Jännitteet ihmissuhteissa karanteenin aikana

21 toukokuu, 2020
Jännitteet ovat yleisiä samassa taloudessa asuvien ihmisten välillä, etenkin karanteenin aikana.
 

Karanteenin tai eristyksen ei pitäisi olla suuri ongelma suurimmalle osalle ihmisistä. Jännitteet ihmissuhteissa ovat kuitenkin nähtävissä yhä enemmän eristyksen edetessä. On syytä analysoida näiden jännitteiden syitä, jotta osaamme reagoida niihin.

Kotona pysyminen kumppanin tai sukulaisten kanssa pidennetyn aikaa vaatii käytännössä katsoen tiettyihin tapoihin sopeutumista. Toisaalta, monet karanteenin aikana koetut jännitteet ovat jo olleet olemassa entuudestaan: pakotettu yhdessä asuminen on vain tuonut ne esiin.

Tämänhetkinen tilanne tapahtui äkillisesti, ja se on vaatinut meiltä nopeaa sopeutumista. Siihen liittyy myös paljon epävarmuutta. Tämän takia on loogista, että ihmiset tuntevat ahdistusta ja stressiä. 

Tällainen paine tekee ihmisistä ärtyneempiä. Sen ei kuitenkaan tarvitse johtaa vakaviin konflikteihin tai vahvistaa jännitettä karanteenin aikana.

”Elämässä ei ole mitään pelättävää, vain ymmärrettävää. Nyt on aika ymmärtää enemmän, jotta voimme pelätä vähemmän.”

-Marie Curie-

 
Mies ja nainen kiistelevät.

Karanteenin aikaiset jännitteet ihmissuhteissa

Karanteeni lisää samassa taloudessa asuvien ihmisten välistä kontaktia ja se puolestaan luo omat rajoituksensa. Ennen karanteenia kaikilla perheillä ja pariskunnilla oli omat asumisjärjestelynsä yhdessä asumiseen. Mutta karanteeni on muuttanut ne täysin.

Tilat, jotka ihmiset jakoivat aikaisemmin vain osan päivästä, ovat nyt käytössä melkein jatkuvasti. Samoin on myös käytössä olevien resurssien suhteen, kuten tietokoneen, television ja jopa tiettyjen huoneiden ja alueiden.

Jos kaikilla on hyvä asenne, voivat karanteenin aikaiset jännitteet ratketa suhteellisen nopeasti. Siinä on vain kyse kohtuullisten järjestelyiden toteuttamisesta, joissa jokainen osapuoli antaa ja ottaa yhteisen hyvän eteen. Keskinäinen apu menee yksilöllisen edun edelle, sillä juuri tästä perheessä ja ihmissuhteissa on kyse.

 

Kasvavat jännitteet

Neuvottelut eivät tietenkään aina suju parhaalla mahdollisella tavalla, eikä niihin löydy onnistunutta lopputulosta. Kotiväkivaltatapaukset ovatkin nousseet karanteenin aikana useissa maissa, varsinkin Latinalaisessa Amerikassa. Monissa tapauksissa karanteenia itsessään ei sinänsä pysty syyttämään, sillä kärjistynyt tilanne on vain seurausta näiden ihmissuhteiden aikaisemmasta tilasta ennen karanteenia.

Jännitteet ihmissuhteissa voivat lisääntyä eristyksen tai karanteenin aikana. Tällaisissa tapauksissa piilevät konfliktit ovat vaarallisempia kuin koskaan aikaisemmin, sillä ne voivat räjähtää millä hetkellä hyvänsä tehden yhdessä asumisesta sietämätöntä.

Fyysinen etäisyys auttoi ennen hälventämään jännitteitä. Mutta karanteeni on poistanut tämän mahdollisuuden. Normaalisti ihmiset kohtaavat konfliktit silloin, kun he ovat valmiita siihen, eivätkä pakon edessä. Mitä voimme siis tehdä tällaisissa tilanteissa?

Nuorempi ja vanhempi nainen väittelevät sohvalla.
 

Kuinka edistys tapahtuu

Karanteenin aikaiset jännitteet eivät poistu itsestään. Perheenjäsenten välisen hiertymän käsitteleminen on melko erilaista verrattuna riippuvaisen ihmisen kanssa asumiseen omassa kotona. Niin ikään on paljon helpompaa käsitellä välinpitämättömyyttä tai töykeyttä kuin aggressiivisuutta tai väkivaltaa.

Riskin alaisina olevien ihmisten tulisi hakea apua sekä etsiä tapa muuttaa pois kotoa, ainakin väliaikaisesti. Älä siis odota asioiden pahenemista voidaksesi tehdä päätöksen.

Jos tilanne ei ole äärimmäinen, on paras aloittaa rajojen asettamisella sekä henkilökohtaisen tilan jakamisella. Tämä tarkoittaa sitä, että päätetään ajoista, jolloin tietyillä alueilla voidaan olla ja jolloin tiettyjä resursseja voidaan käyttää. Jos yhdessä asuminen on erittäin hankalaa, kannattaa luoda rutiineja ilman tarvetta jatkuvalle vuorovaikutukselle.

Monet psykologit tarjoavat palveluja netissä, jopa ilmaiseksi. Kun siis kohtaat lisääntyvää jännitettä, jonka sietäminen on vaikeaa, voi olla hyvä ajatus keskustella asiantuntijan kanssa ja kuunnella hänen antamiaan neuvoja. Joillekin ihmisille tämä voi olla jopa tilaisuus ratkaista muita piileviä ongelmia.

 

Valdés, T., Valdés, X., Ambrosio, V., Arriagada, I., Jelin, E., García, B., … & Saavedra, R. (2005). Familia y vida privada:¿ Transformaciones, tensiones, resistencias o nuevos sentidos?. FLASCO-Chile.