16 sitaattia upealta Frida Kahlolta

Frida Kahlo on yksi suosikkihenkilöistäni. Hän oli intensiivinen, rohkea ja kerrassaan suurenmoinen nainen, joka jätti jälkeensä uskomattoman perinnön paitsi maalauksiensa muodossa myös sanoissaan, opetuksissaan ja esimerkillisessä elämänkamppailussaan.

Hän oli nainen, joka sai koko maailman huomion osakseen ajatuksillaan elämästä, rikkoen 1900-luvun perinteitä niin kotimaassaan Meksikossa kuin koko maailmassakin. Yhä tänään häntä pidetään valtaisan vallankumouksellisena ja perinteitä rikkovana mallina ja esikuvana. Taiteilijana ihmiset halusivat luokitella hänet surrealistiksi, mutta hän ei milloinkaan suostunut siihen. Aivan kuten Frida itsekin kerran totesi, hän ei koskaan maalannut unelmia tai kuvitelmia vaan omaa todellisuuttaan.

Kahlon kokemukset, mukaanlukien hänen elämässään koetut vastoinkäymiset ja hankaluudet sekä hänen intohimoinen rakkautensa Diego Riveraa kohtaan määrittelivät, kuka hän oikeastaan oli. Hänen rohkeutensa, itserakkautensa, intohimonsa ja valtava kyky rakastaa heijastuvat selkeästi hänen jälkeensä jättämissä sanoissa, jotka eivät tunne paikkaa tai aikaa.

1. “Jalkani, mihin teitä muka tarvitsen kun minulla on siivet, joilla lentää.”
2. “Rakentamalla kärsimystesi ympärille muurin otat riskin, että tunne saattaa alkaa syömään sinua sisältä päin.”
3. “Kipu, mielihyvä ja kuolema eivät ole mitään muuta kuin luonnollinen osa elämää. Näiden tunteiden ja kokemusten läpikäyminen kuin suora polku oppimiseen ja älykkyyteen.”
4. “Lääkäri, jos annat minun juoda tämän tequilan, lupaan, etten juo omissa hautajaisissani.”
5. “Loppujen lopuksi pystymme sietämään niin paljon enemmän kuin luulemme pystyvämme.”
6. “Elämä inttää jatkuvasti haluavansa olla sekä ystäväni että viholliseni.”
7. “Ei ole olemassa mitään yhtä kaunista kuin hymy.”
8. “Se, mikä ei tapa minua, ravitsee minua.”
9. “He pitivät minua surrealistina, mutta en minä ole. En ole koskaan maalannut unelmia tai kuvitelmia vaan omaa todellisuuttani.”
10. “Mikään ei ole lopullista. Kaikki muuttuu, kaikki liikkuu, kaikki pyörii, kaikki lentää pois ja katoaa.”
11. “Kauneus ja rumuus ovat vain ulkoinen kuori, sillä loppujen lopuksi muut näkevät aina, mitä meidän sisältämme löytyy.”
12. “Olen yrittänyt hukuttaa suruni, mutta se paskiainen oppi uimaan. Nyt olen valtaisan hämmentynyt ja hämmästynyt tästä sangen mukavasta hyvänolontunteesta, jota tunnen sisälläni.”
13. “On olemassa niitä, jotka ovat syntyneet onnellisten tähtien alla ja niitä, jotka syntyvät särkyneinä. Vaikket ehkä haluaisikaan uskoa sitä, minä olen yksi kaikkein särkyneimmistä.”
14. “Ajattelin aikaisemmin, että olin omituisin ihminen maailmassa, mutta sitten tajusin, että maailmassa on niin valtavan paljon ihmisiä, että jossain on pakko olla joku ihminen, joka on kaltaiseni ja joka tuntee olevansa hullu ja epätäydellinen samalla tavalla kuin minä. Toisinaan kuvittelen millainen hän on ja mietin, josko hänkin siellä jossain ajattelee minusta samoin. No, toivon että jos sinä olet jossain siellä ja luet tämän, tiedät, että olen olemassa ja olen tasan yhtä omituinen ja poikkeava kuin sinäkin.”
15. “Toivon, että voisin antaa sinulle kaiken mitä ikinä olet halunnut, mutta siinäkään tapauksessa et tietäisi, kuinka ihmeellistä on saada rakastaa sinua.”
16. “Onko ylipäätään mahdollista keksiä uusia verbejä? Haluan kertoa sinulle yhden keksimäni: Minä taivastan sinua. Minun valtavat siipeni levittäytyvät apposen avoimeksi rakastamaan sinua ilman mitään rajoja. Tunnen, että olemme olleet yhdessä aikojen alusta saakka, että meidät on tehty samasta materiaalista ja että olemme prikulleen samalla aaltopituudella. Kannamme sisällämme samanlaisia tuntemuksia. Sinä kokonaisuudessasi, valtava älykkyytesi ja nöyryytesi ovat vertaansa vailla ja teet elämästä täyteläistä ja rikkaampaa. Sinun upeassa maailmassasi voin vain tarjota sinulle tämän totuuden – että tulen aina rakastamaan ja pitämään hyvänä sinun kaikista syvimpänä piileviä osiasi. Kiitos siitä, että hyväksyt tämän, kiitos elämisestä, koska eilen annoit minulle luvan koskettaa sinun kaikkein intiimeintä sisäistä valoasi ja kerroit äänelläsi ja katseellasi sen, mitä olin odottanut ja palavasti toivonut kuulevani koko sen astisen elämäni ajan.”