Mehiläiset osaavat laskea, väittää tutkimus

Mitä jos kertoisimme, että mehiläiset pystyvät erottamaan parittomat luvut parillisista? Niiden aivoissa on tuskin miljoona neuronia, mutta niiden kyvyt eivät koskaan lakkaa hämmästyttämästä tiedettä.
Mehiläiset osaavat laskea, väittää tutkimus
Valeria Sabater

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater.

Viimeisin päivitys: 15 maaliskuuta, 2023

Ne ovat pieniä hyönteisiä, ja niiden näkeminen saa meidät tuntemaan olomme kesäiseltä. Mehiläiset ovat välttämättömiä ekosysteemiemme selviytymiselle. Maailmassa on tuhansia lajeja, jotka kaikki toimivat pölyttäjinä ja täyttävät tehtävänsä mitä tehokkaimmin.

Rakastamme ja tarvitsemme mehiläisiä. Valitettavasti emme kuitenkaan pidä niistä kovinkaan hyvää huolta. Ilmastonmuutos sekä myrkyllisten aineiden, kuten torjunta-aineiden ja hyönteismyrkkyjen, intensiivinen käyttö maataloudessa tuhoaa niitä vähitellen. Nämä olennot ovat myös haaste tieteelle.

Vaikka olemme oppineet tuntemaan ne paremmin ajan kuluessa, niiden älykkyys sekä monimutkainen ja rohkea sosiaalinen organisaatio ei lakkaa hämmästyttämästä meitä. Lisäksi ollaan tiedetty jo pitkään, että mehiläiset ovat taitavia matemaattisissa tehtävissä. Äskettäin tehty tutkimus toi esiin toisen vieläkin yllättävämmän tosiasian. Ne pystyvät erottamaan parilliset luvut parittomista.

Mehiläiset ovat eusosiaalisia hyönteisiä (joilla on korkea sosiaalinen organisaatio), joilla on korkeat kognitiiviset kyvyt. Tämä tarkoittaa, että ne ymmärtävät matematiikkaa.

Tiesitkö, että Mehiläiset osaavat laskea?
Mehiläiset ovat älykkäitä hyönteisiä, joita meidän on ymmärrettävä paremmin.

Usko tai älä, mehiläiset osaavat laskea

Saatat olla skeptinen tämän väitteen suhteen. Loppujen lopuksi, kuinka hyönteisellä, jolla on tuskin miljoona neuronia (meillä niitä on lähes 86 miljardia), voi olla niin kehittyneet kyvyt? Toulousen yliopiston harjoittelija Scarlett Howard, joka on opettanut matematiikkaa mehiläisille jo jonkin aikaa, selittää tarkemmin.

Hän väittää, että näiden eusosiaalisten hyönteisten on osoitettu pystyvän lisäämään ja vähentämään ja jopa ymmärtämään nollan käsite. Erilaisten kokeiden avulla, joissa hän palkitsee mehiläisiä, hän on kouluttanut niitä hallitsemaan matematiikan peruskäsitteet. Hän auttaa niitä löytämään kognitiivisia kykyjään. Nämä vaihtelevat ihmisten kasvojen erottamisesta monimutkaisten sokkeloiden läpikäymiseen.

Scarlet Howard julkaisi tutkimuksensa vuonna 2019. Hän väittää, että vaikka mehiläisiä ja ihmisiä erottaa yli 400 miljoonan vuoden evoluutio, meillä on monia yhteisiä elementtejä. Mehiläiset voivat todellakin laskea, oppia sääntöjä ja suorittaa laskutoimituksia, joita muut eläimet, joilla on suuremmat aivot, eivät pysty suorittamaan.

Havainto, että mehiläiset pystyvät laskemaan, osoittaa ensimmäistä kertaa, että aivokuorta ei tarvita monimutkaisempien kognitiivisten tehtävien suorittamiseen.

Mehiläiset osaavat erottaa parittomat ja parilliset numerot

Kuinka vaikeaa sinun oli oppia ero parillisten ja parillisten lukujen välillä koulussa? Ei varmaankaan kovin hankalaa. Et varmasti kuitenkaan uskonut, että mehiläisten kaltaiset hyönteiset voisivat myös hoitaa tämän tehtävän? Australialainen Deakin-yliopisto julkaisi vuonna 2022 tutkimuksen juuri tästä aiheesta.

Tutkimus väitti, että mehiläiset voivat oppia käsitteen parittomista ja parillisista luvuista. Tutkijat jakoivat mehiläiset kahteen ryhmään. Ensimmäinen ryhmä koulutettiin yhdistämään parilliset luvut sokeriveteen ja parittomat luvut karvaanmakuiseen nesteeseen (kiniiniin). Toinen ryhmä koulutettiin yhdistämään parittomat luvut sokeriveteen ja parilliset luvut kiniiniin.

