Peiliterapia: mistä siinä on kyse?

17.4.2019
Peiliterapia on erityisen hyödyllinen syömishäiriöiden ehkäisemisen kannalta. Se auttaa ihmisiä hyväksymään oman vartalonsa ja kehittämään terveemmän henkisen keskittymiskyvyn.

Peiliterapia on psykologinen menetelmä keholle ja sielulle. Se auttaa hoitamaan negatiivista kehonkuvaa, vähentämään ahdistusta ja avaamaan masennusta vahvistavat solmut. Lyhyesti sanottuna kyseessä on äärimmäisen tehokas menetelmä, joka auttaa sinua rakastamaan ja pääsemään yhteyteen peilin edessä olevan ihmisen kanssa, peilikuvan joka saattaa pelottaa sinua.

Monet naiset ja miehet halveksivat peilistä näkemäänsä kuvaa. Se saa heidän olonsa tuntumaan epämukavalta, jännittyneeltä ja jopa pelokkaalta. Jotkut ihmiset näkevät itsensä lihavana paikoista, joissa ei ole lainkaan ylimääräistä rasvaa. Toiset näkevät ryppyjä, rumuutta, arpia… täynnä virheitä olevan kehon. Se on jollakin tapaa tiedostamaton prosessi, jossa peilistä tulee kidutusväline sekä ihmisen itsetunnon ja identiteetin pääasiallinen määrittävä tekijä.

Näitä vääristymiä esiintyy usein sairauksissa, kuten syömishäiriöissä ja dysmorfisen ruumiinkuvan häiriössä. Selvitetään nyt niiden välistä merkittävää ristiriitaa. Terve ihminen tarkkailee kehoaan hyväksyvästi ja ylpeydellä. Näistä sairauksista kärsivä potilas puolestaan tuntee kuvotusta omaa kehoaan kohtaan ja näkee virheitä, joita ei edes ole olemassa. Tämä johtaa äärimmäisen epämukavaan olotilaan ja kärsimykseen.

Useat tutkimukset paljastavat, että peiliterapia voi olla melko hyödyllistä tapauksissa, joissa tyytymättömyys kehoon on niin äärimmäistä, että potilas päätyy vihaamaan itseään. Lisäksi on tärkeää ottaa huomioon, että tämä terapia toimii parhaiten silloin, kun potilas pyrkii myös hallitsemaan tunteitaan ja negatiivisia ajatuksiaan. On turvallista sanoa, että nämä kaksi prosessia kulkevat käsi kädessä. Tutkitaan tätä hieman enemmän.

mies koittaa peiliterapiaa

Mitä peiliterapia tarkoittaa?

Peiliterapia on erittäin tehokasta. Asiantuntijat eivät kuitenkaan vielä ymmärrä täysin niitä menetelmiä, joilla potilas lopulta päätyy hyväksymään oman kehonkuvansa. Koska mitkään tapaukset eivät ole samanlaisia, vaihtelevat tämän menetelmän terapeuttiset apuvälineet jokaisen potilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Maastrichtin yliopisto tutki vuonna 2016 menetelmiä, jotka saivat bulimiasta tai alhaisesta fyysisestä hyväksynnästä kärsivät potilaat kehittymään vain kuukauden aikana. Oli tärkeää huomata, että potilaiden kognitiivisilla vääristymien ja tunteiden työstämisellä oli suuri merkitys heidän toipumisensa kannalta.

The Journal of Behavior Therapy and Experimental Psychiatry -lehti julkaisi myös Granadan yliopiston tekemän mielenkiintoisen tutkimuksen. Tutkijat osoittivat tieteellisesti kuinka bulimiasta kärsivien naisten kortisolitaso oli alhaisempi peiliterapian jälkeen.

Peiliterapian kolme menetelmää

Tämän terapian aikana käytetään yleensä kahta hyvin erityistä menetelmää:

  • Opastettu määritys: tässä tapauksessa koulutettu psykologi rohkaisee ja opastaa potilasta kuvaamaan vartaloaan samalla peiliin katsoen. Potilaan täytyy tehdä se neutraalilla ja objektiivisella tavalla, aivan kuin hän kuvailisi maalauskangasta.
  • Puhdas määritys: potilas ilmaisee vapaasti ja aidosti kaikkea tuntemaansa ja kokemaansa vartalonsa nähdessään. Tämä menetelmä on tietenkin melko raju, sillä potilas ei ilmeisestikään pidä näkemästään. Useimmiten hän kuvaa itseään rumaksi, kauheaksi ja jopa epämuodostuneeksi. Tämä on kuitenkin välttämätöntä terapeuttisen prosessin kannalta.

