Facundo Cabral surusta ja harhautumisesta

Argentiinalainen laulaja ja lauluntekijä Facundo Cabral oli tunnettu siitä, että hän jakoi elämäntapansa syvän pohdiskelun kautta. Hän lähetti lämpimiä viestejä satiirin, anarkismin ja sosiaalisen kritisoimisen sekä optimismin kautta. Esityksissään hän usein lainasi Borgesia, Atahualpa Yupanquita, Jeesusta, Äiti Teresaa ja Krishnamurtia. Yksi hänen juhlituimmista esiintymisistään oli nimeltään “Et sinä ole masentunut, sinä olet harhautunut.”

Hän oli maanpaossa Argentiinan diktatuurin aikaan, joten hän siirtyi Meksikoon. Uransa aikana hän esiintyi noin 165 eri maassa. Hänen menestyksekkäimmät konserttinsa olivat Alberto Cortezin kanssa. Tämä määritteli Cabralin “kiistanalaiseksi hahmoksi joka keksi itsensä.”

Sanomassaan “et sinä ole masentunut, sinä olet harhautunut,” Cabral pohti surullisuutta, vaivaa joka koettelee meitä kaikkia jossain vaiheessa. Se ilmaantuu eräänlaisena sokeutena, joka harhauttaa meidät nauttimasta ympäröivän maailman rikkaudesta ja kauneudesta.

Harhautunut elämästä

Tässä osassa esitystään hän kutsuu meidät pohtimaan kysymystä sanomalla: “Harhautuneena elämästä joka asuttaa sinua… Sinulla on sydän, aivot, sielu, ja henki, joten miten voit tuntea itsesi huonoksi ja onnettomaksi? Harhautunut elämästä ympärilläsi… Delfiineistä, metsistä, meristä, vuorista, joista…”

Hän korostaa: “Älä ole sen uhri, kuten veljesi, että kärsit yhden ihmisen vuoksi, kun maailmassa on 5,600,000,000 muuta ihmistä. Ei ole niin paha elää yksin: minulle se toimii hyvin, voin valita mitä haluan jokaisena hetkenä. Ja yksinäisyyteni vuoksi tunnen itseni, ja se on kaiken perusta elämässä.”

Tämän kaiken päälle hän lisää: “Siksi luulet että olet menettänyt jotakin, vaikka se on mahdotonta sillä kaikki on annettu sinulle. Sinä et luonut yhtäkään hiusta päässäsi. Niin ollen, et voi koskaan olla minkään omistaja. Elämä ei myöskään ota mitään sinulta pois, se vapauttaa sinut asioista, se tekee sinut kevyemmäksi jotta voit lentää korkeammalla, jotta voit saavuttaa eheyden.”

Facundo Cabralin anteliaisuus

Facundo Cabral oli mies joka jakoi kokemuksensa massojen kanssa käyttäen sarkasmia ja älykkyyttään nopealla nokkeluudella. Yleisö nautti siitä ja uudisti elämäntarkoituksensa ja autenttisen tiensä.

Hänen esityksessään on selvää, että elämä on ennen kaikkea oppimiskokemus. “Kehdosta hautaan, elämä on koulu. Siksi asiat joita kutsumme ongelmiksi ovat oppitunteja. Ja elämä on dynaamista, joten se on jatkuvassa liikkeessä. Siksi sinun pitäisi kiinnittää huomio tähän hetkeen. On niin monia asioita, joista voit nauttia, ja matkamme elämän läpi on niin lyhyt, että kärsimys on ajanhukkaa.”

Hän viittaa kuolemaan seuraavasti: “Et menettänyt ketään. Henkilö joka kuoli on yksinkertaisesti mennyt jo sinne minne me kaikki menemme. Ja paras osa heistä, heidän Rakkautensa, säilyy sydämessäsi. Ei ole kuolemaa, on vain siirtymä, ja kaikki mahtavat ihmiset odottavat sinua toisella puolella: Gandhi, Michelangelo, Whitman, Saint Augustine, Äiti Teresa, isoäitisi, minun äitini, joka uskoi että köyhänä olet lähimpänä rakkautta, sillä raha harhauttaa meidät liian monien asioiden kautta.”

