Kuinka stressi vaikuttaa elämäämme?

Nykypäivänä stressitön elämä saattaa vaikuttaa utopistiselta ajatukselta. Sillä välin kun tietyt stressin tasot ovat mukautuvia vastauksia olosuhteisiin ja niiden katsotaan olevan normaaleja, krooninen tai voimakas stressi on tila, jossa useisiin pitkäaikaissairauksiin liittyvä hermosto on aktivoitu.

Emme voi elää jatkuvassa stressin tilassa, tai muuten kehomme lähettää meille varoitussignaaleja sairauden, vahingon, tai yleisen huonovointisuuden tunteen muodossa. Siksi itsemme pitäminen erossa liialliselta stressiltä on hyvä terveydellemme.

Mitä on stressi, ja mitä varten se on?

Stressi on aivoissa laukeava vastaus, kun aivot havaitsevat ulkopuolisen komennon, esimerkiksi työhön liittyvän takarajan tai ryöstön aiheuttaman uhan, jota on paettava. Koska meillä ihmisillä on kapasiteettia mielikuvitukselle, voimme myös kokea stressiä puhtaasti ajatusten seurauksena, sen sijaan, että kokisimme sitä jostain todellisesta tapahtumasta.

Akuutti stressi, joka on erityisen ärsykkeen tuottama, saa kehomme aktivoinnin tilaan. Tämä sallii meidän reagoida nopeammin ja suuremmalla energialla, paremmalla keskittymisellä, jne. Se saa aikaan jännitystä, joka valmistaa meidät toimintaa varten.

Krooniset stressin tilat tekevät tästä aktivaatiosta kuitenkin pysyvän, aiheuttaen jatkuvaa stressihormonien virtaamista, mikä saa energiamme kulumaan loppuun. Hormonimme eivät ole enää tasapainossa, ja tämä johtaa terveytemme yleiseen heikkenemiseen.

Stressin vaikutukset terveyteemme

Jatkaaksemme artikkelia, mainitsemme paineen tilan ja henkisen taakan vaikutukset terveyteemme. Mutta meidän on oltava selviä siitä, että ne ovat pääsääntöisesti eri tekijöiden yhtymäkohtien luomia.

• Masennus ja ahdistus: Krooninen stressi voi aiheuttaa pitkäaikaista masennuksen tilaa ja ahdistusta johtuen hormonien epätasapainosta ja energiamme tuhlaamisesta.
• Iho-ongelmat ja hiustenlähtö: Ihottumat kuten akne tai ekseema saattavat olla jatkuvan stressin aiheuttamia. Muut tilat kuten atooppinen ihotulehdus tai psoriaasi pahenevat. Tämän lisäksi jatkuva stressi voi aiheuttaa hiustenlähtöä, ja joissain tapauksissa saattaa johtaa jopa täydelliseen kaljuuntumiseen.
• Kuukautisongelmat: Stressi on läheisesti yhteydessä hormoneihin, ja hormonien pitkittynyt epätasapaino saattaa aiheuttaa kuukautisongelmia. Ongelmat vaihtelevat äärimmäisen kivuliaista kuukautisista epäsäännöllisyyksiin kuukautiskierrossa; vakavissa tapauksissa kuukautiset saattavat jopa jäädä pois.
• Ruoansulatusongelmat: Stressi muuttaa ruoansulatusjärjestelmän toimintaa. Se tekee ruoansulatuksesta todella vaikeaa; se saa aikaan tyypillisen ”mikään ei pysy sisälläni” -tilan. Se liittyy myös läheisesti mahahaavan puhkeamiseen, sillä se lisää ruoansulatushappojen tuottamista, jotka puolestaan edistävät näitä ongelmia.
• Uniongelmat: Kuten varmaan me kaikki olemme joskus kokeneet, stressaavat tilanteet ehkäisevät unta, tai saavat meidät hereille keskellä yötä kykenemättä nukahtamaan uudestaan. Kyvyttömyys nukkua kunnolla vaikuttaa päivän aikana hoidettavien tehtävien suorituskykyyn.
• Sydän- ja verisuoniongelmat: Paine ja pitkittynyt henkinen väsymys ovat yhteydessä vakaviin sairauksiin kuten verenpainetautiin ja sepelvaltimotautiin; vaikka niiden vaikutukset ovat pitkäaikaisia, ne ovat myös todella vakavia ja niiden pitäisi osoittaa meille kuinka tarpeellista on vähentää stressiä.
• Paino-ongelmat: Stressaavat tilat rohkaisevat meitä usein syömään pakonomaisesti. Tämä lisää aivojen epäonnistumista tarkkailla oikein signaaleja siitä, että olemme jo täynnä. Siksi stressillä on yhteistä liikalihavuuden ja jopa diabeteksen kanssa.

Mitä voit tehdä vähentääksesi stressiä

Riippuen tilanteesta joka luo stressiä ja jokaisen henkilön taipumuksesta ahdistukseen, stressi voi olla todella vaikeaa hävittää kokonaan. On kuitenkin olemassa asioita, joilla voimme vähentää sitä niin paljon kuin mahdollista.

• Urheileminen on suurenmoinen liittolainen stressiä vastaan. Urheilun harjoittaminen laskee jännitystä ja vapauttaa energiaa, joka muuten pysyisi meissä ja söisi meidän varastojamme. Yksinkertaisesti käveleminen kaksi tai kolme kertaa viikossa tulee jo tekemään suuren vaikutuksen. Mutta intensiivisemmän kuntoilun harjoittaminen olisi paljon tehokkaampaa.
• Ruokavalio on listalla seuraavana kaikkein tärkeimpänä näkökulmana kun haluamme hoitaa stressiä. Terveellinen ja tasapainoinen ruokavalio, eritoten ruoka joka sisältää Omega-3 -rasvahappoja (kuten kala). Omega-3 -rasvahapot auttavat stressin lievittämisessä, ja paremmin ravittu elimistö on myös paremmin säännelty elimistö.
• Rauhoittavien aktiviteettien harjoittaminen, kuten mindfulnessin harjoittaminen, meditaatio,  jooga, tai psykologiset rentoutus tekniikat, ovat todella hyödyllisiä stressin vähentämisessä. Joskus itsellesi ajan löytäminen, uiminen tai kävely tekee vaikutuksen.
• Itsesi ympäröiminen lähimmäisilläsi ja ihmisillä, jotka tarjoavat psykologista tukea rankkoina aikoina. Tämä on yksi olennaisimmista tavoitteista stressin käsittelemisessä. Ystävän tai perheen kanssa vietetyn iltapäivän jälkeen stressisi laskee huomattavasti. Lisäksi on todistettu, että fyysinen kontakti ja rakkaudenosoitukset edistävät ahdistuksesta ja masennuksesta kärsivien ihmisten terveyttä.