Kolme epäammattimaista käytösmallia terveydenhuollon ammateissa

Oletko koskaan miettinyt, onko lääkärisi käytös sopivaa? Vaikka terveydenhuollon ammattilaiset tekevät yleensä parhaansa tarjotakseen parasta hoitoa potilailleen, he tekevät joskus virheitä. Loppujen lopuksi hekin ovat vain ihmisiä.
Kolme epäammattimaista käytösmallia terveydenhuollon ammateissa
Gorka Jiménez Pajares

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Gorka Jiménez Pajares.

Viimeisin päivitys: 08 toukokuuta, 2023

Kliinisessä yhteydessä useimmat työntekijät pyrkivät tarjoamaan parasta mahdollista hoitoa. Terveydenhuollon ammattilaiset ovat kuitenkin vain ihmisiä ja hekin voivat tehdä virheitä. Valitettavasti nämä epäonnistumiset heikentävät asiakkaiden luottamusta terveydenhuoltojärjestelmään ja itse kyseisiin ammatteihin. Monet niistä ovat kuitenkin vain seurausta varojen puutteesta tai työoloista, jotka kaipaisivat kohennusta.

Tarjottavan kliinisen hoidon maksimoiminen ja inhimillistäminen edellyttää erilaisten tekijöiden vaikutuksen ymmärtämistä. Nämä ovat epäammattimaisen käyttäytymisen esiintymistiheys, tyyppi, lähteet ja syyt. Itse asiassa joissakin tutkimuksissa on havaittu, että lähes kuusi kymmenestä terveydenhuollon ammattilaisesta voi osoittaa vähintään yhden virheellisen käytöksen kuukaudessa (Kirsten et al., 2023).

“Lääketieteen päätavoite ei ole pelkästään sairauksien parantaminen, vaan potilaidemme terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.”

-Marcia Angell-

Terveydenhuollon etiikka

Ammattimaisuus ja eettisyys terveydenhuollon kontekstissa tarkoittaa “luotettavan käyttäytymisen edistämistä sekä potilaiden että terveydenhuoltojärjestelmän kanssa”. Näin ollen virheellinen tai epäammattimainen käytös heikentää potilaan ja ammattilaisen kommunikaatiota, luottamusta mahdollisiin interventioihin sekä oppimista (Wiegman et al., 2007).

Väärän tai epäeettisen käytöksen vaikutusten joukossa ovat haitalliset tapahtumat, jotka heikentävät sekä potilaiden fyysistä että henkistä terveyttä. Tämä tunnetaan “iatrogeneesinä”. Se on termi, joka viittaa “huonon terveydenhuollon, huonon käytöksen tai vasta-aiheisen hoidon haitallisiin vaikutuksiin potilaalla”. Esimerkiksi:

  • Lääketieteelliset virheet
  • Tarpeettomat leikkaukset
  • Diagnostinen epätarkkuus
  • Hoidon sivuvaikutukset
  • Virheellinen käyttäytyminen potilaiden kohtelussa

Iatrogeneesi vaikuttaa moniin terveydenhuollon ammattilaisiin, mukaan lukien lääkärit, sairaanhoitajat, biologit, psykologit ja muut. Asiantuntijat pyrkivät minimoimaan sen vaikutuksia tutkimalla (usein tahattomia) tekijöitä, jotka vahingoittavat potilasta. He yrittävät saavuttaa sen hyvien käytäntöjen, protokollien ja kliinisen käytännön avulla.

Toisaalta haluamme tehdä selväksi, että useimmat ammattilaiset käyttäytyvät erittäin korkeiden eettisten ja deontologisten standardien mukaisesti (Villafranca et al., 2016). He ovat yleensä sitoutuneet sekä työhönsä että potilaiden hoitoon.

Mutta sellainen epäammattimainen käyttäytyminen, kuten potilaiden syrjintä heidän sukupuolensa tai etnisen alkuperänsä perusteella tai empatian puute heidän kanssaan asioidessa, vaikuttaa sekä potilaisiin että muihin terveydenhuollon ammattilaisiin.

“Terveydenhuollon inhimillistäminen tarkoittaa, että kiinnitetään huomiota ihmisten tarpeisiin, ei vain heidän sairauksiinsa.”

-Juan Gervás-

On olemassa kolme erittäin epäammattimaista käytösmallia terveydenhuoltoalan ammateissa.
Yksi terveydenhuollon ammattilaisten epäammattimaisista käytöksistä on vähäinen tahdikkuuden käyttäminen diagnoosien raportoinnissa.

Kolme terveydenhuoltoalan ammattilaisten epäammattimaista käytösmallia

Epäammattimainen käytös terveydenhuollon kontekstissa vaikuttaa käsitykseen potilaan psykologisesta hyvinvoinnista (Atkinson ym., 2018). Niiden seurauksia ovat ahdistuksen ja stressin oireet, kommunikoinnin heikkeneminen, keskittymishäiriöt ja tietysti psykologin (tai psykiatrin) ja potilaan välisen suhteen heikkeneminen.

Seuraavaksi tarkastelemme erityisesti kolmea epäammattimaista käytösmallia, joita on havaittu.

“Deontologia ei tarkoita vain normien ja sääntöjen noudattamista, vaan myös moraalisen herkkyyden ja eettisen asenteen kehittymistä ammatin harjoittamisessa.”

