Teiresias: myytti selvänäkijästä
Teiresias ja hänen tarinansa on erittäin mielenkiintoinen myytti sen seksuaalisen lähestymistavan suhteen. Tämä selvänäköisyyteen liittyvä tarina puhuu myös transseksuaalisuudesta, naisellisesta nautinnosta sekä voyeurismistä eli tirkistelynhalusta, ja lisäksi se liittyy läheisesti kuuluisaan Kuningas Oidipuksen tragediaan.
Teiresias oli tärkein selvänäkijä kreikkalaisessa mytologiassa. Hän esiintyy lukemattomissa jaksoissa ja eri teoksissa, joita ovat kirjoittaneet useat eri tekijät. Hänen hahmoaan on jopa edelleen käytetty myöhemmissä luomuksissa, joista osa on myös nykyaikaisia.
Teiresiaksen ilmeisin ominaisuus oli kenties kuitenkin hänen sokeutensa. Hän nimittäin kykeni näkemään tulevaisuuteen, mutta samalla hän oli myös sokea. Näin kreikkalaiset ilmensivät tämän tragedian lopullista merkitystä: paradoksaalisia tilanteita, joista ei ollut ulospääsyä, ja joissa lahja tai kyky merkitsi aina rangaistusta, ja päinvastoin.
“Kaikki selvänäköisyyteni muuttui herätessäni tietämättömyydeksi.”
-Kirjailija Julio Cortázar-
Teiresiaksen myytin alkuperä
Teiresiasin myytin alkuperä on yksi niistä kreikkalaisen mytologian taruista, joista löytyy eniten versioita: on nimittäin mahdollista, että niitä on yli 15. Aiomme kuitenkin keskittyä tässä artikkelissa kahteen tunnetuimpaan.
Molemmat näistä alkuperistä ovat yhtä mieltä siitä, että tämä selvänäkijä oli nymfi Cariclon ja Everesin poika. Se, missä nämä myytit kuitenkin eroavat, johtuu niistä syistä, miksi Teiresias päätyi sokeaksi ja selvänäkijäksi samaan aikaan.
Klassinen versio huomauttaa, että Teiresiaksen äiti Cariclo oli yksi viisaudenjumalatar Pallas Athenen lähimmistä ystävistä. Heillä oli tapana kylpeä yhdessä alasti Helikonin vuorella, jossa he upottautuivat vuorelta löytyvään suihkulähteeseen. Eräänä päivänä Teiresias lähti kävelylle ja metsästämään, ja näki matkan varrella tahattomasti kaksi alastonta naista kylpemässä suihkulähteessä.
Pallas Athene kiihtyi tästä tahattomasta tapahtumasta ja rankaisi heti Teiresiasia tekemällä hänestä sokean. Cariclo puolusti poikaansa huomauttamalla, että hän oli vain katsonut sitä, mitä hänellä oli silmiensä edessä ollut, ilman mitään muita aikomuksia.
Yksikään kuolevainen ei kuitenkaan voinut nähdä jumalaa alasti. Tämän vuoksi Pallas Athene ei palauttanut Teiresiaksen näköä, mutta korvasi tämän hänelle kykynä nähdä tulevaisuuteen. Jumalatar vakuutti miehelle, että edes kuolleena hän ei tulisi menettämään kykyään.
Teiresias ja transseksuaalisuus
Toinen tunnetuimmista versioista Teiresiaksen alkuperästä kertoo, että tämän kävellessä pellon läpi hän näki kaksi käärmettä pariutumassa. Hän halusi erottaa ne toisistaan ja tämän vuoksi hän antoi niille voimakkaan iskun, jonka jälkeen naaras kuoli. Tämän vuoksi Teiresias itse muuttui naiseksi.
Seitsemän vuotta myöhemmin tapahtui jotain vastaavaa. Jälleen kerran hän yllätti kaksi käärmettä pariutumassa ja löi niitä lujaa kävelykepillään, mutta tällä kertaa hän tappoi uroksen. Täten Teiresiaksesta tuli taas mies. Noiden tapahtumien jälkeen ylijumala Zeus ja hänen vaimonsa jumalatar Hera aloittivat kiivaan keskustelun siitä, kumpi tunsi enemmän seksuaalista nautintoa: mies vai nainen.
Koska Teiresiaksella oli ollut molemmat sukupuolet, kutsuivat jumalat hänet kuulemaan heitä ja että hän auttaisi jumalia ratkaisemaan tämän kiivaan kiistan. Kun jumalat kysyivät Teiresiasilta, kumpi tunsi enemmän seksuaalista nautintoa, antoi tähän Teiresias vastauksensa, että se oli nainen.
Tämä raivostutti Heran, joka tunsi häpeää ja nöyryytystä miehensä edessä. Näin ollen hän rankaisi kuolevaista viemällä häneltä näkökyvyn, mutta samalla Zeus antoi hänelle korvauksena rangaistuksesta selvänäkijän kyvyn.
Joitakin selvänäkijä Teiresiaksen legendoista
Teiresias on esiintynyt päähenkilönä useissa tärkeimmissä kreikkalaisen mytologian taruissa. Juuri hän ennusti muun muassa Narkissosille tämän mustan tulevaisuuden. Kun Narkissoksen äiti kysyi selvänäkijältä poikansa kohtalosta, ennusti Teiresias tämän elävän kauan, kunhan hän ei vain kiinnittäisi katsettaan omaan kuvajaisensa heijastukseen.
Kuten tänä päivänä tiedämme, kreikkalaisen mytologian mukaan Narkissoksen kumartuessa juomaan lähdevettä, hän näki oman kuvajaisensa ja rakastui tähän välittömästi. Pystymättä irrottamaan katsettaan omasta kuvajaisestaan, hän kuihtui hiljalleen lähteen äärellä aina kuolemaansa saakka. Tämän jälkeen Narkissoksen kuihtuneesta ruumiista syntyi narsissin kukkia.
Narkissoksen tarun lisäksi tämä selvänäkijä esiintyy myös Kuningas Oidipuksen tragediassa. Tarussa Oidipus päättää selvittää perinpohjin, miksi rutto oli saapunut hänen kaupunkiinsa Thebaan. Kuningas suuntasi Delfoin oraakkelin puheille, joka puolestaan kertoi kuninkaalle, että kyseinen paha johtui edellisen kuninkaan Laoiksen murhan aiheuttamasta kunniattomuudesta. Jos rikos ei puhdistu, rutto tulisi jatkumaan.
Oidipus ei tuolloin tiennyt, että juuri hän tappoi kuningas Laoiksen, joka todellisuudessa oli hänen isänsä; eikä hän myöskään tiennyt sitä, että hän olisi ollut naimisissa Laoiksen lesken, eli oman äitinsä, Iokasteen kanssa. Tämän vuoksi hän kutsui Teiresiaksen paikalle paljastamaan hänelle kuningas Laoiksen tappajan nimen. Teiresias ei alun perin halunnut tehdä yhteistyötä, mutta päätyi antautumaan kidutuksen myötä ja kertoi kuninkaalle koko totuuden. Teiresias sanoi, että itse Oidipus oli entisen kuningas Laoiksen murhaaja. Oidipus ei aluksi uskonut selvänäkijää ja rangaistukseksi karkotti tämän palatsistaan, mutta myöhemmin totuus selvisi myös hänelle, jonka seurauksena Oidipus puhkaisi omat silmänsä ja lähti maanpakoon.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
Gual, C. G. (1975). Tiresias o el adivino como mediador. Emerita, 43(1), 107-132.