Millaisia muutoksia aivohalvauksella on potilaan psyykkiseen tilaan ja käytökseen?

16 helmikuu, 2021
Tiesitkö, että aivohalvauksen saaneet ihmiset voivat kärsiä erilaisista emotionaalisista ja käyttäytymiseen liittyvistä häiriöistä? Haluatko tietää, millaisia ne voivat olla? Lue alta lisää.

Aivohalvaus on häiriö, joka voi jättää jälkeensä vakavia jälkiseurauksia ja jopa keskivaikean tai vaikean toimintarajoitteisuuden. On kuitenkin olemassa myös muunlaisia seurauksia, joille voimme antaa vähemmän merkitystä, mutta jotka ovat aivan yhtä tärkeitä, ja niistä tulee usein myös hyvin lamauttavia häiriöitä. Tässä artikkelissa puhumme aivohalvauksen aiheuttamista emotionaalisista ja käyttäytymiseen liittyvistä häiriöistä.

Totuus on, että aivohalvauksen jälkeinen neurologinen kuntoutus keskittyy enemmän motoriseen toimintaan vaikuttavien seurausten, kuten hemiplegian eli toispuolihalvauksen, kävelyyn liittyvien häiriöiden, afasian ja kognitiivisen toiminnan heikentymiseen liittyvien vaikutusten hoitoon ja palautumiseen. Nämä seuraukset ovat yleisimpiä laajalla alueella ja vaativat paljon huomiota. Todellisuus on kuitenkin se, että mikäli aivohalvauksen jälkeisiin emotionaalisiin ja käyttäytymiseen liittyviin häiriöihin ei puututa, fyysinen kuntoutus ei välttämättä etene odotetulla tavalla.

Aivohalvaus on häiriö, joka voi jättää jälkeensä vakavia jälkiseurauksia ja jopa keskivaikean tai vaikean toimintarajoitteisuuden

Mikä on aivohalvaus?

Aivohalvaus on äkillinen aivoverenkierron häiriö, joka aiheuttaa yhdistelmän erilaisia fyysisiä oireita ja psyykkisiä häiriöitä, jotka voivat jatkua ajan myötä.

Aivohalvaus vaikuttaa maailmalla noin 130 000 ihmiseen vuodessa ja on arvioitu, että jopa yli 300 000 ihmisellä esiintyy aivohalvauksen seurauksena toiminnallisia rajoituksia. Suomessa aivohalvaukseen sairastuu noin 24 000 henkeä joka vuosi. Heistä viidesosa on työikäisiä aikuisia. Se on siis hyvin yleinen sairaus, jonka esiintyvyys on kasvussa. Meidän pitäisi kuitenkin tietää, että jopa 90 prosenttia aivohalvauksia voidaan estää.

Verenkiertoelimiin liittyvät sairaudet ovat Suomessa yksi yleisimmistä kuolemansyistä. Miehiä näihin sairauksiin kuolee huomattavasti enemmän kuin naisia. Vaikka suurin osa sairastuneista on yli 60-vuotiaita, myös tätä nuoremmat voivat sairastua verenkiertoelimiin vaikuttaviin sairauksiin, mikä tarkoittaa, että se ei ole ongelma, joka koskee vain vanhuksia. Vaikka aivohalvaukseen liittyvien kuolemien absoluuttinen määrä on vähentynyt Suomessa huomattavasti, ne muodostavat kuitenkin edelleen lähes 10 prosenttia kaikista kuolemaan johtaneista syistä.

Kaikista seurauksista, joista jotkut ovat hyvin vakavia, voimme huomata, että useimmissa tapauksissa aivohalvauksesta toipuvilla ihmisillä esiintyy psykopatologiaa, joka johtuu toimintakyvyn menetykseen liittyvästä käsityksestä. Nämä muutokset voivat tulla vielä lamauttavammiksi kuin aivohalvauksen fyysiset jälkiseuraukset.

