Karl Popperin 7 parasta sitaattia
Karl Raimund Popper syntyi Wienissä, Itävallassa, vuonna 1902 ja kuoli Lontoossa vuonna 1994. Hän eli lähes koko 1900-luvun ja oli myös yksi sen suurista arvostelijoista. Hän oli elinkeinonharjoittaja ja ammattiopettaja. Hän oli yksi loistavimmista nykyaikaisista mielistä. Hänen sitaattinsa ovat todiste siitä.
Popperia on kutsuttu kriittisen rationalismin isäksi. Hän omisti elämänsä modernin elämän kyseenalaistamiseen. Jotkut hänen aikalaisistaan kutsuivat häntä lempinimellä terveen järjen mestari. Hän lunasti tämän lempinimen.
”Todellinen tietämättömyys ei ole tiedon puuttuminen, vaan se, että kieltäytyy omaksumasta sitä”.
-Karl Popper-
Hän oli tieteellisiä menetelmiä, marxilaisuutta, semitismiä, metafysiikkaa ja kaikkia 1900-luvulla vallinneita ajattelutapoja vastaan. Häntä arvostettiin Englannissa paljon enemmän kuin kotimaassaan. Englannissa hänelle annettiin jopa ritarin arvonimi. Tässä artikkelissa käsittelemme joitakin Karl Popperin parhaita sitaatteja, jotta voit tutustua hänen ajatuksiinsa hieman paremmin.
7 sitaattia Karl Popperilta
1. Taivas ja helvetti
Karl Popper sanoo: “Ne, jotka lupaavat meille paratiisin maan päällä, eivät ole tuottaneet mitään muuta kuin helvettiä.” Se on terävä kritiikki idealismia ja siihen liittyvää täydellisyyden tavoittelua vastaan.
Yhteiskunnassa täydellisen todellisuuden etsiminen on johtanut fasismin radikaalisimpiin ilmenemismuotoihin. Yksittäisessä elämässä idea täydellisyydestä johtaa vain turhautumiseen. Siksi Popper voi olla oikeassa, kun hän väittää että paratiisi ja helvetti ovat saman kolikon kaksi puolta.
2. Muutos
Joskus ajattelemme maailmaa, todellisuutta ja itseämme ikään kuin kaikki olisi staattista ja muuttumatonta. Mutta jopa elottomat esineet muuttuvat aina. Siksi Karl Popper totesi: ”Jos Jumala olisi halunnut luoda kaiken maailmankaikkeuteen heti alusta alkaen, hän olisi luonut maailmankaikkeuden ilman muutoksia, ilman organismeja ja evoluutiota, ilman ihmistä ja ihmisen kokemusta muutoksista. Mutta hän näyttää ajattelevan, että elävä maailmankaikkeus, jossa on odottamattomia tapahtumia, on mielenkiintoisempi kuin kuollut.”
Tällä lausunnolla hän muistuttaa meitä siitä, että mikään ei ole samaa sekunnista toiseen. Että kaikki muuttuu jatkuvasti. Siksi todellisuutta sinänsä on mahdotonta ymmärtää ja me pystymme tajuamaan vain yksittäisiä hetkiä tai sen osia.
3. Miten järkeily toimii
Tämän Wienin filosofin mielestä järjen tärkein ominaisuus on sen avoimuus. Tämän olettamuksen perusteella hän ei epäröi sanoa: ”Kun puhun syystä tai rationaalisuudesta, tarkoitan vakaumusta siitä, että voimme oppia arvostelemalla virheitä, etenkin muiden kritiikin kautta ja lopulta myös itsekritiikin kautta.”
Tässä lauseessa korostetaan järkeilyyn liittyvää epävarmuutta. Hän puhuu absoluuttisten ideoiden vastustamisesta. Hän kehottaa ennemmin etsimään ja tutkimaan ajattelumme takana piileviä syitä.
4. Tasa-arvo
Tasa-arvokysymyksessä, joka oli nykyaikaisen ajattelun keskipisteessä 1700-luvulta 1900-luvulle, Popper toteaa seuraavaa: ”… vapaus on tärkeämpää kuin tasa-arvo; pyrkimys tasa-arvon toteuttamiseen vaarantaa vapauden; jos vapaus menetetään, ei ole edes tasa-arvoa sorrettujen välillä.”
Tämä on yksi Karl Popperin sitaateista, joissa hän korostaa, että vapaudella on suurempi arvo. Tasa-arvo liittyy vapauteen, ja vapaus on aina ratkaiseva tekijä.
5. Vapaus ja turvallisuus
Vapaus ja turvallisuus ovat aina osittain toisiaan vastassa, kun puhumme vallasta. Keskustelemme usein näiden kahden välillä vallitsevasta suhteesta. Paradoksi on, että täysi vapaus asettaa vakauden vaaraan, kun taas tiukka turvallisuus vähentää vapautta. Eräs esimerkki jälkimmäisestä on tilanne, jossa hallitus asettaa ulkonaliikkumiskiellon voimaan vaaran uhatessa.
Karl Popper sanoo tältä osin: “Meidän on suunniteltava vapautta varten, eikä vain turvallisuutta varten, jos ei muusta syystä niin siitä että vain vapaus voi tehdä turvallisuudesta turvallisemman.” Tällä tavoin hän ratkaisee keskustelun vapauden hyväksi. Hän uskoo, että todellinen turvallisuus tulee vain todellisen vapauden kautta.
6. Riippumattomuus
Yhteiskunnan avoimuus liittyy suoraan vapaaseen ajatteluun ja moraaliseen riippumattomuuteen tai autonomiaan. Nämä ovat Popperin sanat tähän liittyen: ”… avoin yhteiskunta on sellainen, jossa ihmiset ovat oppineet olemaan jossain määrin kriittisiä tabuille ja perustamaan päätökset oman älykkyytensä auktoriteettiin.”
On mielenkiintoista huomata, että Popper ei ehdottomasti hylkää tabuja. Siksi hän sanoo, että meidän pitäisi olla kriittisiä “jossain määrin”. Hän oli vakuuttunut siitä, että järjen ei pitäisi kritisoida mitään tieteen ulkopuolella. Toisaalta hän korostaa ajatusta, että ihmisten on seurattava omaa järkeään eikä ulkoista auktoriteettia.
7. Tiede
Tämä Popperin hieno pohdinta viittaa siihen, mikä tekee tieteestä erilaisen kuin toisenlainen tietämys: ”Mutta tiede on yksi harvoista ihmisen toiminnoista – ehkä ainoa – jossa virheitä kritisoidaan järjestelmällisesti ja melko usein, sekä ajoissa, ja niitä korjataan. Siksi voimme sanoa, että tieteessä opimme usein virheistämme ja siksi voimme puhua selkeästä ja järkevästä edistymisestä.”
Tämä lähestymistapa on hyvin mielenkiintoinen, koska jotkut uskonnot ja politiikka katsovat itsensä virheettömiksi. Tiede on näistä ylivoimainen juuri siksi, että se on kriittinen itseään kohtaan.
Karl Popperilla oli yksi ajattelijan korkeimmista hyveistä: hän oli älyllisesti rehellinen. Hän osoitti aitoa halua esittää päättelyitä ja ideoita, jotka antaisivat hänelle tarkan lähestymistavan todellisuuteen. Hänen vaikutusvaltansa oli merkittävä ja jätti pysyvän merkin filosofian historiaan.