Perustuuko vanhemmuustyylisi positiiviseen auktoriteettiin?
Tietyt paradigmat, kuten auktoriteetti, näyttävät muuttuvan jokaisen uuden sukupolven myötä tässä jatkuvasti kehittyvässä maailmassa. Loogisesti monet vanhemmat pohtivat, käyttävätkö he oikeaa vanhemmuustyyliä lastensa kasvattamisessa, eli onko heillä käytössään negatiivinen vai positiivinen auktoriteetti.
Ennen oli tavallista, että perheen isä kävi töissä ja äiti jäi kotiin. Äidin tehtävä oli kasvattaa lapsia ja huolehtia kodinhoidosta. Tämä ei ole enää tavanomainen asetelma, sillä nykyään molemmilla vanhemmilla on työpaikka kodin ulkopuolella.
Moderni yhteiskunta on tuonut mukanaan erilaisia monimutkaisia olosuhteita, jotka vaihtelevat voimavarojen puutteen aiheuttamasta stressistä pitkien työpäivien aiheuttamaan ahdistukseen. Vanhemmat ovat poissa kotoa pitkiä aikoja, eivätkä he vietä tarpeeksi aikaa lastensa kanssa. Ja ironista kyllä, monesti se lyhyt aika, jonka perhe viettää yhdessä, usein väsyttää kaikki tai jättää heidät huonolle tuulelle.
Kaikki tämä aiheuttaa levottomuutta, turvattomuutta ja ahdistusta. Se synnyttää taas syyllisyyttä ja energian puutetta. Kun tilanne jatkuu pitkään, vanhemmat alkavat kyseenalaistaa vanhemmuuttaan ja tyyliään kasvattaa lapsensa.
“Lapset eivät ole koskaan olleet kovin hyviä kuuntelemaan vanhempiaan, mutta he ovat aina matkineet heitä.”
-James Baldwin-
Mitä positiivinen auktoriteetti oikein on?
Monet vanhemmat värähtävät, kun he kuulevat sanan “auktoriteetti”. Tämä johtuu siitä, että ihmiset eivät täysin ymmärrä tätä termiä. Monet aikuiset jopa pelkäävät, että heitä pidetään autoritaarisina.
Mitä on “auktoriteetti”? On selvää, että lapset tarvitsevat rajoja ja jonkun täytyy asettaa ne ja pakottaa lasten noudattaa niitä. Kuinka se tehdään? Äänenpaino on tärkeä osa sitä, koska sen on oltava luja ja varma. Ei saa käyttää huutamista, uhkailua tai rangaistusta, eikä missään nimessä fyysistä tai verbaalista aggressiota.
Vaikuttaa siltä, että auktoriteetti on välttämätöntä terveelle rinnakkaiselolle. Juju on siinä, että sinun on poistettava sen mukana tulevat negatiiviset merkitykset. Eli ole luja, mutta pysy positiivisena ja rauhallisena ja kannusta samalla terveisiin keskusteluihin.
Nyt tiedät, että positiivinen auktoriteetti on vastuun opettamista lapsille. Niinpä sekä vanhempien että lasten on hyväksyttävä rajat, toimittava vastuullisesti ja sisällytettävä oikeudet ja velvollisuudet päivittäisiin askareisiinsa.
Miten antaa lapsille vastuuta positiivisen vanhemmuuden kautta
Katsotaanpa, mitä voit tehdä lastesi hyväksi tässä suhteessa.
Selkeät säännöt
Kommunikointi lasten kanssa on perustava asia, jotta he ymmärtävät oikeutensa ja velvollisuutensa. Siksi on tärkeää pyrkiä välittämään selvästi ne erityissäännöt, joita lapsen on noudatettava.
Esimerkiksi siitä ei ole paljon hyötyä, jos sanot lapselle että hänen tulee “olla kiltisti”. Sen sijaan ole tarkempi ja sano esimerkiksi: “on tärkeää, että pidät huoneesi siistinä”. Lisäksi auta lasta ymmärtämään, miksi hänen pitäisi pitää huoneensa siistinä ja miksi hänen on käyttäydyttävä tietyllä tavalla. Näin hän ymmärtää paremmin ja tietysti myös oppii neuvottelemaan ja pääsemään sopimukseen asioista.
Johdonmukaiset säännöt
Johdonmukaisuus on avain koko prosessiin, varsinkin jos lapsi on vähän vanhempi. Tulee aikoja, jolloin vanhempien on istuttava alas ja neuvoteltava.
Lapsi noudattaa sääntöjä todennäköisemmin, jos ne ovat oikeudenmukaisia. Ne auttavat lasta hyväksymään aikuisen positiivisen auktoriteetin ja pitämään tätä oikeudenmukaisena.
Selkeät seuraukset ja positiivinen auktoriteetti
On tärkeää, että lapsi saa selville tekojensa seuraukset, sekä positiiviset että negatiiviset. Esimerkiksi hän ei todennäköisesti löydä lelujaan, jos hän ei pidä niitä siellä, mihin ne kuuluvat. Vanhempien vastuu ei ole pitää leluja järjestyksessä lapsiaan varten.
Näin ollen, kun lapsi hukkaa suosikkilelunsa tai jäätelö loppuu koska hän ahmi sitä enemmän kuin oli sallittu, hänen on helpompi ymmärtää, että tietyt toimet johtavat kielteisiin seurauksiin. Hän oppii, että myönteinen auktoriteetti on heille aina parempi.
Ikää vastaava neuvottelu
Sinun on vanhempana oltava herkkä lapsesi kehitysvaiheille. On loogista ajatella, että et voi odottaa samoja tuloksia viisivuotiaalta kuin kymmenvuotiaalta.
Siksi ikä tulee ottaa huomioon neuvotellessasi lapsesi kanssa hänen tarpeistaan, mahdollisuuksistaan, oikeuksistaan, velvollisuuksistaan, rutiineistaan jne.
Poikkeukset
Lisäksi sinun on otettava huomioon poikkeukset ja poikkeustilanteet. Sinun on opittava tuntemaan lapsesi oppiaksesi hänen rajansa, kykynsä, toiveensa ja todelliset mahdollisuutensa ja noudattaa niihin perustuvia sääntöjä.
Siksi päätökset tulee tehdä riippuen siitä, millainen persoona lapsesi on. Se auttaa myös määrittämään, milloin on sopivaa tehdä poikkeuksia.
Tunnustus ja myönteinen auktoriteetti
Vanhempien tulee aina osata tunnustaa virheensä. Lisäksi sinun tulee myös antaa tunnustusta lasten pyrkimyksille tehdä askareita. Ja tietysti he saavat tehdä virheitä, sillä ne toimivat hyvänä oppimiskokemuksena.
Positiivinen auktoriteettiin perustuva vanhemmuus voi olla positiivista, jos ymmärrät lapsesi heikkoudet ja vahvuudet. Tätä varten tarvitset tasapainoa, tietoa, aikaa, huumorintajua ja ennen kaikkea auktoriteetin oikeanlaista hallintaa. Pidä niistä huolta, jotta voit purkaa kodin sisäiset jännitteet ja johtaa perhe-elämää sopivinta polkua pitkin.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
Albert, L. (2019). Educando en el respeto: Hacia una pedagogía viva y activa. Almería: Círculo Rojo.