Henkilökohtaisen hyvinvoinnin taito

Positiivinen psykologia oli vallankumouksellista. Tässä artikkelissa puhumme sen alkuperästä ja perusteista.
Henkilökohtaisen hyvinvoinnin taito
Fátima Servián Franco

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Fátima Servián Franco.

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Henkilökohtaisen hyvinvoinnin taito on melko mielenkiintoinen käsite. Vuonna 2000 Martin Seligman Pennsylvanian yliopistosta ja Mihaly Csikszentmihalyi Clarenotin yliopistosta julkaisivat American Psychologist –aikakauslehteen erityisen monograafisen artikkelin otsikolla “Onnellisuus, täydellisyys ja optimaalinen ihmisen toiminnallisuus”.

Tämä artikkeli oli omistettu uudelle psykologian alalle nimeltä positiivinen psykologia. Se muodosti pitkälti tämän uuden psykologisen liikkeen virallisen ilmoituksen, tai “syntymätodistuksen” (Seligman & Csikszentmihalyi, 2000). Tätä psykologista liikettä voisimme kutsua “henkilökohtaiseksi hyvinvoinniksi”.

Näiden kirjailijoiden mukaan positiivinen psykologia on subjektiivisen kokemuksen tiedettä. Se tutkii prosesseja, jotka ovat ihmisten positiivisten ominaisuuksien ja tunteiden taustalla. Tämä psykologian haara pyrkii parantamaan ihmisten elämänlaatua (Seligman & Csikszentmihalyi, 2000).

Tämän mukaan positiivisella psykologialla on paljon sanottavana, kun on kyse henkilökohtaisen hyvinvoinnin taidosta. Tieteenä se tutkii prosesseja, jotka edistävät optimaalista toiminnallisuutta, oli kyse sitten yksilöstä, ryhmästä tai institutionaalisesta tahosta (Gable & Haidt, 2005).

Omistautumisena ja inspiraation lähteenä se pyrkii edistämään näiden kolmen pilarin optimaalista toiminnallisuutta: subjektiiviset kokemukset (onnellisuus, toivo), positiiviset piirteet (anteeksianto, viisaus), kansalaisarvot (vastuullisuus, altruismi) (Linley & Joseph, 2004). Tämän lisäksi se keskittyy myös ehkäisemään psykopatologioiden ilmentymiä kehittämällä positiivisia piirteitä ja ominaisuuksia.

Henkilökohtaisen hyvinvoinnin taito sisältää positiivista asennetta.

Se mitä haluamme, ei ole sokeaa optimismia vaan joustavaa optimismia: optimismia silmät auki. Meidän kyettävä käyttämään pessimismin kovaa todellisuudentajua sitä tarvitessamme ilman, että jäämme sen synkkiin varjoihin.”

-Martin Seligman-

Kuten jo mainitsimme, positiivinen psykologia toimii henkilökohtaisen hyvinvoinnin taidon puitteissa. Tämä tarkoittaa, että se ei yritä ylittää tieteellisen metodologian rajoja. On pidettävä mielessä, että monet tutkijat pitävät tätä jälkimmäistä tapana ymmärtää tätä ilmiötä.

Nämä puitteet määrittelevät selkeän toimintatavan. Yrittämällä asettaa itsensä näiden puitteiden sisälle, se yrittää käyttää päteviä ja luotettavia metodologisia strategioita, jotka sisältävät näennäiskokeellisia ja korrelaatiotutkimuksellisia malleja. Käytämme sanaa “yrittää”, sillä tätä ei aina saavuteta. Syy tähän on siinä, että joskus se työskentelee liian subjektiivisten mittausten kanssa, joihin vaikuttavat hallitsemattomissa olevat muuttujat.

Miten saavuttaa henkilökohtaisen hyvinvoinnin taito

Tieteen mukaan olemalla kiitollinen, välttämällä itsemme vertailemista liikaa muihin ja hyväksymällä ne olosuhteet, joita emme voi muuttaa, voimme saavuttaa avaimet henkilökohtaiseen hyvinvointiin.

