääty ennen kuin molemmat ovat niin väsyneitä ja ahdistuneita, että he päättävät sen vain puhtaasta uupumuksesta usein unohtaen mistä riita saikaan alunperin alkunsa.
Selvitä miksi riitelet
Ratkaisuna on ennen kaikkea selvittää riitoja ylläpitävä kehys. Kierrätämmekö samaa riitaa uudestaan ja uudestaan? Muistuttavatko keskustelumme vanhempiemme keskusteluita? Tiedämmekö miksi oikeastaan riitelemme? Ja johdatammeko aina riitojamme kohti samoja vaatimuksia ja vastalauseita? Reagoimmeko automaattisesti tiettyihin tilanteisiin ja alamme riidellä ilman sen suurempaa ajattelemista.
Mieti sitten kuinka terve vanhempiesi suhde oli. Päättyikö se hyvin? Olivatko he onnellisia pariskuntana? Jos et halua itsellesi käyvän niin kuin heille, aloita totuttelemalla riitojen hallitsemiseen parisuhteessa eri tavalla.
On mahdollista elää riitelemättä kumppanisi kanssa koko päivän. Pystyt todellakin saamaan riitaisat yhteenotot loppumaan, eikä sellaista aselepoa joka toimii kunnes molemmat osapuolet toipuvat ja palaavat takaisin taisteluun, kun energiatasot ovat taas korkealla.
Meidän tulee kuitenkin aloittaa toimimalla siten, että pidämme sitä mahdollisena. Meidän täytyy lakata toimimasta automaattisesti ja alkaa uudelleenohjelmoida reaktiomme riitojen laukaisijoihin, jotka meidän tulee tunnistaa. Sinun täytyy siis viljellä asennetta, jossa suurin osa parisuhteen eroavaisuuksista on sovittavissa.
“Se ei satuta, mitä sanomme, vaan miten sanomme sen.”
-John Gray kirjassa Miehet ovat Marsista, naiset Venuksesta-
Itsesuojelu silloin, kun tunnet olosi haavoittuneeksi riitatilanteessa
Toiselle ihmiselle suuttuminen on tapa suojella itseämme, varsinkin silloin kun tunnemme tulleemme hyökätyiksi ja haavoittuneiksi. Se saa meidät vastaamaan hyökkäykseen ja yrittämään voittaa taistelut, jotta emme altistaisi itseämme vaaralle.
Lisäksi olemme liian usein riippuvaisia kumppanimme mielipiteistä. Joten kun hän kyseenalaistaa meidän pätevyytemme, älykkyytemme tai minkä tahansa muun, tunnemme itsetuntomme heikentyvän vaarallisella tavalla. Lyhyesti sanottuna tunnemme olomme haavoittuneiksi. Sen takia tunnemme tarvetta puolustaa itseämme, koska se saa meidät tuntemaan olomme turvallisemmaksi.
Itsepuolustus ja itsensä vahvistus
Toisaalta kun yritämme puolustaa itseämme tällä tavalla, päädymme tavallisesti hyökkäämään toisen henkilön heikkoon kohtaan. Syytämme häntä ongelmistamme, emmekä ota huomioon sanoillamme aiheuttamaa vahinkoa. Se mikä oli joskus pelkoa, saattaa nyt tuntua voimalta ja vahvuudelta, kiitos adrenaliinin. Lopputulos? Myrkyllisen asenteen vahvistaminen.
Kun olemme vihan partaalla, unohdamme kuunnella kumppaniamme. Muista, että yritämme “puolustaa itseämme”. Ratkaisuna on oppia itsensä vahvistusta, vahvistamaan egoamme satuttamatta ketään ja etsimään oman kasvun polku, hyväksymään itsemme ehdoitta heikkouksineen ja kaikkineen.
Riitelemme usein omista ongelmistamme, jotka näemme heijastuvan kumppanissamme. Mutta jos pystymme hyväksymään itsemme ja olemaan anteliaita, myötätuntoisia, ymmärtäväisiä sekä anteeksiantavaisia itsellemme, pystymme kohtelemaan kumppaniamme samalla tavalla.
Ratkaisuun kuuluu myös erilaisen perspektiivin etsimistä empatian ja ymmärryksen avulla. Toisen henkilön aseman tunnistaminen, vaikka se eroaisikin omastamme, auttaa kohtuullistamaan vihaa ja säilyttämään hallinnan.
“Muistan tuhannet vastenmieliset asiat, jotka kävimme läpi ja annoin solidaarisuuden vahvistua. Sanoin itselleni, mitä tuhlausta se olisikaan tuhota tarinamme jättäen liian paljon tilaa sairaille tunteille: sairaat tunteet ovat väistämättömiä, mutta niiden tarkistaminen on tärkeää.”
-Elena Ferrante, The Lost Child-
On eroavaisuuksia, jotka eivät ole soviteltavissa
Kun on kyse riitelystä parisuhteessa, joitakin ongelmia ei pystytä luonnostaan tai ideologian vuoksi ratkaisemaan. Voimme sopeutua tai antaa näille ratkaisemattomille erimielisyyksille myöten, mutta se ei tee niistä yhteensopivia.
Vaikka tiedämmekin eroavaisuuksien olemassaolosta, päädymme järjettömästi tuntemaan olomme uhatuksi niiden takia. Itse asiassa kumppanimme kanssa riitely ideologisista tai henkilökohtaisista syistä muodostaa yleensä itsevakuuttelua. Se on tapa kapinoida niiden meissä aiheuttamaa vierasta tuntemusta vastaan.
Siitä huolimatta vastaus on ongelma-alueiden tunnistaminen ja yksinkertaisesti olla sisällyttämästä niitä keskusteluun. Yritä arvostaa ja kunnioittaa eroavaisuuksia. Keskity asioihin, joilla saavutat yhteisymmärryksen tuntematta kumppanisi uskomuksien olevan uhkana sinun uskomuksillesi.