Kuinka löytää onni

Cabral oli kuin rakkauden apostoli, joka saarnasi katoilta hänen erimielisyyttään vallanpitäjiin ja systeemiin. Hän oli todellinen pasifisti, joka ei ikinä ajatellut väkivaltaa ratkaisuna mihinkään. Yksinäisenä ja onnellisena olentona, hyvän kirjallisuuden ja musiikin ympäröimänä, hän teki omat luomuksensa.

Hän kannusti ajatusta oman sydämen seuraamisesta: “Et voi löytää onnea, ja se on niin helppoa! Sinun pitää vain kuunnella sydäntäsi ennen kuin mielesi sekaantuu asioihin, mielesi on muistisi ehdollistama, ja se monimutkaistaa kaikkea vanhoilla asioilla, menneisyyden tavoilla, ennakkoluuloilla jotka myrkyttävät ja vangitsevat. Mieli erottelee, köyhdyttää; mieli ei hyväksy elämää niin kuin se on tai sitä miten sen pitäisi olla. Tee vain sitä mitä rakastat ja olet onnellinen.”

Hän antaa ymmärtää että onnellisuus on oikeus: “Tee rauha itsesi kanssa, seiso peilin edessä ja ajattele että olento jonka näet edessäsi on Luojan työtä. Ja päätä juuri nyt, että olet onnellinen, sillä onnellisuus on opittua, se ei ole jotakin joka saapuu sinulle ulkopuolelta. Ja onnellisuus ei ole oikeus, se on välttämättömyys, sillä jos et ole onnellinen, teet kaiken ympärilläsi katkeraksi.”

Muita opetuksia

Parantumattomasta sairaudesta hän sanoo: “Jos sinulla on syöpä tai AIDS, kaksi asiaa voi tapahtua, ja molemmat ovat hyviä. Jos se voittaa, se vapauttaa sinut kehostasi, joka on niin ärsyttävä: Olen nälkäinen, olen väsynyt, haluan, olen oikeassa, epäilen. Ja jos sinä voitat, olet nöyrempi, kiitollisempi, ja niin ollen helpommin onnellinen, vapaa hirvittävästä määrästä syyllisyyttä, vastuuta ja pinnallisuutta. Valmiina elämään jokainen hetki syvästi, niin kuin pitäisikin.”

Sisäisestä valosta hän sanoo: “Pelko harhauttaa meidät rakkaudesta, joka on viisas ja rohkea koska se tietää ettei ole mittaa eikä loppua. Katso sisään ja pilvet katoavat reunamilta. Ole hiljaa ja kuuntele viisauden sanoja itsessäsi.

Kun sisäinen valosi on sytytetty, mikään ei voi sammuttaa sitä. Se on täydellinen ja lahjomaton kuten kulta, joka symbolisoi puhtauden voimaa, sitä mikä on keskeistä; hengestä lähtöisin olevaa. Se on kuin loputon ja upea matka, sillä henkesi räjähtää ilosta joka kerta kuin elät syvästi.”

Mitä tulee egoon ja viattomuuteen, Facundo Cabral sanoo: “Ihmeitä tapahtuu kun hylkäät egosi. Sitten, ilman vastustusta, saat takaisin luonnollisen voimasi. Tällä tavoin voit tuoda rakkauden elämään, kunnes kävelet vetten päällä ja parannat sanoilla. Ego nimeää asiat, mutta viaton näkee ne; ego tuomitsee ne, mutta viaton elää ne; ego erittelee, mutta viaton sovittaa yhteen eroavaisuudet; ego on riippuvainen mielestä; mutta viaton on riippuvainen sydämestä.”

Nyt kun sinulla on kaikki osat, ja kaikki mitä on jäljellä, on ottaa vastaan haaste: “Nyt kun olet yksin ja rauhallinen, unohda kuka olet, sillä se on toisten luomus, ja kuuntele sydäntäsi. Mitä sinä haluat olla? Mitä haluat tehdä juuri nyt? … Sillä elämä on juuri nyt.