Niin ikään Griffen, TC, Naumann, E. ja Hildebrandt, T. (2018) huomauttivat, että nämä kaksi menetelmää eivät ole aina tehokkaita jokaisen potilaan kohdalla. Tapauksissa, joissa kumpikaan menetelmä ei toimi, käytetään kolmatta menetelmää, jolla on taipumus helpottaa asioita.

  • Peiliterapia positiivisen lähestymistavan kanssa: tämä apuväline auttaa vähentämään ihmisen ahdistusta (mikä on melko vakavaa melkein kaikissa tapauksissa). Terapeutti opastaa potilasta kertomaan, mistä kehonosista hän pitää eniten. Pääsääntönä on se, että hänen täytyy käyttää positiivista kieltä, eikä hän saa sanoa negatiivisia asioita ulkonäöstään. Mikäli potilas ei näe mitään viehättävää kehossaan, on ammattilaisen avusta hyötyä ja hän kannustaa potilasta lauseilla kuten ”minun mielestäni sinä olet kaunis”, ”ihosi on erittäin tasainen” tai ”kätesi ovat myös todella nätit”.
nainen koittaa peiliterapiaa

Kuinka peiliterapia toimii?

Monet ihmiset miettivät kuinka on mahdollista, että potilaat osoittavat kehitystä vain kuuden terapiatunnin jälkeen. Potilaat selvästi stressaavat vähemmän, heidän itsetuntonsa kohenee merkittävästi ja he alkavat kokonaisvaltaisesti arvostamaan fyysistä ulkonäköään paljon enemmän. Itse asiassa ennemmin tai myöhemmin he lakkaavat kokemasta heitä aikaisemmin kummitelleen kehonkuvan dymorfiaa. Jos potilas osoittaa todella kehitystä peiliterapian myötä, johtuu se näistä syistä:

Peiliterapian onnistumisen neljä peruspilaria

Itsensä tulkitsemisen muokkaus: dysmorfisesta ruumiinkuvasta tai syömishäiriöstä kärsivä ihminen yhdistää mitä vain elämänsä päivittäisiä kielteisiä tapahtumia kehonkuvaansa. Jos hän tekee virheen, joku torjuu hänet tai tuottaa hänelle pettymyksen, määrittelee hän sen aina automaattisesti omaan fysiikkaan liittyväksi. Tämä terapia auttaa poistamaan tällaiset tulkinnat.

Yksityiskohtaiset harhat: jos potilaalla on terävä nenä, paksut nilkat, leveät hartiat, pienet tai olemattomat rinnat tai paljon pisamia ja niin edelleen, ei hän keskity mihinkään muuhun fyysiseen ominaisuuteensa, paitsi siihen, jota hän pitää virheellisenä. Tämän kliinisen lähestymistavan myötä tämä harha menettää voimakkuutensa.

Pelon ja ahdistuksen vähentäminen: peiliterapian avulla on mahdollista vähentää ihmisen negatiivisia tunteita kannustamalla positiiviseen suhteeseen ongelmallisten ärsykkeiden kanssa: potilaan fysiikkaan.

Kognitiivinen kierrätys: tämä menetelmä saa potilaan lakkaamaan suodattamasta kehonkuvaansa negatiivisen ja torjuntaan yllyttävän suodattimen kanssa.

Tämä menetelmä voi epäilemättä päättää monen ihmisen fyysiset vääristymät. Se voi olla erityisen mahtava apuväline heille, jotka eivät vielä ole kehittäneet syömishäiriötä, jotta he voisivat torjua peilin heijastaman peilikuvan.

”Ihmiset kysyvät minulta aina: ’Sinulla on niin paljon itsevarmuutta, mistä se oikein tulee?’ Se tulee minusta. Yhtenä päivänä päätin että olen kaunis, ja sitten jatkoin elämääni pitäen itseäni kauniina tyttönä. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka maailma näkee sinut. Vain sillä on väliä, kuinka itse näet itsesi.”

-Gabourey Sidibe-

Seitz, J., Hueck, M., Dahmen, B., Schulte-Rüther, M., Legenbauer, T., Herpertz-Dahlmann, B., & Konrad, K. (2016). Attention network dysfunction in bulimia nervosa – An fMRI study. PLoS ONE. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0161329

Díaz-Ferrer, Sandra & Rodríguez-Ruiz, Sonia & Ortega-Roldán, Blanca & Moreno, Silvia & Fernández-Santaella, María. (2015). Testing the efficacy of pure versus guided mirror exposure in women with bulimia nervosa: A combination of neuroendocrine and psychological indices. Journal of Behavior Therapy and Experimental Psychiatry. 48C. 10.1016/j.jbtep.2015.01.003.

Griffen, T. C., Naumann, E., & Hildebrandt, T. (2018). Mirror exposure therapy for body image disturbances and eating disorders: A review. Clinical Psychology Review. https://doi.org/10.1016/j.cpr.2018.08.006