Tunteet, jotka on vaikea pukea sanoiksi

Olet todennäköisesti jossain vaiheessa kokenut tunteita, joita et osannut selittää. Tämä on erittäin yleistä.
Tunteet, jotka on vaikea pukea sanoiksi
Valeria Sabater

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Me kaikki koemme joskus tunteita, joita on erittäin vaikea selittää tai pukea sanoiksi. Meillä ei joko ole kykyä ilmaista niitä tai kielessämme ei ole oikeanlaisia termejä. Molemmat vaihtoehdot ovat yhtä yleisiä.

Esimerkkinä otettakoon 3-4 -vuotias lapsi, joka turhautuu, purskahtaa itkuun ja saa kiukkukohtauksen, koska hänellä ei vielä ole kehittynyttä tunneälyä. Hän tietää, että hän tuntee monia asioita samanaikaisesti, mutta ei tiedä kuinka sanoa ääneen, mitä hänelle tapahtuu. Siksi voidaan sanoa, että riittävä tunnesanasto helpottaa elämää ja rinnakkaiseloa kovasti.

Toinen ilmiö syntyy, kun kielessämme ei ole termejä joidenkin psykofyysisten kokemusten tulkitsemiseen ja välittämiseen. Näissä tapauksissa sanakirjassa ei yksinkertaisesti ole sanaa kuvaamaan sitä, miltä meistä tuntuu.

Esimerkiksi saksan kielessä on sana sehnsucht. Se tarkoittaa suunnilleen “ikävää” tai “kaipuuta” ja määrittelee halun muihin saavutuksiin elämässä, muihin eksistentiaalisiin tarkoituksiin, vaikka tietäisimme, että ne ovat saavuttamattomia. Ehkä olet kokenut tällaisen tunteen jossain vaiheessa elämääsi, mutta et pystynyt selittämään sitä suomen kielellä useammalla sanallakaan.

Joitakin tunteita on vaikea pukea sanoiksi.
Hyvän tunnesanaston kehittäminen antaa meille mahdollisuuden ilmaista monia tunteitamme sanoin.

Tunteet, jotka on niin vaikea pukea sanoiksi

Riittävän tunneälyn kehittyminen voi kestää pitkään. Tämä on kykyä tunnistaa omat ja muiden tunteet. Tunteiden koko kirjon erottaminen ja merkitseminen vie aikaa. Monet saavuttavat aikuisuuden omaamatta kypsää tunneälyä. Loppujen lopuksi tämä ei liity niinkään ikään, vaan henkilökohtaisiin taitoihin.

On kuitenkin yksi kiistaton tosiasia. Kun pystyt merkitsemään tunteesi, ymmärrät paljon paremmin, mitä sinulle tapahtuu. Tässä kieli tulee mukaan. Jos sinulla on useita sanoja, jotka kuvaavat erilaisia mielentiloja, tunnet helpotusta kun pystyt ilmaisemaan itseäsi.

Kaikesta huolimatta on varmasti hetkiä, jolloin koet outoja tunteita, joita et osaa ilmaista. Et löydä mitään substantiivia, adjektiivia, verbiä, joka voisi selittää tuon tunteen, ja se saa sinut turhautumaan. Jopa tunneälyltään hyvin kypsät ihmiset kokevat joskus tunteita, joita heidän on vaikea pukea sanoiksi.

Kyky ilmaista tunteitamme sanoin liittyy enemmän positiivisiin kokemuksiin ja myös parempaan kykyyn sopeutua stressitekijöihin.

Tunteet kielen ulkopuolella

Jokaisen vanhemman ja huoltajan yksi tärkeimmistä tehtävistä on lasten kielitaidon kehittäminen tunneasioissa. Sanojen, kuten pelko, ilo, viha tai inho, ymmärtäminen antaa lapsille mahdollisuuden ymmärtää, miltä heistä tuntuu tiettyinä aikoina.

