Häirintämenetelmä juurruttaa lapsiin kurinalaisuutta

Häirintämenetelmä on helppo ottaa käyttöön. Lue tästä artikkelista kuinka se tehdään ja mitä hyötyjä se tarjoaa!
Häirintämenetelmä juurruttaa lapsiin kurinalaisuutta
Sergio De Dios González

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi Sergio De Dios González.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Häirintämenetelmä on yleensä hyvä käyttäytymisen hallintaväline, varsinkin nuorten lasten kohdalla. Nuoren lapsen kiinnostuksen ja huomiokyvyn kääntäminen voivat auttaa sinua välttymään tilanteilta, jotka voivat johtaa ei-toivottuun käyttäytymiseen.

Häirintä on tehokas menetelmä, kun vanhemmat uskovat lastensa käyttäytymisen olevan ongelmallista. Se on hyödyllistä esimerkiksi silloin, kun lapsista tulee ärtyneitä, kun he ovat istuneet paikoillaan liian pitkään tai kun he suorittavat heille liian vaikeata aktiviteettia.

Häirintämenetelmä on helppo ottaa käyttöön. Itse asiassa sinun tulee ehkä vain huomauttaa jostakin mielenkiintoisesta tai kummallisesta asiasta, aloittaa helppo leikki joka tehostaa keskittymiskykyä tai vain leikkiä joidenkin esineiden kanssa. Periaatteessa voit valita minkä vain, mikä toimii häiriötekijänä ja viihdyttää lasta. Kaikessa on kyse ehkäisemisestä tai mahdollisen huonon käytöksen lopettamisesta.

Häirintämenetelmän käyttöönottamisen perusperiaatteet

Kuten mainitsimme aikaisemmin, häirintämenetelmän käyttöönottaminen on melko helppoa, varsinkin jos pidämme mielessä, että lasten käyttäytymistä ohjaavat yleensä heidän ympärillään tapahtuvat asiat. Heidän etuaivolohkonsa ei ole vielä täysin kehittynyt, mikä tarkoittaa sitä, että he eivät vielä pysty hallitsemaan keskittymiskykyään samalla tavalla kuin aikuiset. Ja tätä sinun kannattaa hyödyntää.

Sen tehdäksesi, pohdi seuraavia näkökohtia:

  • Lapsella tulisi olla vaihtoehto sellaisille aktiviteeteille tai ärsykkeille, jotka saattavat laukaista ei-toivottua käyttäytymistä. Esittele hänelle uusi aktiviteetti, lelu tai peli, tai opeta hänelle jotakin uutta, mitä hän voi tehdä jo omistamallaan lelulla. Ole luova!
  • Vaihda maisemaa. Vie hänet paikkaan, jossa hän ei yleensä käy. Voit myös viedä hänet paikkaan, jossa hän ei ole koskaan ollut aikaisemmin, jotta hän voi löytää uuden näkökulman.
  • Varmista, että sinulla on valmiina monia voimavaroja niihin hetkiin, joissa uusien häiriöärsykkeiden saamisesta tulee vaikeaa.

Jos työskentelet käyttäytymisongelmista kärsivien vanhempien lasten kanssa, voit siinä tapauksessa käyttää muita menetelmiä, kuten:

  • Muuta puheenaihetta.
  • Ehdota helppoa peliä tai aktiviteettia. Varmista, että se on tarpeeksi mielenkiintoinen lapsen huomion saamiseksi.
  • Ehdota eri vaihtoehtoisia aktiviteetteja, joita lapsi voi tehdä tuntiessaan olonsa ylikuormittuneeksi tai estyneeksi. Varmista, että aktiviteetit auttavat häntä pääsemään ulos tuosta turhauttavasta tilanteesta.
häirintämenetelmä auttaa korjaamaan käyttäytymistä

Häirintä ja uudelleenohjaus

Häirintämenetelmä on uudelleenohjaukseen liittyvä korjaava menetelmä. Uudelleenohjaukseen sisältyy lapsen huomion keskittämistä epähaitallisiin aktiviteetteihin tai ärsykkeisiin.