Joukko tutkijoita Wisconsinin yliopistosta analysoivat aivojen aktiivisuutta 12 vuotta kestäneessä meditaatiota ja myötätuntoa käsittelevässä tutkimuksessa.

Tässä aivokuvantamisen tutkimuksessa voitiin nähdä, kuinka onnellisuuteen liittyvät alueet aktivoituivat intensiivisemmin ja useammin, kun henkilö ei verrannut itseään muihin, kun hän arvosti mitä tahansa olosuhteita ja hyväksyi ne tilanteet, joissa hänen oli oltava. Tässä tutkimuksessa he tutkivat aivojen toiminnallisuutta eri tekniikoilla ja välineillä kuten ydinmagneettisella resonanssilla (NMR).

Tämän tutkimukset tulokset olivat niin merkittäviä, että Yhdysvaltain kansallinen tiedeakademia julkaisi tämän tutkimuksen vuonna 2004, ja se on viidenneksi viitatuin tutkimus mitä tulee tieteellisiin viittauksiin.

Optimismi ennen takaiskuja: henkilökohtaisen hyvinvoinnin pilari

Pessimistisillä ihmisillä on yksi yhteinen ominaisuus. He uskovat, että huonot tapahtumat kestävät pitkään, ja että niillä on traagisia seurauksia ilman, että he voivat itse vaikuttaa asiaan.

Lisäksi monet ihmiset uskovat, että heillä on suora pääsy onneen, iloon, helpotukseen ja suureen nautintoon. Todellisuudessa meidän on tehtävä töitä näiden tunteiden kanssa harjoittamalla henkilökohtaisia vahvuuksia ja hyveitä. Nämä jälkimmäiset ovat uskomattoman tärkeitä, mutta usein ihmiset kääntävät niille selkänsä. Suuren menestyksen keskellä he usein unohtavat ne kokonaan.

Pessimistit sivuuttavat usein sen, että heillä on useita sisäisiä olosuhteita, joita he pystyvät hallitsemaan. He pystyvät toimimaan saavuttaakseen jotain. Tällä on paljon tekemistä sellaisten asioiden kuten itsetehokkuuden, selviytymismekanismien ja epävarmuuden sietämisen kanssa.

Mitä tulee terveyteen, on olemassa neljä ensisijaista tilannetta, joissa voimme päättää miten toimimme. Nämä ovat päätös lopettaa tupakointi, omistautuminen liikunnan harjoittamiselle, tasapainoinen ruokavalio ja hyvä optimismin taso. Usko tai älä, mutta monet tutkimukset sanovat, että optimismi on yhtä tärkeää kuin kolme muuta tilannetta.

Puhumme nyt dataan perustuvasta optimismista, jolla on tekemistä todellisuuden kanssa. Omat kykysi ja resurssisi ovat sen kilpiä. Sitä inspiroi se luottamus, jota vapaus tarjoaa yksilölle. Se laajentaa mahdollisuutta olla luova ja halua ilmaista itseä.

Hyvinvointi ei voi olla olemassa vain omassa päässäsi. Hyvinvointi koostuu hyvästä tunteesta, ja myös siitä että sinulla on jokin merkitys, hyviä ihmissuhteita ja saavutuksia.”

-Martin Seligman-


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Gable, S. L., & Haidt, J. (2005). What (and why) is positive psychology?. Review of general psychology9(2), 103-110.
  • Linley, PA, y Joseph, S. (2004). Cambio positivo después del trauma y la adversidad: una revisión. Journal of Traumatic Stress: publicación oficial de la Sociedad Internacional de Estudios de Estrés Traumático, 17 (1), 11-21.
  • Seligman, ME y Csikszentmihalyi, M. (2000). Psicología positiva: una introducción (Vol. 55, No. 1, p. 5). Asociación Americana de Psicología.
  • Vázquez, C., & Hervás, G. (2009). La ciencia del bienestar. Alianza.
  • Vázquez, C., Hervás, G., Rahona, J. J., & Gómez, D. (2009). Bienestar psicológico y salud: Aportaciones desde la Psicología Positiva. Anuario de Psicología Clínica y de la Salud5(1), 15-28.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.