Tietoinen läsnäolo: buddhalaisen meditaation sydän

Tietoinen läsnäolo: buddhalaisen meditaation sydän

Viimeisin päivitys: 08 maaliskuuta, 2017

 

Jon Kabat-Zinn ja muut asiantuntijat ovat sanoneet, että tietoinen läsnäolo on buddhalaisen meditaation sydän, johtuen sen suhteesta Zen-meditaatioon ja Vipassanaan. Nämä ovat molemmat filosofisen opinkappaleen, “tässä ja nyt”, fyysisiä edustajia.

Kun puhumme tietoisesta läsnäolosta, mindfulnessista, voimme ymmärtää sen sekä meditaatiotekniikkana että tilana jossa suuntaamme täyden huomiomme meitä ympäröiviin asioihin, sekä tapahtumiin joita ilmenee.

Tästä johtuen ajatellaan, että tietoisen läsnäolon harjoittamisen kautta me voimme suorittaa sellaisen havainnoinnin prosessin, joka ei ole arvosteleva tai tuomitseva, ja joka auttaa meitä olemaan tietoisia kaikesta mitä ulkopuolellamme on ja mitä me tunnemme sisäisesti.

Buddha ja tietoinen läsnäolo

Suhde mindfulness -meditaation ja Vipassanan välillä

Vaikka on olemassa muitakin buddhalaisia perinteitä, kuten Mahayana ja Vajrayana, pidetään tietoista läsnäoloa Theravada -buddhalaisuuden kulmakivenä, jota levitti Buddha, Gautama Siddhartha, Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa.

Yksi buddhalaisen Theravada -meditaation tekniikoista on Vipassana, joka on oleellinen autuuden, eli nirvanan, saavuttamisessa. Ymmärtääksemme tämän viisautta kehittävän valppausmeditaation ajatuksen paremmin, voimme kääntyä sanan “Vipassana” puoleen, joka viittaa kokemukseen “asioiden näkemisestä sellaisena kuin ne ovat, ei sellaisina miltä ne vaikuttavat.

Tätä meditaatiota kuvaillaan seuraavin vaihein:

  • Ihminen myöntyy olemaan tappamatta, olemaan varastamatta, olemaan käyttäytymättä huonosti seksuaalisesti, olemaan valehtelematta, olemaan nauttimatta myrkyllisiä aineita, olemaan häiritsemättä muiden ihmisten rauhaa, jne. Tällä tavoin he pyrkivät saavuttamaan riittävästi seesteisyyttä jatkaakseen.
  • Seuraava askel, joka on opittava, on mielen hallitseminen keskittymällä yhteen kohteeseen rekisteröimällä selvästi kaikki, mitä sille tapahtuu. Hengitystä, mentaalisia kohteita ja tunteita voidaan kaikkia käyttää objekteina, joihin keskitytään… Kyse on pysyä puoluettomana ja ennakkoluulottomana näitä tapahtumia kohtaan.
  • Kolmantena askeleena kuvaillaan oman luontonsa oivaltamisen ja käsittämisen kehittämistä. Tämä on juurikin Buddhan opetusten kulminaatio: itsensä puhdistaminen itsensä tarkkailun kautta.

Nainen meditoi

Zen -meditaatio ja tietoinen läsnäolo

Kuten jo mainitsimmekin, on tietoinen läsnäolo lisäksi imenyt vaikutteita Zen -meditaation harjoituksista, jotka keskittyvät hengitykseen ja kehon asentoihin (kävely, istuminen ja makaaminen). Lisäksi Kabat-Zinn sanoo tämän tyyppiseen meditaatioon viitaten, että tietoisen läsnäolon perustavanlaatuiset osatekijät ovat seuraavat:

  • Älä arvostele tai tuomitse: hylkää tapamme luokitella kokemukset hyviin ja huonoihin.
  • Ole kärsivällinen: kyky kunnioittaa tapahtumien luonnollista kehityskulkua ja olla avoin jokaiselle hetkelle, koska asiat paljastuvat sitten kun on niiden aika.
  • Pidä yllä aloittelijan mieltä: meidän täytyy pysyä vapaina meidän menneisiin kokemuksiimme perustuvista odotuksista.
  • Ole itsevarma, ota vastuu itsestäsi ja opettele kuuntelemaan omaa olemustasi, sekä luottamaan siihen.
  • Älä aseta itseäsi kovaan rasitukseen: meidän pitää hylätä ponnistelut saavuttaa tuloksia. Tietoisen läsnäolon säännöllinen harjoittaminen tuottaa itsessään tuloksia.
  • Hyväksy itsesi: me näemme asioiden olevan kuten ne nykyhetkessä ovat. Tämä edellyttää sitä, että me hyväksymme itsemme, vaikka ensin alkuun tämän emotionaalisen prosessin voimakkuus saa meidät kieltämään itsemme ja suuttumaan tälle tapahtumasarjalle. Kaikkinensa tämä ei ole merkitykseltään sama asia kuin passiivinen asenne, vaan ennemminkin halu nähdä asiat sellaisina kuin ne ovat.
Buddha ja linnut

Tietoinen läsnäolo, kolmannen aallon terapiaa

Tietoinen läsnäolo nähdään keskeisenä useissa terapioissa, joita kutsutaan termillä “third wave” eli “kolmas aalto”. Ne on suunnattu herättämään ja kehittämään laajempaa ja joustavampaa näkemystä ihmisen omista emotionaalisista kokemuksista, jotta meidän on mahdollista saavuttaa sellainen hyvinvoinnin tuntemus, joka vääjäämättä on yhtä aikaa olemassa kaiken sen kanssa, mikä on kivuliasta.

Tämän harjoituksen myötä saavutettu tietoisuus on paljastunut olevan yleismaailmallinen inhimillinen kyky, joka usein muuntautuu näkymättömäksi meidän arkipäiväisen elomme tuoksinassa.

Näin ollen tietoinen läsnäolo on olemukseltaan itsessään tarkoitus ja vastaus, tapa elää täysin tietoisena. Täyden tietoisuuden saavuttaminen on jotain, joka vaatii suurta vaivaa silloin kun muutetaan pahoja tapoja, kuten häiriintyminen ja välttäminen, joten vaatii harjoitusta hallita tämä tekniikka ja päätyä tähän tilaan.

Me emme usein havaitse tuntemuksia, joita meissä itsessämme ilmenee. Me välitämme tulevaisuudesta ja jatkamme menneisyyden hautomista, joka estää meitä kiinnittämästä huomiotamme siihen, millä todella on merkitystä. Tärkeää on tässä ja nyt, tietoisuuden tila, jonka voimme saavuttaa tietoisen läsnäolon kautta.

Kuvat luovuttanut käyttöön Claudia Tremblay


Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.