Dysartrian aiheuttajat ja oireet
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi María Alejandra Castro Arbeláez
Kieli on osa jokapäiväistä elämää. Se mahdollistaa sen, että voit kommunikoida tarpeistasi muille ihmisille. Voitko kuvitella olevasi kykenemätön lausumaan sanoja? Tämä on todellisuutta dysartriasta kärsiville ihmisille. Tässä artikkelissa kerromme mitä dysartria on, ja kerromme sen yleisistä oireista, aiheuttajista ja hoitokeinoista.
Mitä dysartria on?
Tämä sairaus on neurologinen muutos, joka vaikuttaa kommunikointiin ja nielentään. Dysartriasta kärsivät ihmiset eivät pysty jäsentämään tai lausumaan sanoja kunnolla ja heidän on myös vaikea niellä ruokaa. Näitä mekanismeja säätelevät lihakset vaarantuvat lihasten kunnon ja hallinnan sekä koordinaatio-ongelmien vuoksi. Tässä joitakin dysartrian oireita:
- Huulten, leuan ja kielen liikuttamisongelmat
- Vaikeus hallita äänensävyä
- Hengitysongelmat (esimerkiksi katkonaiset hengenvedot)
- Sanojen ääntämisongelmat
- Erittäin löysät tai jäykät lihakset
- Liiallinen syljen tuotanto
- Puheen mutkittelevaisuus
- Hidas puhe
- Kireä, nasaalinen tai kuiskaava ääni
- Nielemisongelmat
Tällaisilla oireilla voi olla sellainen vaikutus potilaiden sosiaaliseen elämään, että se voi johtaa psykologisiin ongelmiin. Dysartriasta kärsivä ihminen voi myös päätyä kärsimään kliinisestä masennuksesta.
Dysartrian eri tyyppejä ovat:
- Veltto dysartria. Sille on ominaista äänensävyyn ja äänilihasliikkeiden ongelmat.
- Pikkuaivojen dysartria. Ataksisten häiriöiden spektrumi. Tällaista dysartriaa aiheuttavat aivovauriot. Potilaiden liikekoordinaatio häiriintyy. Heillä on rytmiongelmia sekä vapaaehtoisen puheen ongelmia.
- Sekalainen. Tämä on kaikista monimutkaisin dysartrian muoto. Puhehäiriö on motoriseen järjestelmään liittyvien erilaisten ominaisuuksien tulos.
- Ekstrapyramidaalinen dysartria.
On olemassa myös spastinen dysartria, johon kuuluvat ylemmät motoriset neuronit. Se aiheuttaa heikkoutta ja lihaskouristusta yhdellä puolella kehoa.
Dysartrian aiheuttajat
Dysartriasta kärsivillä ihmisillä on jonkinlainen aivovaurio, joka tekee äänteiden ja sanojen artikuloimisesta vaikeaa. Joitakin dysartrian aiheuttajia ovat:
- Lääkkeet, kuten rauhoittavat tai unilääkkeet.
- Onnettomuudet. Päävamma voi aiheuttaa dysartriaa.
- Aivokasvaimet.
- Neurodegeneratiiviset sairaudet. Esimerkiksi Parkinsonin tauti, Alzheimerin tauti, MS-tauti (multippeliskleroosi) sekä ALS (amyotrofinen lateraaliskleroosi).
- Aivotulehdus. Infektiot voivat aiheuttaa aivotulehdusta. Keskushermojärjestelmän infektio, mangaanimyrkytys, ateroskleroosi ja idiopaattinen degeneraatio (joka tarkoittaa tuntematonta aiheuttajaa) voivat myös johtaa dysartrian syntyyn.
Dysartrian oireiden hoito
Dysartrian hoito riippuu potilaan oireista. Tässä joitakin yleisimpiä hoitokeinoja:
- Nielemisterapia. Tähän hoitoon kuuluu huulten, kielen ja kurkun stimulointia liikkuvuuden lisäämiseksi ja ongelman parantamiseksi. Terapeutit käyttävät tekniikkaa, jolla on vaikutus kielen liikkeeseen ja kasvojen mimiikkaan.
- Suun kuntoutus. Tämä riippuu aina potilaasta, ympäristöstä, terapiamuodosta sekä terapeutista. Periaatteessa siinä käytetään tekniikoita, jotka on suunniteltu parantamaan puheen artikulointia. Terapeutit käyttävät eri harjoituksia, joihin kuuluu potilaan aktiivista osallistumista. He myös stimuloivat niveliä parantaakseen liikkuvuutta ja koordinaatiokykyä.
- Ryhdin parantaminen. Potilas oppii kuinka seistä ja liikkua oikealla tavalla, jotta hän voi päästää ääniä oikealla tavalla. Hyvä ryhti auttaa artikuloinnissa, hengityksessä ja nielemisessä.
- Ruoan mukauttaminen. Tähän kuuluu sellaisten ruokien syömistä, joiden koostumus on erilainen, jotta vähennettäisiin tukehtumisriskiä. Vaikka tutkijat sanovatkin, että mitkä vain ruoat voivat aiheuttaa ongelmia, on tärkeintä tarkkailla potilasta ja muokata terapiaa hänen tarpeidensa mukaan.
- Artikulointiin puuttuminen. Tässä on kyse tekniikoista, jotka vahvistavat ja parantavat leuan, kielen ja huulten koordinaatiota. Potilas harjoittelee muun muassa pidennys-, projektio-, lateralisaatio- ja pyörimisliikkeitä.
Tieteidenvälinen lähestymistapa
Dysartrian hoito vaatii tieteidenvälistä lähestymistapaa. Potilaat tarvitsevat lääkärin, puheterapeutin, toimintaterapeutin ja psykologin apua.
Kaikista tärkein näistä on luultavasti puheterapeutti. Tutkijat ovat havainneet, että puheterapeutin väliintulo paransi Parkinsonin taudista kärsivien potilaiden puheälyä. He havaitsivat myös, että puheterapeutti auttoi vahvistamaan nielemiseen liittyviä elimiä ja lihaksia.
Yhteenvetona voidaan sanoa, että tämä sairaus vaikuttaa potilaiden elämänlaatuun. On myös äärimmäisen tärkeää olla tietoinen potilaiden oireista ja käyttää oikeanlaista asiantuntijan tekemää hoitosuunnitelmaa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Benaiges, I.C. & Farret, C. A. (2007). Papel de la logopedia en el tratamientoo de la disartria y la disfagia en la enfermedad de Parkinson. Neurol Supl, 3 (7), 30-33.
- González, R.A. & Bevilacqua, J.A. (2012). Las disartrias. Revista del hospital clínico universitario de Chile.
- Lami Alvarez, L. Disartria. Hospital Hermanos Ameijeiras. Recuperado de: http://www.sld.cu/galerias/pdf/sitios/rehabilitacion-logo/disartria.pdf
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.