Kuinka korkea lämpötila vaikuttaa aivoihin


Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Elena Sanz
Monet ihmiset rakastavat kesää. Valoa on enemmän ja ulkona on mukavampi liikkua. Lisäksi useimmilla on pidempi loma juuri kesällä. Siksi saatat odottaa, että kesäkaudella olet levänneempi, rennompi ja onnellisempi. Joten miksi sitten tunnet joskus itsesi niin apaattiseksi, ärtyneeksi ja keskittymättömäksi kesällä? Vastaus piilee siinä, miten korkea lämpötila vaikuttaa aivoihin.
Kehosi on melko älykäs ja osaa sopeutua erilaisiin ympäristöolosuhteisiin. Se ei kuitenkaan pidä äkillisistä muutoksista ja kesällä lämpötila voi nousta nopeasti hyvinkin paljon. Kun lämpötila lähestyy tai ylittää 40°C, aivosi eivät toimi enää yhtä hyvin ja huomaat tämän mielialassasi ja kognitiivisessa suorituskyvyssäsi.
Korkea lämpötila vaikuttaa aivoihin
Jos koet mielialasi paranevan kesän aikana, se ei johdu vain siitä, että sinulla on loma. Se johtuu suuremmasta auringonvalon määrästä tähän aikaan vuodesta. Valo lisää serotoniinin tuotantoa, välittäjäaineen, joka auttaa luomaan hyvinvoinnin, rentoutumisen ja tyytyväisyyden tiloja.
Liian korkea lämpötila voi kuitenkin estää näitä vaikutuksia ja aiheuttaa ärtyneisyyttä, epämukavuutta ja väsymystä.

Hypotalamus ja sen lämmönsäätelytoiminto
Kuten jo mainitsimme, kehollasi on omat mekanisminsa sopeutuakseen muuttuviin ympäristöolosuhteisiin. Mitä tulee kehon lämpötilan säätelyyn, hypotalamus on vastuussa tästä prosessista. Konvektion ja hikoilun avulla se onnistuu pitämään sopivan 36-37°C: n lämpötilan.
Jos lämpötila nousee 35-40°C:een tai korkeammalle, kehosi joutuu ponnistelemaan enemmän, mikä haittaa muita toimintoja. Esimerkiksi keskittymiskykysi ja reaktionopeutesi kärsivät, ja voit kokea ongelmia huomiokyvyssä sekä henkisen selkeyden puutetta.
Kuivumisen vaara
Toinen tapa, jolla korkea lämpötila vaikuttaa aivoihin, on kuivuminen. On syytä mainita, että 90 prosenttia aivojen tilavuudesta on vettä, ja tämä on tärkein sähkökemiallisten siirtojen väline. Siten nestehukka on riski, joka voi aiheuttaa muutoksia hermosolujen toiminnassa.
Kahden prosentin pudotus kehon vesimäärässä riittää saamaan aikaan havaittavia vaikutuksia, kuten vaikeuksia katseen kohdistamisessa, lyhytaikaista muistinmenetystä tai keskittymisvaikeuksia. Lisäksi, jos olet migreeniin tai päänsärkyyn taipuvainen, nestehukka voi aiheuttaa tai pahentaa sitä.
Unettomuus ja lepo-ongelmat
Uni on tärkeä tekijä aivojen toiminnassa. Laadukas uni edistää muistia, luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä sekä auttaa lievittämään henkistä kuormitusta stressin aikana. Tästä syystä riittämätön lepo vaikuttaa kognitiiviseen suorituskykyyn ja mielialaan, mikä saa sinut tuntemaan olosi hajanaiseksi, hitaaksi ja hämmentyneeksi, ja mielialasi saattaa vaihdella äkisti.
Miten unettomuus ja korkea lämpötila liittyvät toisiinsa? Me kaikki tiedämme, kuinka vaikeaa on nukahtaa ja saada hyvät yöunet, kun on liian kuuma. Tämä johtuu aivojen liiallisesta jännityksestä.
Ihanteellinen lepolämpötila on noin 18-21°C. Kun lämpötila ylittää 26 astetta, sinulla voi olla todellisia sopeutumisongelmia. Tämän seurauksena sinun on vaikea nukahtaa ja saatat herätä useita kertoja yön aikana.

Korkea lämpötila vaikuttaa aivoihin muuttamalla tunteita
Viimeinen tapa, jolla korkea lämpötila vaikuttaa aivoihin, ovat tunnehäiriöt. Jatkuvien äärimmäisten lämpötilojen on osoitettu voimistavan negatiivisia tunteita, kuten ahdistusta, stressiä ja ärtyneisyyttä. Ne myös vähentävät prososiaalista käyttäytymistä. Lisäksi ne voivat aiheuttaa apatiaa ja demotivaatiota, mikä saa sinut menettämään tilaisuudet tehdä palkitsevaa toimintaa. Tuloksena on matala ja negatiivinen mieliala.
Itse asiassa kesän lämpö voi vaikuttaa sinuun enemmän kuin uskotkaan sekä kognitiivisella että tunnetasolla. Tästä syystä on suositeltavaa ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin. Vältä esimerkiksi ulkoilua vuorokauden kuumimpana aikana, nesteytä itseäsi kunnolla ja käytä mukavia vaatteita. Tämä auttaa sinua torjumaan korkeita lämpötiloja, mikä vähentää negatiivista vaikutusta aivoihisi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Belkin, L. Y., & Kouchaki, M. (2017). Too hot to help! Exploring the impact of ambient temperature on helping. European Journal of Social Psychology, 47(5), 525-538.
- Calderón, F. D. (2007). La importancia del agua para el cerebro. Biocenosis, 20(1-2).
- Lambert, G. W., Reid, C., Kaye, D. M., Jennings, G. L., & Esler, M. D. (2002). Effect of sunlight and season on serotonin turnover in the brain. The Lancet, 360(9348), 1840-1842. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0140673602117375
- Picón-Jaimes, Y. A., Orozco-Chinome, J. E., Molina-Franky, J., & Franky-Rojas, M. P. (2020). Control central de la temperatura corporal y sus alteraciones: fiebre, hipertermia e hipotermia. MedUNAB, 23(1), 118-130.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.