Neurolingvistinen ohjelmointi (NLP): mitä se on ja miten se toimii

Neurolingvistinen ohjelmointi (englanniksi NLP: Neuro-linguistic programming) on Kalifornian osavaltiosta Yhdysvalloista kotoisin olevien Richard Bandlerin ja John Grinderin 70-luvulla kehittämä järjestelmä. Ohjelmoinnin kehittäjien mukaan neurologisten prosessien, kielen ja opittujen käyttäytymismallien välillä on yhteys.

NLP:n kehittäjät tutkivat kolmen erikoisasiantuntijan aivojen toimintaa. Fritz Perls, Virginia Satir ja Milton Ericksson suorittivat monia eri testejä, joiden lopputuloksena Bandler ja Grinder päättelivät, että nämä kolme koehenkilöä pitivät hallussaan erityisen tehokkaat kommunikoinnin lahjat, jotka edesauttivat heitä omien potilaidensa hoidossa.

Myöhemmin Bandler ja Grinder kehittävät tutkimusten pohjalta neurolingvistisen ohjelmoinnin. NLP on malli siitä, miten aivomme toimivat: miten opimme, ajattelemme, kommunikoimme, teemme päätöksiä ja motivoidumme, sekä miten saadaan aikaan haluttuja muutoksia.

NLP sisältää tehokkaita tekniikoita ja menetelmiä mm. siihen kuinka

• voi muuttaa omaa ajatteluaan
• luodaan ja pidetään yllä hyvä kontakti sekä tunneyhteys
• opitaan huomaamaan ja ymmärtämään ihmisten erilaisuus
• hallitaan omia tunnetiloja
• muutetaan rajoittavia uskomuksia mahdollistaviksi
• motivoidutaan ja motivoidaan parhaiten
• tavoitteet kannattaa asettaa ja miten ne saavutetaan
• muutetaan kielteinen kokemus myönteiseksi

“NLP on kuin mielen ydinfysiikkaa. Fysiikka keskittyy todellisuuden struktuuriin, maailman olemukseen. NLP tekee saman mielelle. NLP antaa mahdollisuuden lajitella ja hajottaa aivot eri osiin ja tutkia niitä toisista irrallaan.”

-Tony Robbins-

Olemme kaikki reagoineet äkkipikaisesti johonkin tilanteeseen ja kohdanneet jälkikäteen sisäisen äänemme, joka jankkaa meille, että meidän olisi tullut sanoa jotain muuta tai reagoida eri tavalla.

Todellisuudessa se miten reagoimme ja ajattelemme muodostuu neurologisesta kartasta, joka koodaa ja varastoi kaikki mahdolliset reaktiomme erilaisiin tilanteisiin. Kartta sisältää menneisyyden, nykyhetken ja tulevan, ja kartan kautta luomme uskomuksemme, oppimamme asiat ja käyttäytymiset.

Mielen rakennelmat istuvat niin syvällä omassa pesoonassamme, ettemme pysty vaikuttamaan niihin – ainakaan tietoisella tasolla.

Mieli toimii kahdella eri tasolla: tietoisella (looginen ajattelu) ja tiedostamattomalla (automaattiset toiminnot) tasolla.

Tietoinen mieli on se osa aivoista, joka on jatkuvasti läsnä ja hereillä, tietoinen mieli antaa meidän muistaa päivämäärät, ihmisten nimet ja kävelyohjeet kauppaan. Tietoinen osa aivoja on se osa, joka tekee mahdolliseksi auton ajamisen, sähköpostin kirjoittamisen tai ikkunan avaamisen. Tiedostamaton mieli puolestaan on se osa aivoja, joka aktivoi käyttäytymismallit, uskomukset ja arvot, jotka olemme oppineet elämän varrella, ja joista osa persoonaamme muodostuu.

Jotta alitajunta pystyy piirtämään uuden neurologisen kartan, sen toiminnalla täytyy olla selkeä päämäärä, joka vastaa kysymykseen “Mitä me tahdomme?”

Monimutkaiseksi tilanteen tekee se, että emme usein tiedä mitä haluamme, emmekä ehkä osaa määritellä sanoin tavoitettamme. Jos haluat muuttaa tapoihin pohjautuvaa käytöstäsi, on se vaikeaa, muttei mahdotonta. Sinun täytyy oppia määrittelemään tavoitteesi.

“Jos haluat eri tuloksen joka kerralla, älä toista samoja asioita.”

–Albert Einstein–

Kysymyksiä, jotka auttavat määrittämään tavoitteen

Onko tavoite positiivinen?

Jotta NLP-ohjelmointi toimii, täytyy ensin määrittää positiivinen tavoite. Et voi aloittaa ohjelmointia ajattelemalla: “En halua…”

Onko tavoitteesta sinulle hyötyä?

Tavoitteen tulee olla jokin sellainen asia, jonka haluat tehdä itsesi hyväksi ja joka riippuu vain omasta itsestäsi, ei muista. On yleistä, että nuorten aikuisten tavoitteissa on saada yliopiston opinnot päätökseen, mutta tämä ei välttämättä ole heidän oma tavoitteensa: ehkä se on heidän vanhempiensa tavoite, tai yhteiskunnan. Muista, että tavoitteen tulee riippua suoraan omista toimistasi.