Mikä mielenkiintoista, kaikkia tunnetiloja ei ole läsnä jokaisessa kielessä. Esimerkiksi japanin kielessä tunnetiloja kuvataan varsin hienovaraisesti mutta poikkeuksellisella tavalla. Heillä on sanoja, jotka kuvaavat tunteita, joita olemme kaikki kokeneet monta kertaa, mutta emme ole voineet selventää niitä, koska niitä ei ole meidän kielessämme.

Esimerkiksi natsukashii on sana, joka tarkoittaa samanaikaista nostalgiaa, iloa ja surua kokemuksesta, jota on intensiivisesti koettu menneisyydessä ja joka ei koskaan tule toistumaan. Shinrin-yoku määrittelee miellyttävän tunteen “metsän tunnelmasta nauttimisesta” tai “metsässä kylpemisestä”.

Kulttuurienvälistä leksikografiaa etsimässä

Harvardin yliopisto julkaisi muutama vuosi sitten tutkimuksen, joka liittyy tunteisiin, joita on vaikea pukea sanoiksi. Tutkijat löysivät valtavan valikoiman kulttuurienvälistä leksikografiaa. He havaitsivat myös, että jokaisessa olemassa olevassa kielessä sanat kiteytyvät usein kuvaamaan psykologisia todellisuuksia, jotka, vaikka ne ovat yleismaailmallisia, eivät ole saatavilla jokaisessa kielirekisterissä.

Esimerkiksi inuittikielissä on kaunis sana iktsuarpok, joka kuvaa sitä odotusta, jota ihminen tuntee odottaessaan rakkautta. Olemme kaikki kokeneet tuon tunteen, mutta me kaikki emme voi ilmaista sitä yksinkertaisin sanoin, koska sitä ei ole sanakirjoissamme.

Tutkijat ehdottivat, että olisi mielenkiintoista rikastuttaa tunnemaailmaamme oppimalla tällaisia termejä. He väittivät, että muiden kielten sanojen integroiminen omaamme kuvaamaan tuntemuksiamme olisi sekä myönteistä että terapeuttista.

Merkitsemme tunteemme, koska olemme oppineet joukon sanoja, jotka sopivat näihin tiloihin. On kuitenkin monia muita kokemuksia, joita emme osaa selittää ja joista emme usein ole täysin tietoisia, koska niitä kuvaavia termejä ei ole.

Kun emme voi ilmaista tunteitamme sanoin, turvaudumme synonyymeihin.

Sanoiksi pukemattomat tunteet ja synonyymien käyttö

Me kaikki koemme joskus tunteita, joita on vaikea pukea sanoiksi. Mitä sitten pitäisi tehdä, kun et voi kuvailla jokaista tunnetta tai tuntemusta? Turvaudut pidempään selitykseen ja synonyymeihin.

Saatat esimerkiksi puhua ystäväsi kanssa ja selittää, että tunnet nostalgian ja surun sekoitusta jostakin, mitä todellisuudessa ei ole koskaan tapahtunut. Jos puhuisit portugalin kielellä, sinulla olisi sana tälle – saudade.

Vaikka käsittelet usein tunteita, joita ei voi ilmaista yhdellä sanalla, onnistut yleensä välittämään ne muille eri tavoin. Se on positiivista. Koska ennen kaikkea tärkeintä on kommunikaatio.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Barrett LF, Mesquita B, Ochsner KN, Gross JJ. The experience of emotion. Annu Rev Psychol. 2007;58:373-403. doi: 10.1146/2Fannurev.psych.58.110405.085709
  • Ekman P. Basic Emotions. Handbook of Cognition and Emotion. 2005:45-60. doi:10.1002/0470013494.ch3
  • Friedman BH. Feelings and the body: The Jamesian perspective on autonomic specificity of emotion. Biol Psychol. 2010;84(3):383-93. doi:10.1016/j.biopsycho.2009.10.006
  • Lomas, T. (2018). Experiential cartography, and the significance of untranslatable words. Theory & Psychology. doi: 10.1177/0959354318772914

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.