Vuosien koulutus, emmekä vieläkään tiedä kuinka rakastaa itseämme

· 2.7.2017

Epäonnistuja. Kelpaamaton. Laiska. Haastava. Lapset saavat osakseen monia nimityksiä kouluvuosiensa aikana. Harvoin pysähdymme kuitenkaan katsomaan ja ymmärtämään tunnetta, joka löytyy jokaisen ”vaikean” oppilaan takaa.

On mielenkiintoista, kuinka liike-elämän ja politiikan kaltaiset skenaariot pitävät tunneälyä välttämättömänä, kun taas oppilaitoksissa tunneäly ei ole lainkaan osa opetussuunnitelmaa.

Koulutuksen tulisi antaa voimia, joiden avulla pystymme huolehtimaan itsestämme. Ei ole järkeä opettaa lapsia loistaviksi tieteissä tai kirjallisuudessa, jos emme ensin opeta heille itsetunnosta, kunnioituksesta ja empatiasta.

Myös kognitiiviset taidot ovat tärkeitä akateemiselle järjestelmälle. Tunteet, sen sijaan, tuntuvat olevan ”tabu”, joka rajoittuu ainoastaan yksittäisille aloille.

kynttilät maassa

Koulutus joka muotoilee mieliä, muttei ihmisiä

Nykypäivän lapset ja nuoret ovat taitavia uudessa teknologiassa. Tekstiviesteissä ilmenevät emojit ovat heille usein ainoa tapa lähestyä tunnemaailmaa. Kun mobiililaitteet ovat suljettuina, he eivät pysty hallitsemaan tai estämään tilanteita, kuten kiusaamista.

Psykologi ja tutkija Begonia Ibarrola osoittaa, että kouluissa, joissa sovelletaan tunneälyä luokkahuoneissa ja koulun opetussuunnitelmassa, on huomattavasti vähemmän kiusaamista. Lisäksi akateeminen suorituskyky on parantunut merkittävästi. Tämä on epäilemättä rohkaisevaa.

Koulutus pyrkii kouluttamaan ihmisiä, jotka muuttavat huomisen maailman: siksi opetamme onnellisia ihmisiä, täynnä iloa, osaamista ja kirkasta toivoa.
lehti karisee

Miksi emme sisällytä tunneperäistä koulutusta kouluihin?

Kognitiivisen näkökulman paino on edelleen vahvasti juurtuneena koulutusjärjestelmään, vaikka Gardnerin moniälykkyysteorian kaltaiset teoriat osoittavat selkeän tarpeen työstää lasten tunneälyä jo varhaisessa vaiheessa.

On hyvä pitää myös mielessä, että muutokset institutionaalisella tasolla vaativat aikaa. Se vaatii selkeää yhteiskunnallista tietoisuutta, sillä tunteisiin investoiminen on investoimista rinnakkaiseloon. Se on ihmissuhteista ja kunnioituksesta oppimista, sekä keskittymistä muutokseen, jossa täydellisten lapsien sijaan kouluttaisimme onnellisia ihmisiä.

tyttö nukkuu luonnossa

Kasvatamme ainutlaatuisia lapsia, emme identtisiä oppilaita

Nykypäivän nopeasti muuttuvassa ja ammatillisesti kilpailullisessa yhteiskunnassa, ei ole tarpeen kouluttaa samanlaisia opiskelijoita, jotka erikoistuvat samoihin alueisiin. On välttämätöntä priorisoida ihmisarvo etusijalle, jotta lapsi voisi löytää luonnolliset kykynsä ja tutkia, mitä hänellä on tarjota maailmalle ”ainutlaatuisena ihmisenä.”

Usein laskemme kaiken painoarvon lapsien koulutuksessa akateemisille oppilaitoksille. Tämä ei suinkaan ole oikea lähestymistapa. Me kaikki olemme kouluttajia, ja ensisijaisesti keskeisin oppipaikkamme löytyy perheestä.

Perhe: tunneälyn ensisijainen näyttämö

Neurotiede tekee asian selväksi: tunneperäinen konteksti, jossa lapsi kasvaa, määrittelee suurilta osin jatkokehityksen ja jopa persoonallisuuden.

Tunnustus, vastavuoroisuus, turvallinen kiintymys ja tunneperäinen kommunikaatio ovat tasapainon säikeitä, jotka sallivat lapsen kasvaa vapaudessa ja kypsyydessä. Jos haluat antaa lapsellesi maailman, jossa hän kykenee kunnioittamaan ja kuuntelemaan toisia, sekä käyttämään hellyyttä aggression sijaan, toimi hänelle roolimallina. Pidä huoli sanoistasi, tuomioistasi ja teoistasi. Ole paras mahdollinen esimerkki.

perhoset pojan päässä

Koulu: Sosiaalisen näyttämön pienoismalli

Koulu on lapselle selkeä esimerkki maailmasta, joka hänen tulee kohdata huomenna. Suhteet koulukavereiden ja auktoriteettien (opettajien) kanssa auttavat kehittämään uusia ja tärkeitä taitoja.

Kouluissa, jossa tunneperäisesti terveitä tapoja ja työkaluja hyödynnetään, näemme lapsien suhtautuvan varsin vastaanottavaisesti tämän tyyppiseen tietämykseen. Sopeuttamalla lapsia jokapäiväiseen työhön, he voivat kehittää ja aloittaa uusia ihmissuhteita, sekä estää hyökkäyksiä.

Tunneperäisestä älykkyydestä tulee tapa, joka auttaa optimoimaan oppimista, sekä kanavoimaan ahdistusta ja stressiä. Se voi parantaa akateemisia tuloksia. Tämä jos mikä on rohkaiseva tosiasia.

Kouluttaminen on oppimista; kuinka jättää jälki lasten sydämiin?
taikaa tytön käsissä