-Tomas Maestre-

1. Viestintä

Työn ylikuormituksen tai emotionaalisten vaikeuksien vuoksi ammattilaiset saattavat joskus kommunikoida epäkunnioittavasti potilaiden ja/tai heidän perheidensä kanssa. Muinaisroomalainen Terentius sanoi: “Olen ihminen ja mielestäni mikään inhimillinen ei ole minulle vieras”.

Valitettavasti ammattilaiset kommunikoivat toisinaan tuloksista ja suullisista väliintuloista tahdittomasti ja halveksivasti. Tai he jättävät huomioimatta ja minimoivat vastaanotolle tulevan potilaan huolenaiheet. Tämä viestintävaje saattaa aiheuttaa ahdistusta ja stressiä potilaissa.

Potilaat saattavat tuntea olonsa erittäin turhautuneeksi. On tärkeää, että ammattilaisella on tarpeeksi aikaa hoitaa potilaitaan. Lisäksi hänen on annettava heille kaikki heidän tarvitsemansa tiedot.

“Terveydenhuollon inhimillistäminen ei ole lisä moderniin lääketieteeseen, vaan edellytys minkä tahansa terveydenhuollon interventioiden onnistumiselle.”

-Rita Charon-

2. Kliininen käytäntö

Persoonaton kohtelu potilasta kohtaan on toinen epäammattimainen käytösmalli. Potilaat ovat ihmisiä ja heitä tulee kohdella sellaisina. Persoonaton oleminen ei tarkoita ammattimaisempaa olemista. Terveydenhuollon ammattilaisten on otettava huomioon, mitä potilas tarvitsee emotionaalisella tasolla ollakseen empaattinen ja osoittaakseen myötätuntoa.

Tähän liittyen yksi epäammattimainen käytösmalli on luottamuksellisuuden rikkominen. Potilaan ja psykologin (tai muiden terveydenhuollon ammattilaisten) välisen luottamuksen edistämiseksi heidän oikeuksiaan yksityisyyteen on kunnioitettava.

Tätä oikeutta suojaa myös oikeus tulla kohdelluksi arvokkaasti ja kunnioittavasti. Tästä johtuen terveydenhuollon ammattilaisen on oltava poikkeuksellisen tahdikas ja varmistettava kliinisessä käytännössä annettujen tietojen luottamuksellisuus.

“Hyvä ammattilainen hoitaa sairautta, loistava ammattilainen hoitaa sairasta.”

-William Osler-

Hoitohenkilöstön työongelmat vaikuttavat potilaisiin.

3. Käytös ammattilaisten välillä

Kuten jo mainitsimme, epäammattimaista käyttäytymistä voidaan havaita myös eri ammattilaisten välisissä asioissa. Esimerkiksi esimiesten häiritsevää, pelottavaa ja syrjivää käyttäytymistä opiskelijoita ja harjoittelijoita kohtaan on havaittu (Dabekaussen et al., 2023).

Syrjintää ei yksinkertaisesti voida hyväksyä. Ei tässä yhteydessä eikä muissakaan. Terveydenhuollon ammattilaisten on osoitettava kunnioitusta kollegoillensa arvosta, sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai ideologisista ja poliittisista arvoista riippumatta. Terveydenhuollon ammattilaisten työympäristöllä on suora vaikutus potilaalle tarjottuun hoitoon (Atkinson et al., 2018).

Näistä aiheista on tehty laaja tutkimus. On havaittu, että kun terveydenhuollon ammattilaiset tekevät virheitä, se voi johtua useista syistä.

On olemassa tiettyjä protokollia ja toimenpiteitä, jotka pyrkivät minimoimaan sekä sopimatonta käyttäytymistä että niiden mahdollisesti aiheuttamia vaikutuksia. Siksi asiantuntijat ovat luoneet in situ -interventioita, joiden tarkoituksena on vähentää näitä kolmea epäammattimaista käytösmallia (Atkinson et al., 2018).

“Lääketiede (ja muut terveydenhuollon alat) on pyhä ammatti, joka hoitaa ja pyrkii lievittämään ihmisen kipua, sairauksia, vammoja ja heikkouksia.”

– Thomas Inman-


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Atkinson, V., & Jones, C. (2018). Endemic unprofessional behaviour in health care: the mandate for a change in approach. Medical Journal of Australia, 209(9), 380-381.
  • Dabekaussen, K. F., Scheepers, R. A., Heineman, E., Haber, A. L., Lombarts, K. M., Jaarsma, D. A., & Shapiro, J. (2023). Health care professionals’ perceptions of unprofessional behaviour in the clinical workplace. PloS one, 18(1), e0280444.
  • Hickson GB, Pichert JW, Webb LE, Gabbe SG. (2007). A Complementary Approach to Promoting Professionalism: Identifying, Measuring, and Addressing Unprofessional Behaviours. Acad Med., 82(11):1040–1048. pmid:17971689
  • Rukavina, T. V., Poplašen, L. M., Majer, M., Relić, D., Viskić, J., & Marelić, M. (2022). Defining potentially unprofessional behavior on social media for health care professionals: mixed methods study. JMIR Medical Education, 8(3), e35585.
  • Villafranca A, Hamlin C, Enns S, Jacobsohn E. (2016). Disruptive behaviour in the perioperative setting: a contemporary review. Canadian journal of anaesthesia = Journal canadien d’anesthesie, 64(2):128–140. pmid:27900669
  • Wiegmann DA, ElBardissi AW, Dearani JA, Daly RC, Sundt TM. Disruptions in surgical flow and their relationship to surgical errors: An exploratory investigation. Surgery. 2007;142(5):658–665. pmid:17981185

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.