Epäsuora häirintä ehdottaa meitä kiinnostavien aktiviteettien uudelleenarvioimista käyttääksemme niitä hyvän käyttäytymisen lähteenä. Niiden avulla voimme palkita lapsen ja vahvistaa hänen itsetuntoaan. Toisin sanoen, laitamme lapsen sellaiseen kontekstiin, jossa vahvistuksen saaminen on helppoa hänelle.

Ole varuillasi negatiivisen käyttäytymisen vahvistamisen suhteen häirintää käyttäessä

Meidän kaikkien tulee pitää tämä mielessä, mikäli haluamme käyttää häirintämenetelmää lapsen kurinpitoon. Jos ehdotat hauskaa, palkitsevaa aktiviteettia sen jälkeen kun lapsi on loukannut jotakuta tai saanut kiukunpuuskan, palkitset häntä tahattomasti sellaiseen käyttäytymiseen. Häirintämenetelmää on parempi käyttää huonon käyttäytymisen ennakoinnissa. Sillä tavalla sinulla on enemmän vaihtoehtoja käytettävissä.

Pidä myös mielessä se, että häirintämenetelmä ei sovi kaikkiin tapauksiin. Saattaa esimerkiksi tulla hetki, jolloin et halua päättää kiukunpuuskaa, jotta lapsi oppii olleensa väärässä. On siis tärkeää arvioida tämän menetelmän antama hyöty ennen sen käyttöönottoa.

Tässä mielessä on ihanteellista yhdistää älykkäästi eri kasvatus- ja kurinpitomenetelmät. Siten varmistat, että väliintulo on hedelmällinen asiayhteydestä riippumatta. Lisää tietoisuuttasi asiasta: mitä useampia kurinpitokeinoja tiedät, sitä parempi. Itse asiassa mitä enemmän olet riippuvainen tietystä kurinpitomenetelmästä, sitä tehottomampi siitä tulee.

Kiinnitä huomiota lapsen reaktioon häirintämenetelmää käyttäessäsi. Älä myöskään unohda olla sen käytön mukaan niin johdonmukainen kuin vain mahdollista. Muista olla joustava ja käyttää muita menetelmiä, jos tämä ei toimi odotetulla tavalla.

häirintämenetelmä: paperilennokit

Häirintämenetelmä vaihtoehtona fyysiselle rangaistukselle

E. Gershoff julkaisi vuonna 2010 tutkimuksen, jossa hän kertoi monien nykyajan kurinpitotutkimusten keskittyvän pääosin vanhempien fyysisen rangaistuksen käyttöön. Kaikista todennäköisin syy siihen on se, että fyysinen rangaistus on hyvin ristiriitainen tapa kurittaa lasta.

Fyysinen rangaistus on kuitenkin yksi monista kurinpitomenetelmistä, joita vanhemmat käyttävät lapsen negatiivisen käyttäytymisen poistamiseksi ja rohkaistakseen sen sijaan positiiviseen käyttäytymiseen. Emme yritä sanoa tällä sitä, että kaikki maailman vanhemmat turvautuvat fyysiseen rangaistukseen. Vaikka monet vanhemmat käyttävätkin sitä päivittäin, ovat toiset täysin sitä vastaan.

Lisäksi vuonna 2007 tehty tutkimus analysoi 10 eri vanhempien yleisesti käyttämää kurinpitokeinoa. Se tuotti odottamattomia tuloksia. Fyysinen rangaistus oli oikeastaan yksi kolmesta vanhempien vähiten käyttämistä menetelmistä esikouluikäisiin lapsiin. Yleisin lapsen käyttäytymisen hallintatapa oli lapselle puhuminen, häiriötekijöiden käyttäminen ja mallin näyttäminen.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Gershoff, E. T. (2010). More harm than good: A summary of scientific research on the intended and unintended effects of corporal punishment on children. Law and Contemporary Problems. https://doi.org/10.1525/sp.2007.54.1.23.


Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.