Yleisimmät emotionaaliset häiriöt aivohalvauksen seurauksena

  • Patologinen emotionaalisuus tai patologinen itku ja nauru: Viittaa suhteettomiin itkun tai naurun reaktioihin verrattuna niihin ärsykkeisiin, jotka laukaisevat tällaisen reaktion.
  • Emotionaalinen inkontinenssi: Liittyy läheisesti edellä mainittuun tapaukseen, jossa henkilön voi olla vaikeaa säännellä ja ilmaista omia tunteitaan. Tunteiden ilmaisu voi olla tiheydeltään, voimakkuudeltaan ja kestoltaan suhteetonta tai riittämätöntä, tai se ei välttämättä ole asiayhteyden kannalta tarkoituksenmukaista.
  • Aivohalvauksen jälkeinen väsymys: Tämä on voimakasta väsymystä vähäisen henkisen tai fyysisen rasituksen jälkeen. Siihen voi liittyä subjektiivinen uupumuksen tunne ja vaikeuksia suorittaa sellaisia tehtäviä, jotka vaativat jonkinlaisia ponnisteluja, olivat ne sitten miten minimaalisia tahansa.
  • Katastrofinen reaktio: Siihen voi liittyä muita masennukseen yhdistettyjä oireita tai sitten ei.
  • Apatia: Kiinnostuksen ja nautinnon puute lähes kaikkea sellaista kohtaan, mistä henkilö on aikaisemmin kiinnostunut.
  • Anosognosia: Tietoisuuden puute itse taudista. Silmiinpistävintä on emotionaalinen välinpitämättömyys, joka liittyy aivohalvauksen aiheuttamaan vammaan.
  • Ärtyneisyys ja aggressiivisuus: Tämä on yksi yleisimmistä aivohalvauksen jälkeisten emotionaalisten häiriöiden ilmenemismuodoista. Reaktiot voivat olla sanallisia ja fyysisiä, ja ne voivat kohdistua sekä esineisiin että muihin ihmisiin.
  • Ahdistus tai masennus: Ahdistus-masennusoireet ovat hyvin yleisiä oireita itse aivovaurioiden vuoksi. Aivohalvaus johtaa kuitenkin tiettyjen aivojen toimintojen menetykseen (kapasiteetti, toiminnallisuus…), joka johtaa suruun, joka voi puolestaan johtaa ahdistuksen ja masennuksen oireisiin.

Kuten voimme huomata, yllä mainitut häiriöt ovat hyvin vaihtelevia oireita henkilöstä toiseen ja niitä voi olla vaikeaa diagnosoida ja havaita. Resursseja olisi kuitenkin käytettävä näiden häiriöiden asianmukaiseen havaitsemiseen ja niihin puuttumiseen.

Aivohalvauksen aiheuttamat käyttäytymishäiriöt

  • Muutokset sosiaalisessa käyttäytymisessä: Tämä on tärkein muutos ja se voi kattaa muut oireet. Potilaan läheiset ihmiset viittaavat usein siihen, että heidän perheenjäsenensä “ei ole enää sama ihminen”, ja että hän on muuttanut luonnettaan, persoonallisuuttaan, tapaansa kohdella muita…
  • Infantilismi: Tämä on taipumusta toimia lapsellisesti vastuuttomuuden ja naiiviuden suhteen.
  • Kankeus: Kankeus käyttäytymisessä on toinen merkittävä oire. Se viittaa kyvyttömyyteen muuttaa ennalta määriteltyjä suunnitelmia. Tämä voi johtua työmuistin vähenemisestä tai siihen kohdistuvista puutteista.
  • Itsekeskeisyys: Tämä on hyvin yleinen ilmiö aivohalvauksesta kärsineillä potilailla ja siihen liittyy kyvyttömyyttä asettaa itsensä muiden paikalle.

Mukautuva sosiaalinen käyttäytyminen edellyttää muiden näkemyksen ymmärtämistä ja sitä, miten he näkevät maailman ja miten heidän näkökulmaansa tulisi ymmärtää. Tätä kykyä kutsutaan mielen teoriaksi.

Mentalisointikyvyn puute tai sen heikkeneminen voi aiheuttaa sen, että emme pysty ymmärtämään ympärillämme olevia ihmisiä ja heidän tarpeitaan, mikä tekee sosiaalisista suhteista ja niiden ylläpitämisestä suhteellisen vaikeaa.

Aivohalvaus voi aiheuttaa potilaassa lukuisia emotionaalisia ja käytökseen liittyviä jälkiseurauksia

Näihin muutoksiin on puututtava

Kuten olemme jo nähneet, emotionaaliset ja käyttäytymiseen liittyvät muutokset ovat luonnollisia reaktioita, jotka ovat peräisin aivohalvauksesta itsestään. Emme kuitenkaan voi unohtaa, että niillä voi olla kielteisiä vaikutuksia potilaan toipumiseen. Hyvä alttius ja motivaatio ovat välttämättömiä asioita kuntoutuksen kannalta, ja jotta kuntoutuksessa voitaisiin edetä positiivisella tavalla ja jotta potilaan toipumisesta voitaisiin tehdä mahdollisimman nopeaa.

Tästä syystä ihannetapauksessa neurologisen ja neuropsykologisen kuntoutuksen rinnalla potilaan ja heidän perheidensä olisi saatava psykologista apua näiden muutosten asianmukaiseen hallintaan, eivätkä ne saisi estää potilaan toipumista.

On myös tärkeää huolehtia perheen tai potilaiden tärkeimpien hoitajien emotionaalisesta tilasta, sillä aivohalvauksesta kärsineiden potilaiden hoitaminen on työtä, joka voi usein vaikuttaa myös hoitajien psyykkiseen tilaan. Ja mikäli hoitajat eivät voi hyvin, hoidon laatu voi myös heikentyä. Ei ole parempaa tapaa huolehtia toisesta ihmisestä kuin huolehtia ensin meistä itsestämme – tällä tapaa voimme tarjota myös hoidettavalle arvokasta ja tehokasta apua.