Käänteisen psykologian soveltaminen

Olet varmasti käyttänyt käänteistä psykologiaa jossain vaiheessa, vaikka et olisikaan tai et tiennyt sen sisältämää voimaa. Pohjimmiltaan käänteisen psykologian merkitys on se, että omaksut kiistassa tietyn kannan siksi, että toinen henkilö ottaisi vastakkaisen kannan.

Teini-ikäiset ovat asiantuntijoita käänteisen psykologian soveltamisessa. Kun he taistelevat henkilöllisyytensä ja identiteettinsä etsinnässä, yksi asia jota he todella vihaavat on se heitä ehdollistetaan tai että heitä käsketään tekemään jotain. Niinpä ihan vain uhmatakseen he tekevät juuri päinvastoin kuin heille sanotaan, vaikka he tietäisivätkin sisimmässään että vanhempien ehdotus tai käsky on paras vaihtoehto.

Mutta käänteinen psykologia ei todellakaan ole vain teini-ikäisten temppu. Vaikka se myöhemmin muuttaakin hieman olomuotoaan, myös aikuiset käyttävät sitä tiheään, jotkut enemmän kuin toiset.

Kuvitellaanpa 5-vuotiasta poikaa, joka kieltäytyy syömästä vihanneksiaan. Äiti vaatii häntä syömään lautasen tyhjäksi, mutta se on hyödytöntä: poika ei syö porkkanoita eikä kesäkurpitsaa. Jos hänen painostamistaan jatketaan, tilanne loppuu aina huonosti. Äiti antaa periksi ja poika juoksee iloisena leikkimään.

Äiti ei kuitenkaan voi aina antaa lapsensa olla syömättä terveellisiä vihanneksia. Hänen on siis luotava suunnitelma, jolla saisi vihannekset näyttämään houkuttelevammilta lapsen silmissä: juuri päinvastaiselta kuin mitä ne ovat (pehmeitä ja tylsänmakuisia lapsen mielestä).

Kun käytämme käänteistä psykologiaa, ruoka toden totta näyttääkin lapsen silmissä houkuttelevammalta. Meistä jokainen on kokenut sen tunteen, miten uteliaisuutemme lisääntyy, kun jokin asia on meiltä kielletty. Tätä tapahtuu yhtä paljon lapsuudessa kuin aikuisiässäkin, koska vanhemmat kieltävät niin usein lapsiaan tekemästä asioita, joita he pitävät hauskoina.

Toinen syy tähän käyttäytymiseen voi liittyä siihen luottamuksen tunteeseen, jonka tunnet määrätyssä tilanteessa. Jos tunnet olevasi epävarma ja joku kannustaa sinua ottamaan riskin, valitset todennäköisesti sen tavanomaisemman tai vähemmän riskialttiin käyttäytymisen.

Päinvastoin silloin, kun tunnemme olon luottavaiseksi, kallistumme riskialttiimpaan vaihtoehtoon paljon päättäväisemmin, jos joku yrittää saada meidät valitsemaan turvallisen vaihtoehdon.

Näin ollen voimme sanoa, että tällainen ristiriitaisuus ei yleensä määritä täysin sitä puolta minkä päätämme tehdä, mutta se saa meidät kallistumaan merkittävämmin ja vahvemmin jommalle kummalle puolelle.

Esimerkki vihanneksista kieltäytyvästä lapsesta on melko simppeli, joten tarkastellaanpa seuraavaksi esimerkkiä aikuisista. Käänteistä psykologiaa käytetään nimittäin hyvin usein liiketoiminnassa.

Esimerkiksi: yritys tarjoaa valinnaisia kursseja työntekijöilleen. Mutta koska ne järjestetään työajan jälkeen, kukaan ei ilmoittaudu mukaan. Esimies ilmoittaa sitten työntekijöille, että seuraavasta kuukaudesta alkaen kursseja vähennetään ja lopulta edut menetetään kokonaan.

Tämän strategisen siirron avulla yritys ei todellakaan poista kursseja, vaan työntekijät tajuavat, että heillä on käytössään arvokkaita resursseja ja että jos niitä ei käytetä, tilalle voi tulla jotain muuta vähemmän kiinnostavaa. Kukaan ei tykkää menettää jotain, jolla on arvoa, vaikka henkilö ei olisikaan ymmärtänyt sitä ennen kuin sitä ollaan ottamassa pois.

Käänteisen psykologian kolme vaihetta

Ei ole kyse siitä, että kielletään tai ei hyväksytä asioita vain siksi, että muut ihmiset tekisivät sen mitä haluamme. On olemassa joitakin “ehtoja”, jotta manipuloinnista ei tule pahaa tapaa:

1. Kehen käytät sitä ja miksi?

Vastaa mielessäsi tähän kysymykseen ennen kuin käytät käänteistä psykologiaa. Jos haluat saada lapsesi pukeutumaan tai lopettamaan television katselun, ryhdy toimeen. Mutta jos sen on tarkoitus vakuuttaa mahdolliset asiakkaat ostamaan uuden (heille turhan) tuotteen, sinun pitäisi ehkä miettiä kahdesti.

2. Mitä vaikutuksia sillä voi olla?

Joskus täydellinen suunnitelmasi ei menekään ihan niin kuin olit kuvitellut sen menevän. Teini-ikäinen lapsesi ei halua tehdä kotiaskareita, käytät käänteistä psykologiaa ja hän vastaa onnellisena: “loistavaa, nyt voin vihdoin palata pelamaan videopelejä.”

3. Kuinka vapaa henkilö haluaa tuntea olevansa?

Mitä suurempi on hänen tarpeensa tuntea olevansa hallinnassa (tarve tuntea, että hänen tekemänsä päätökset ovat hänen oman tahtonsa mukaisia), sitä todennäköisemmin hän seuraa eri polkua kuin mitä ehdotamme. Esimerkiksi henkilö, joka ei pidä määräyksistä, olisi hyvä ehdokas käänteiseen psykologiaan.