Mistä tiedät, että tavoitteen saavuttaminen on lähellä?

Mieti, mitä teet tavoitteen saavuttamisen hetkellä ja miltä se tuntuu. Visualisoi jokainen toimi, jokainen tunne, joka syntyy tavoitteen saavuttamisen voimasta. Miltä sillä hetkellä tuoksuu, mikä maku nousee suuhusi, mitä kuulet, miten liikut ja mitä teet. Yritä käyttää kaikkia aisteja mielikuvan luomiseen. Tietääksesi, milloin saavutat päämääräsi, on asetettava pienempiä tavoitteita itsellemme ja pitää silmällä, miten niiden toteutuminen tapahtuu. Jos tavoitteenasi on löytää työpaikka, lyhytaikainen ja pienempi tavoite on alkaa katsella työpaikkailmoituksia ja kirjoittaa niihin hakemuksia joka viikko.

Onko tavoitteesi tarpeeksi selkeä?

Sinun on tehtävä selväksi itsellesi, mitä haluat ja mitä et. Mitä yksityiskohtaisempi tavoitteesi on, sitä helpompi sinun on määrittää ne askeleet, jotka tavoitteen saavuttaminen vaatii. Jos määrittelet tavoitteeksesi työpaikan löytämisen, se on yleismaailmallinen tavoite. Mieti, mistä haluat työpaikan, miltä alalta, millaisen palkkatason työ, missä tehtävissä jne. Tämä helpottaa tavoitteen saavuttamista. Voit muotoilla tavoitteesi vaikka paperille näin: “Maaliskuun ensimmäisestä päivästä alkaen työskentelen tietoteknologian yrityksessä, ja palkkani tulee olemaan 2 000 euroa kuussa.”

Mitä resursseja tarvitset tavoitteen täyttämiseksi?

Mieti niitä resursseja, joita sinulla jo on tavoitteen saavuttamiseksi ja niitä, mitä vielä tarvitset: tietoa, tavaroita, ekonomisia resursseja, apua kolmansilta osapuolilta.

Kun olet asettanut tavoitteesi, tulee sinun uudelleenarvioida uskomuksesi ja arvosi. Mieti niitä asioita, jotka sijaitsevat syvällä omassa mielessäsi ja jotka voivat estää sinua saavuttamasta unelmasi. Sinun tulee muuttaa negatiiviset ajattelumallit ja tuhota tieltäsi psyykkiset muurit, jotka estävät sinua saavuttamasta tavoitettasi.

Yksi suurimmista esteistä tiellä unelmiin on muiden mielipiteet. Kaikilla on oma mielipiteensä, mutta jos kuuntelet liikaa muita ja antaudut heidän ajatustensa vietäväksi, tulee omien unelmien saavuttamisesta hankalaa. Toiset voivat tuomita tai arvostella tai suhtautua negatiivisesti tavoitteisiisi. Kaikki katsovat asioita omasta näkövinkkelistään, eikä heidän mielipiteitään tai neuvojaan kannata kuunnella liikaa.

Matkalla kohti tavoitettasi, visualisoi se mielessäsi selkeästi, visualisoi unelmasi, mieti miltä tilanne tuoksuu, mitä kuulet ympärilläsi, mitä kosketat ja visualisoi etenkin se tunne onnellisuudesta, jonka tavoitteen saavuttaminen sinussa herättää.

Jotta alitajuntamme oppii uuden ohjelmoinnin, joka auttaa tekemään haaveista totta, sen tulee nähdä tavoitteen saavuttaminen motivoituakseen.

NLP, oppimisprosessi neljässä eri vaiheessa

Vaihe 1: Alitajuntainen epäpätevyys. En tiedä, mitä en tiedä.

Vaihe 2: Tiedostettu epäpätevyys. Tiedän, mitä en tiedä.

Vaihe 3: Tietoinen pätevyys. Tiedän, mitä tiedän.

Vaihe 4: Alitajuntainen pätevyys. En tiedä, mitä tiedän.

Jotta pystyisit poistamaan jonkin opitun mielestäsi, menet vaiheesta 4 vaiheeseen 2 ja uudelleenoppiaksesi vaiheesta 2 vaiheeseen 4.

Kun uusi ohjelmointi on opittu, pystymme ottamaan sen käyttöömme silloin kun sitä tarvitsemme.

NLP auttaa luomaan uusia henkisiä ohjelmia, jotka tekevät mistä tahansa elämän osa-alueesta helpompaa. Pystymme työskentelemään tavoitteidemme saavuttamisen eteen ja saavuttamaan myös unelmamme ja halumme.

NLP:n suosio on ollut korkealla etenkin ihmisten välisissä suhteissa ja työmaailmassa. NLP:tä voi käyttää näillä kahdella osa-alueella harjoittamaan pätevyyttä, ylittämään esteet, konfliktien ratkaisuun ja sitä voi hyödyntää, kun haluaa vaikuttaa muihin ihmisiin.

Kaiken kaikkiaan NLP antaa ihmiselle työkalut sen kontrolloimiseen, miten reagoit lähipiirisi ihmisiin, miten näet heidät ja näin otat askelia kohti omien tavoitteidesi saavuttamista.