Ylpeyden positiivinen puoli: itsensä vahvistaminen

Ylpeydellä on huono maine. Meillä on tapana yhdistää se narsismiin ja kerskailuun. Mutta sillä on myös terve puoli, nimittäin sen avulla voit tulla tietoiseksi hyveistäsi ja arvostasi ja vahvistaa itsetuntoasi.
Ylpeyden positiivinen puoli: itsensä vahvistaminen
Valeria Sabater

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater.

Viimeisin päivitys: 26 syyskuuta, 2022

Ylpeyden positiivinen puoli liittyy oman arvosi ymmärtämiseen ja sen omaksi hyödyksesi kääntämiseen. Siihen kuuluu myös voiman löytäminen vaikeina aikoina. Monet kuitenkin ymmärtävät ylpeyden väärin ja voivat ajautua kylmään itsekkyyteen.

On kuitenkin oikein käyttää ylpeyttä hyödyntääksesi sen tarjoamaa turvallisuutta tavoitteidesi, motivaatiosi ja jopa terveen itsetunnon parantamiseksi. Ei todellakaan ole mitään väärää siinä, että arvostat omia saavutuksiasi ja parannat siten omaa tehokkuuttasi. Lapselle kannattaa myös opettaa, että hänen tulee tuntea olonsa hyväksi, kun hän onnistuu esimerkiksi matematiikassa.

Tärkeintä ei olla joutumatta ylimielisyyden ja halveksunnan ansaan. Esimerkiksi, jos lapsi on ylpeä älyllisistä lahjoistaan siinä määrin, että halveksii ja pilkkaa ikätovereitaan, hän on ylittänyt rajan sallitusta epäeettiseen. Toisaalta, jos hänelle opetetaan kunnioitusta ja nöyryyttä, ylpeyden etuja ei voida kieltää.

Meillä on usein taipumus ymmärtää ylpeys buddhalaisesta näkökulmasta. Tästä kehyksestä ulottuvuus hahmotetaan sairaudeksi, haitalliseksi kokonaisuudeksi, joka paljastaa ihmisen pahimman puolen. Todellisuudessa se on kuitenkin psykologinen rakennelma, jossa on kaksi näkökohtaa.

Itsensä arvostaminen ja ylpeyden tunne saavutuksistaan on kiistaton hyvinvoinnin osoitus.

Ylpeyden positiivinen puoli kohottaa itsetuntoa.
Olla ylpeä jostain asiasta, riippumatta siitä, mitä muut ajattelevat, voi olla positiivista.

Toteutatko ylpeyden positiivista puolta?

Mistä olet ylpeä? Toivottavasti monesta asiasta. Mutta valitettavasti yhteiskuntamme on usein niin kriittinen, että saattaa olla todella vaikeaa kehittää positiivista käsitystä itsestäsi. Monet meistä taistelevat jatkuvasti huijarisyndroomaa vastaan, kun taas toiset viettävät puolet elämästään yrittäessään löytää sen, missä he ovat hyviä.

Lisäksi monet ihmiset, erityisesti nuoret, tuntevat huonoa itsetuntoa tai jopa vihaa omaa kehoaan kohtaan. Heidän on vaikea rakastaa itseään ja olla onnellisia siitä, keitä he ovat, koska heitä muistutetaan niin usein, että ylpeyden osoittaminen tarkoittaa narsismia. Todellisuudessa mikään ei ole niin välttämätöntä kuin positiivinen ja terve käsitys itsestämme.

Valitettavasti olemme saaneet huonoa kasvatusta tällä alalla. Ylpeyden positiivinen puoli on psykologisen hyvinvoinnin ydinulottuvuus. Näin selittää psykologi Jessica Tracy Kalifornian yliopistosta Davisista (USA). Hänen tutkimuksensa tukee ajatusta, että ylpeys on ihmisen perustunne, jolla on sosiaalinen tarkoitus.

Hänen tutkimuksensa väittää myös, että ylpeys on jotain yhtä perustavanlaatuista ja tarpeellista kuin tietoisuus siitä, että olet joku, joka ansaitsee tulla kunnioitetuksi, arvostetuksi ja kuunnelluksi.