Tiedemiehet kouluttivat yksittäisiä mehiläisiä. He käyttivät parittomien ja parillisten lukujen vertailua (korteilla, joihin oli painettu numerot yhdestä kymmeneen), kunnes mehiläiset valitsivat oikean vastauksen 80 %:n tarkkuudella.

Tulokset osoittivat paitsi sen, että mehiläiset osaavat laskea, myös sen, että ne pystyvät tunnistamaan parittomat luvut parillisia numeroita nopeammin. Tämä on vastoin meidän ihmisten kokemusta.

Itse asiassa, kun olemme pieniä, meillä on tapana oppia parilliset luvut (2, 8, 6, 10…) helpommin, mutta näyttää siltä, että näillä pienillä hyönteisillä on oppimisharha parittomia lukuja kohtaan.

Pariteetin luokittelu ei vaadi suuria ja kehittyneitä ihmisaivoja, mutta se vaatii aivot, jotka kykenevät oppimaan.

Miksi mehiläisen pitää osata matematiikkaa?

Mehiläisen aivot ovat pienet, ja toisin kuin ihmisillä, niistä puuttuu etuaivokuori. Tämä alue, jonka avulla voimme suorittaa monimutkaisempia tehtäviä, kuten matematiikkaa, ei ole läsnä näissä hyönteisissä. Kuinka ne sitten voivat osoittaa tämän hienostuneen pätevyyden? Ja miksi ihmeessä mehiläisen pitää osata matematiikkaa?

Hyönteiset ovat älykkäämpiä kuin uskommekaan

Mehiläiset osaavat laskea ja ovat älykkäämpiä kuin uskommekaan. Tämän ominaisuuden ymmärtämiseksi meidän on kuitenkin muistettava, mitä älykkyys on. Se on kykyä päätellä tietoa, tulkita sitä ja käyttää sitä ongelmien ratkaisemiseen. Se on sekä yksinkertainen että monimutkainen asia.

Hyönteiset, kuten mehiläiset ja kimalaiset, voivat oppia. Ne myös välittävät tämän oppimisen ryhmälleen.

On selvää, että mehiläiset eivät päivittäisessä elämässään esimerkiksi tunnista, missä kukissa on parittomat tai parilliset lehdet. Mutta kokeellisissa tilanteissa, joissa niitä koulutetaan ja niille annetaan vahvistusta (sokerivesi), ne oppivat nopeammin kuin muut eläimet.

Oppiminen selviytymistä varten

On selvää, että mehiläisen ei tarvitse suorittaa matemaattisia tehtäviä saadakseen ruokaa. On kuitenkin osoitettu, että poikkeuksellisissa tilanteissa ne voivat integroida uutta oppimista selviytyäkseen. Tätä muut hyönteiset tai suuri osa selkärankaisista eivät tee.

Yllä olevat tutkimukset ovat osoittaneet, että mehiläisillä on erittäin kehittyneet kognitiiviset kyvyt. Niiden avulla ne saisivat esimerkiksi ruokaa perusongelmien ratkaisemista vaativissa olosuhteissa.

Ihmeellinen maailma

Näiden kokeiden kautta on käynyt ilmi yksi mielenkiintoinen tosiasia. Nimittäin se, että matemaattiseen ajatteluun ei tarvitse olla etuaivokuorta. Yksinkertaisten toimintojen suorittamiseen riittää vain hieman yli miljoona neuronia ja pienet aivot. Tämä erityinen oppimiskyky on kuitenkin mehiläisten ainutlaatuinen ominaisuus, ja meidän on vielä ymmärrettävä siitä paljon enemmän.

Lopuksi on yksi asia, jota ei voida sivuuttaa. Meidän planeettamme, on paljon parempi paikka, kun mehiläiset elävät keskuudessamme. Me todellakin tarvitsemme niitä. Lisäksi ne ovat yksi kiehtovimmista olennoista ekosysteemissämme.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Howard SR, Avarguès-Weber A, Garcia JE, Greentree AD, Dyer AG. Numerical cognition in honeybees enables addition and subtraction. Sci Adv. 2019 Feb 6;5(2):eaav0961. doi: 10.1126/sciadv.aav0961. PMID: 30775440; PMCID: PMC6365119.
  • Howard SR, Avarguès-Weber A, Garcia. Numerosity Categorization by Parity in an Insect and Simple Neural Network. Front. Ecol. Evol., 29 April 2022 Sec. Behavioral and Evolutionary Ecology https://doi.org/10.3389/fevo.2022.805385

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.