Kolme historian ensimmäistä vitsiä
Ovatko tämän artikkelin kolme vitsiä hauskoja? Luultavasti sanomme, että ei, jos katsomme niitä nykyajan näkökulmasta.
Onkin selvää, että huumorintajumme on muuttunut 3 000 vuodessa. Huumori näyttää myös olevan riippuvainen siitä yhteiskunnasta, jossa elämme. Esimerkiksi sumerilaisilla ei ollut samaa huumorintajua kuin kreikkalaisilla, egyptiläisillä tai roomalaisilla.
Kun luet nämä kolme ensimmäistä vitsiä ja vertaat niitä nykypäivän vitseihin, huomaat, että itse asiassa yhteiskunta sanelee huumorintajun. Tämä tosiasia ei ole muuttunut ajan myötä.
Ryhmä tutkijoita Wolverhamptonin yliopistossa (Iso-Britannia) teki tutkimuksen historian vanhimmista vitseistä.
Tohtori Paul Macdonald on huumoriasiantuntija humanististen ja yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Hän vahvisti, että huumorintajumme on kehittynyt vuosien varrella. Lisäksi hän totesi, että muinaiset vitsit olivat yleensä kysymyksen ja vastauksen muodossa. Toisinaan käytettiin myös sananlaskuja ja nerokkaita arvoituksia.
Vaikka vitsit ovat kehittyneet vuosien varrella, niillä näyttää olevan yksi yhteinen piirre. Ne kaikki nimittäin käsittelevät aiheita, joita yhteiskunta pitää tabuina. Macdonaldin mukaan menneiden aikojen vitseillä oli tietty “kapinallinen sisältö” ja huumori, joka ei ollut sosiaalisesti hyväksytty. Niissä käytettiin kaavoja, kuten sanaleikkejä. Lisäksi vessahuumoria esiintyi jo muinoin monissa vitseissä.
Kolme historian ensimmäistä vitsiä
Annamme seuraavaksi kolme vitseiä aiemmin mainitsemastamme tutkimuksesta. Sitten voit päättää, pidätkö niitä hauskoina vai et omasta henkilökohtaisesta näkökulmastasi katsottuna.
Vaimo vs. aviomies
“Yksi asia, mitä ei ole koskaan tapahtunut muinaisista ajoista lähtien, on se että nuori nainen ei pieraise miehensä sylissä.”
Tämä on vanhin tunnettu vitsi. Se on päivätty 1600 ja 1900 eKr. Se tulee sumerilaisesta kulttuurista. Vitsi sisältää elementtejä sovinismista ja vessahuumorista.
Voimaa kritisoiva
“Kuinka viihdytät kyllästynyttä faaraota? Viet purjevenelastillisen nuoria naisia, jotka ovat pukeutuneet vain kalaverkkoihin, Niiliä pitkin ja kehotat faaraota nappaamaan kalan.”
Tämä vitsi löytyi Westcar Papyrusista, joka on egyptiläinen asiakirja. Sitä on pidetty vuodesta 1866 lähtien Egyptimuseossa Berliinissä. Se on vuodelta 1600 eKr. Tämä vitsi viittaa siihen, että ihmisen intohimo, erityisesti miesten intohimo naisia kohtaan, on ollut huumorin lähde kautta aikojen, aina nykypäivään asti.
Vitsit moraalista
“Kolme Adabin härkäkuljettajaa olivat janoisia. Yksi omisti härän, toinen lehmän ja kolmas vaunun kuorman. Härän omistaja kieltäytyi hakemasta vettä, koska hän pelkäsi, että leijona söisi hänen härkänsä sillä aikaa. Lehmän omistaja kieltäytyi, koska hän ajatteli lehmänsä lähtevän harhailemaan autiomaahan. Vaunun omistaja kieltäytyi myös siitä, sillä hän pelkäsi että hänen lastinsa varastettaisiin. Joten kaikki menivät yhdessä. Heidän poissaollessaan härkä rakasteli lehmän kanssa, joka synnytti vasikan, joka söi vaunun kuorman. Kuka nyt omistaa vasikan?”
Tämä on peräisin vuodelta 1200 eKr Mesopotamiasta. Itse asiassa se on oikeastaan enemmän varoittava tarina kuin vitsi. Se osoittaa, että huumori ja satiiri keskittyvät usein tarinoihin ja sananlaskuihin eikä vitseihin.
Jos jokin näistä kolmesta vitsistä sai sinut huvittumaan, saatat olla sitä mieltä, että huumorintajumme ei ole oikeastaan kehittynyt ajan myötä. Ehkä sinusta tuntuu, että enemminkin tapa, jolla kerromme vitsejä, on muuttunut. Nykyään nautimme esimerkiksi suosituista meemeistä.