Ylpeys on tunne, joka ilmaistaan iloisena hymynä, taakse kallistuvana päänä, ulospäin työntyvällä rintakehällä ja rennoilla käsillä.

Ylpeyden positiivinen puoli vs. negatiivinen puoli

Psykologinen tiede on määritellyt ylpeyden tunteeksi. Tämä voi olla positiivinen tai negatiivinen valenssi. Siksi jotkut ilmaisevat sitä aidolla ja terveellä tavalla. Toisaalta on niitä, joilla on kerskailevampi ja selkeämmin narsistinen ylpeys.

Katsotaanpa kuinka erottaa yksi puoli toisesta:

  • Terve ylpeys liittyy itseluottamukseen. Se on motivoiva asenne, joka muistuttaa sinua siitä, että olet kykenevä.
  • Ylpeys liittyy positiiviseen itsetuntoon. Se tapahtuu, kun huomaat, että ponnistelusi tuovat saavutuksia. Narsistinen yksilö taas olettaa, että kaikki toimii hänelle vain hänen oman luonteensa vuoksi.
  • Jos osoitat ylpeyden positiivista puolta, kunnioitat muita. Arvostat myös itseäsi, mutta et koe itseäsi paremmaksi kuin muut. Et kehuskele, et pilkkaa ketään, eikä sinun koskaan tarvitse suorittaa sosiaalista vertailua.
  • Tohtori Jessica Tracy selitti kirjassaan Take Pride (2016), että terve ylpeys on aitoa. Se tarkoittaa, että havaitset itsesi sellaisena kuin olet. Lisäksi sinulla on tarkka ja objektiivinen (ei liioiteltu) näkemys sekä ominaisuuksistasi että rajoituksistasi.

Ylpeys on tunne, jota ei saa liioitella. Mutta joskus, kun jokin menee sinulla todella hyvin, voit sokeutua, menettää arvostelukykysi ja lopulta vahingoittaa muita.

Kun tunnemme ylpeyttä arvostamme, saamme itseluottamusta ihmissuhteiden parantamiseen.

Terve ylpeys yhdistyy nöyryyteen ja itsevarmuuteen

Usein joku voi olla erityisen hyvä jollakin elämänsä alueella ja hänen ympäristönsä boikotoi häntä. Esimerkiksi nuori mies, joka on suuri taiteilija, mutta hänen perheensä vähättelee hänen lahjaansa, koska he odottavat hänen suuntaavan oikeustieteelliseen tai taloustieteelliseen. Lopulta hän päätyy epäilemään omia kykyjään taiteessa ja suostuu opiskelemaan muuta alaa, joka ei tyydytä häntä ollenkaan.

Ylpeys on kompassi, joka muistuttaa sinua siitä, että olet sen arvoinen, mitä haluat. Se opastaa sinua tekemään parempia päätöksiä ja olemaan itsevarma, kun sinun tulee puolustaa sitä, minkä uskot olevan oikeudenmukaista tai hyvää sinulle, sen lisäksi, mitä ympäristösi tai muiden mielipiteet sanelevat. Esimerkkimme nuori taiteilija tarvitsee suuremman annoksen ylpeyttä jatkaakseen taiteellisella urallaan, siinä, mikä tekee hänet onnelliseksi.

Yhtä tärkeää on muistaa, että ylpeyden positiivisella puolella on liittolainen, ja se on nöyryys. Ne eivät ole ristiriidassa keskenään. Loppujen lopuksi jokainen, joka ymmärtää itsensä arvostamisen ja positiivisen arvioinnin tarpeen, ei epäröi tarjota sitä muille. Loppujen lopuksi me kaikki ansaitsemme saavuttaa haluamamme ja olla ylpeitä siitä, keitä olemme ja mitä olemme saavuttaneet.

 


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Tracy, Jessica & Robins, Richard. (2007). The psychological structure of pride: A tale of two facets. Journal of personality and social psychology. 92. 506-25. 10.1037/0022-3514.92.3.506.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.