5 virhettä, jotka vanhemmat tekevät lastensa suhteen
“Koska minun äitini ei koskaan antanut minun syödä suklaata, niin ostan pienelle tytölleni vähän joka päivä”, “Minun isäni antoi minulle kotiarestia jos en opiskellut, joten minä annan oman poikani tehdä mitä hän haluaa koulussa.” Kuulostavatko nämä tutulta?
Vanhemmat ovat nykymaailmassa lukemattomien oppaiden ympäröimiä, jotka kertovat miten hoitaa tämä tärkeä työ ihanteellisesti; kuitenkin vain täydellinen harjoitus tekee täydelliseksi ja oikeassa maailmassa ei ole aina ihan helppoa panna toimeen sitä neuvoa joka vaikuttaa niin erinomaiselta.
Itseasiassa, melko varmasti sinäkin jouduit kokemaan jonkinlaista “epäoikeudenmukaisuutta” kun olit lapsi. On mahdollista, että sinä myös vannoit että et koskaan tekisi samaa sinun omille lapsillesi. Ehkä menestytkin tässä, mutta se ei tarkoita että tekisit lapsillesi palveluksen tai muutenkaan hyvää.
Tiesitkö, että puolet kirjakaupoissa saatavilla olevista itseapukirjoista käsittelevät aihetta miten olla hyvä vanhempi? Ilmeisesti virheiden tekemisen tai menneiden virheiden toistamisen pelko on niin vahva, että se määrittelee mitä aikuiset lukevat.
Mutta ole varuillasi, äläkä sekoita virheiden tekemistä epäonnistumiseen. Loppujen lopuksi, tai alkujen aluksi, eihän kukaan synny viisaana. Yksi yleisimmistä virheistä jonka vanhemmat tekevät, on lastensa suojelu siltä “kärsimykseltä” mitä he itse kokivat lapsuudessaan. Näin tapahtuu koska meillä on taipumus ajatella negatiivisesti noista asioista vaikka todellisuudessa meidänkin vanhempamme “tekivät sen meidän omaksi parhaaksemme”.
Esimerkiksi jos äitimme ei antanut meidän syödä suklaata määrättömästi tai joka päivä, ei se johtunut siitä että hän on pahuuden ruumiillistuma. Se johtui siitä, että moinen tapa olisi saanut aikaan reikiintyneitä hampaita, ylipainoa ja muita ongelmia. Jos isämme kysyi pärjäsimmekö koulussa hyvin, se johtui siitä että hän ei voinut sallia meidän ottaa opintojamme itsestäänselvyytenä.
Tutkimusten mukaan me emme peri ainoastaan genetiikkaa vanhemmiltamme, vaan myös traumoja ja tunnepohjaisia erityispiirteitä, ja näin ollen on hyvinkin mahdollista että me päädymme jatkamaan tätä perintöä eteenpäin myös seuraavalle sukupolvelle. Jos unohdamme tavanomaiset neuvot ja opit, joita kuulit kun olit lapsi ja varmasti toistat omille lapsillesi, käy usein niin että lapsemme päätyvät kärsimään meidän lapsuutemme ongelmien seuraksista.
Tyypillisimmät “Déjà vut” lapsuudesta
“Pyydä sitä ja saat sen”
Sinä podet syyllisyyttä jättäessäsi heidät koko päiväksi käydäksesi töissä, joten ostat heille mitä tahansa he keksivät pyytää ja taivut heidän jokaiseen oikkuunsa, vaati se mitä tahansa. Koska et ole läsnä kun heitä kasvatetaan, tuntuu sinusta kuin sinun pitäisi jotenkin ‘puhdistaa’ itsesi tästä lankeemuksesta. Mutta miten? Lahjoilla.
“Opettajalla on jotain häntä vastaan”
Ennen oli ennemminkin niin, että sait rangaistuksen jos toit kotiin huonon arvosanan. Mutta nykyään kun käy näin, säntäävät vanhemmat päätä pahkaa juttelemaan opettajan kanssa ja vaativat selitystä miksi tämä nollaa heidän lapsensa ponnistelut. Älä koeta vapauttaa itseäsi vastuusta tilanteen suhteen ajattelemalla, että opettaja on lastasi vastaan tai että ei ole lapsesi vika jos hän ei opiskele .
“Anna heidän katsoa televisiota”
Tämä on yksi niistä nykyaikaisen elämän vitsauksista, joita meidän vanhempiemme ei ehkä tarvinnut kohdata yhtä vahvasti ja kouriintuntuvasti. Näin siksi että vuosia sitten ei ollut yhtä paljon ohjelmia, yhtä monia videopelejä, sosiaalisen median sivustoja, verkkosivuja jne.
Olet saattanut suuttua vanhemmillesi kerran tai toisenkin koska he lähettivät sinut huoneeseesi opiskelemaan antamatta sinun katsoa televisiota. Nyt sinä sitten surutta sallit lastesi istua ruudun edessä tunteja putkeen, koska se keventää myös heidän huolehtimisestaan aiheutuvaa taakkaa.
“He tietävät että rakastan heitä”
Koskaan ei ole huono aika ilmaista tunteitasi ihmisille joista välität. Kun he ovat pieniä, on helpompaa kertoa heille heidän olevan sinun elämäsi valo, silmäteräsi, ja kuinka heitä rakastat ja niin edelleen, mutta aikaa myöten tuo tapa katoaa.
Esimerkiksi kun he saavuttavat murrosiän, pyytävät lapset usein vanhempiaan hillitsemään tai lopettamaan ylitsevuotavat rakkauden osoituksensa, koska moinen nolostuttaa heitä. Tästä huolimatta on hyvin tärkeää että sinä jatkat rakkautesi ilmaisemista.
“He ymmärtävät vain kun rankaisen heitä”
Lastesi asettaminen arestiin saattaa olla nopea tapa saada lapsesi välttämään toistamasta mitä ikinä pahaa hän tekikään. Mutta… Kuinka kauan tuo opetus tulee kestämään?
Jos he tietävät että muutamaa päivää myöhemmin sinä unohdat koko jutun ja annat heidän tehdä mitä tahansa, ei sinun sanasi tule painamaan kovinkaan paljon heidän korvissaan.