Tiedätkö mitä spatiaalinen älykkyys on, ja kuinka sitä voi kehittää?
Spatiaalinen älykkyys käsittää useita eri taitoja. Se voidaan kiteyttää kykynä havaita visuaalinen maailma tarkasti, tehdä muutoksia ja muunnoksia omiin alkuperäisiin käsityksiin, ja luoda oman visuaalisen kokemuksen näkökohdat uudestaan.
Sitä kutsutaan spatiaaliseksi älykkyydeksi, sillä siihen sisältyy spatiaalisten ongelmien ratkaisemista, olivat ne sitten todellisia tai kuvitteellisia. Tällaisella älykkyydellä on tekemistä sen kanssa, miten henkilö ”hallitsee” eri elementtejä, kuten värejä, linjoja, kuvioita, tilaa ja suhteita, jotka ovat näiden välillä. Ihmiset, joilla on kehittynyt spatiaalinen älykkyys, on taipumusta ajatella kuvia, visualisoida niitä, luoda ne tai piirtää ne.
Howard Garner, Harvardin yliopiston psykologi, tutkija ja professori, määrittää spatiaalisen älykkyyden kykynä ajatella kolmessa ulottuvuudessa. Tämä sallii meidän havaita ulkoiset ja sisäiset kuvat, luoda ne uudelleen, muuttaa ja muokata niitä, ja täten tulkita graafista informaatiota.
“Jos minulla olisi tunti aikaa ratkaista ongelma, kuluttaisin 55 minuuttia ajatellen ongelmaa, ja viisi minuuttia ajatellen siihen ratkaisuja.”
Spatiaalisen älykkyyden tärkeys ja käyttö
On todella tärkeää tietää kuinka paikantaa itsemme tilasta. Ensimmäinen asia, jonka aina teemme, on paikantaa spatiaalinen asemamme löytääksemme missä olemme suhteessa muihin paikkoihin (esimerkiksi voidaksemme siirtyä paikasta toiseen). Toisin sanoen, liikkuaksemme piirrämme mielikuvitteellisen vektorin omasta asemastamme tavoitteeseemme.
Voimme myös määritellä oman spatiaalisen älykkyytemme eri tehtävillä, kuten ajamisella (etenkin tuntemattomassa paikassa) ja auton pysäköimisellä, mallin rakentamisella, itsemme suuntaamisella, ohjeiden antamisella toiselle henkilölle, joka näkee asiat toisesta näkökulmasta, ja käyttämällä eri välineitä.
Spatiaalinen älykkyys on myös voimakkaasti mukana muissa vähemmän tavallisissa aktiviteeteissa, kuten asioiden luomisessa eri materiaaleista tai suunnitelman laatimisessa. Tässä mielessä sekä arkkitehdeillä että kuvanveistäjillä on tapana osoittaa tällaista älykkyyttä. Tämä saattaa tosin johtua heidän jatkuvasta ja erityislaatuisesta koulutuksestaan.
Ihmisälykkyys on paljon enemmän kuin älykkyysosamäärä. Älykkyyden suurin ongelma on, ettemme voi määrittää sitä yhdellä tavalla, eikä meillä tämän lisäksi ole välineitä, jotka voisivat olla samaa mieltä siitä, kuinka voimme määrittää älykkyyden pätevällä, hyödyllisellä ja ennustavalla tavalla.
“Todellinen älykkyys toimii hiljaa. Hiljaisuus on paikka, josta luovuus ja ratkaisut löytyvät.”
Kuinka voimme lisätä spatiaalista älykkyyttä?
Me ihmiset voimme harjoittaa spatiaalista älykkyyttämme, aivan kuten voimme harjoittaa älykkyyttä yleisesti. Tässä mielessä on osoitettu, että sellaisten taitojen harjoittaminen, jotka ovat samanlaisia kuin ne joilla mitataan spatiaalisen älykkyyden tasoa, on tehokasta älykkyyden parantamiseksi.
Nämä harjoitukset koostuvat tehtävistä, joihin sisältyy spatiaalista rotaatiota, kahden objektin vertailemista, jotka on asetettu tasa-arvoisiin asemiin, ja myöskin spatiaalista huomiokykyä eri virikkeitä kohtaan. Jokainen meistä on syntynyt tietyllä kyvyllä kehittää tällaista älykkyyttä tietyllä tavalla, ja tämän perustan luominen on meidän käsissämme.
Se tosiasia, että spatiaalinen älykkyys voi olla monella tavalla geneettistä, ei tarkoita ettemme voisi harjoittaa ja vahvistaa sitä.
Voimme tehdä tehtäviä, jotka stimuloivat erityisiä kykyjämme. Esimerkiksi ajoneuvon ajaminen säännöllisesti on tärkeä tapa kehittää spatiaalista älykkyyttä. Kun ajamme, meidän on kiinnitettävä huomiota moniin eri elementteihin ympäristössämme, ja myös eri liikkeisiin ja etäisyyksien ja kokojen suhteeseen eri objektien välillä (jos siis emme halua törmätä mihinkään).
Toisaalta, piirtäminen ja spatiaalisten aktiviteettien suorittaminen, kuten paras tavaroiden jakaminen tai ihmisten jakaminen ryhmiin, sisältävät spatiaalisen älykkyyden käyttöä, kuten myös sellaisten pelien pelaaminen, joissa meidän on käytettävä spatiaalisia kykyjämme. Tässä mielessä jotkut tunnetut pelit toimivat eritoten tätä varten, kuten vaikkapa Rubikin kuutio tai Tetris.