Stressiin liittyvä unettomuus: kun huolet estävät lepäämästä

Stressiin liittyvä unettomuus: kun huolet estävät lepäämästä
Valeria Sabater

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater.

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Stressiin liittyvä unettomuus ei ole epätavallista. Vaikeus nukkua on usein yliaktiivisen mielen oire. Joskus voi tuntua mahdottomalta sulkea aivojamme ennen nukkumaanmenoa. Ajatuksemme ja huolemme saattavat olla niin merkittäviä, että ne estävät meitä nukahtamasta. Monien huonosti nukuttujen öiden jälkeen saatamme alkaa kärsimään äärimmäisestä uupumuksesta.

Unettomuus ei ole tappava tauti, mutta se riistää siitä kärsivien ihmisten elämänlaadun. On tärkeää muistaa, että unettomuudesta kärsivät aivot ovat synonyymi kyvyttömyydelle keskittyä, oppia uutta tietoa ja reagoida yksinkertaisiin virikkeisiin tehokkaalla tavalla.

Kaikki tämä saa aikaan noidankehän, jossa levon puute päätyy vahvistamaan stressiä. Vähä vähältä henkilö saattaa edetä ohimenevästä unettomuudesta krooniseen unihäiriöön. Tämä ei ole mikään helposti käsiteltävä ongelma. Levollisen unen puute on itse asiassa yksi yleisimmistä liikenneonnettomuuksien syistä. 

Vuoden 1986 Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuus oli itse asiassa työntekijöiden levon puutteen aiheuttama inhimillinen virhe. Emme voi katsoa läpi sormien sitä tosiasiaa, että pitkitetty stressiin liittyvä unettomuus saa aikaan sosiaalista, fyysistä ja kognitiivista heikkenemistä. Tämä kaikki saattaa johtaa masennukseen.

“Unettomuus syö siitä kärsivää henkilöä. Se ravitsee itseään kaikenlaisella ajattelulla, mukaanlukien ajattelua ajattelemattomuudesta.”

-Clifton Fadiman-

stressiin liittyvä unettomuus

Stressiin liittyvä unettomuus: mikä sen aiheuttaa?

Psychosomatic Medicine -aikakauslehti julkaisi Charles M. Morinin ja Sylvie Rodriguezin suorittaman tutkimuksen. Tämä tutkimus päätteli jotain, jonka monet meistä voivat arvata. Kaikki me koemme stressiä päivittäin, eikö niin? Mutta joskus tämä stressi ottaa meistä vallan. Ja silloin emme voi käsitellä sitä.

Sitten kun aivot tulkitsevat, ettei se voi hallita kaikkia näitä stressaavia tilanteita, se kokee yliaktiivisuutta. Pienimmätkin ongelmat muuttuvat liian suuriksi, ja kaikki muuttuu uhaksi. Vähä vähältä astumme tilaan, jossa ajatuksemme vetävät meidät alas. Ajatuksemme alkavat syömään meitä, ne ahdistavat meitä ja täyttävät meidät yön aikana pelolla.

On tietenkin olemassa myös ihmisiä, jotka pystyvät käsittelemään stressiä paremmin. Nämä ihmiset, vaikka he kokisivatkin stressiä, pystyvät sulkemaan sen mielestään yöksi ja voivat nukkua levollisesti.

“Luulen, että unettomuuden kaikkein yleisin syy on yksinkertainen; se on yksinäisyys.”

Heath Ledger

Kroonisen unettomuuden ominaisuudet ja vaikutukset

Stressiin liittyvä unettomuus ei ole sidoksissa mihinkään orgaaniseen sairauteen. Tarkastellaanpa joitain tämän tilan paljastavia merkkejä:

  • Nukahtamisvaikeudet.
  • Moneen kertaan herääminen yöllä, ja vaikeudet nukahtaa uudelleen.
  • Vaikeus löytää mukavaa asentoa nukkumiseen.
  • Tunkeilevat ajatukset ja henkisen kuvat.
  • Painajaiset.
  • Ruoansulatuskivut, värinä ja yölliset päänsäryt.
mies istuu sohvalla keskellä yötä

Stressiin liittyvä unettomuus voi olla ohimenevää (jos se kestää kahdesta päivästä kahteen viikkoon), tai siitä voi tulla krooninen primaari unettomuus, jos se kestää yli kolme viikkoa. Tässä jälkimmäisessä tapauksessa henkilöllä alkaa ilmetä seuraavia oireita:

  • Ärtyneisyys.
  • Väsymys.
  • Keskittymisvaikeudet.
  • Heikentynyt suoriutuminen töissä.
  • Somaattinen valittaminen: lihaskivut, ruoansulatusongelmat ja päänsärky.

Ensimmäisen kuukauden aikana henkilö voi alkaa kokemaan huonovointisuutta, apatiaa ja avuttomuutta. Kuten olemme huomauttaneet, ja kuten myös Teksasin yliopiston suorittama tutkimus on osoittanut, krooninen unettomuus voi aiheuttaa masennusta. 

Kuinka taistella stressiin liittyvää unettomuutta vastaan

Teksasin San Antonion yliopiston tohtori Daniel J. Taylor muistuttaa meitä mielenkiintoisessa International Review of Psychiatry –aikakauslehdessä julkaistussa artikkelissaan, että monet ihmiset, jotka haluavat hoitoa unettomuuteen, turvautuvat psykologisen terapian sijaan huumeisiin. 

Jos potilas ei opi hallitsemaan laukaisevia tekijöitä, tässä tapauksessa stressiä, hänelle voi kehittyä psykologisia häiriöitä. Tästä syystä kognitiivinen käyttäytymisterapia on epäilemättä kaikkein tehokkain hoitomenetelmä tällaiseen unettomuuteen.

meditointia rannalla

Lisäksi, on myös hyödyllistä käyttää muutamia yksinkertaisia strategioita:

  • Varmista, että sänkysi on mukava ja että patjasi on sinulle sopiva.
  • Ulkoiset virikkeet, kuten valo ja äänet on oltava minimaaliset.
  • Tuuleta makuuhuoneesi ja pidä ilmankosteus sopivana.
  • Optimaalinen lämpötila hyvälle unelle olisi 16°C ja 18°C välillä.
  • Rutiinin seuraaminen. Tämä tarkoittaa aina samaan aikaan nukkumaan menemistä.
  • Vältä katsomasta televisiota tai käyttämästä puhelinta tai tietokonetta tunti ennen nukkumaanmenoa. On parempi mennä nukkumaan kirjan lukemisen jälkeen.
  • Vältä raskaiden illallisten syömistä.
  • Harjoitukset kuten tietoisuustaito auttaa taistelemaan stressin aiheuttamaa unettomuutta vastaan. Älä epäröi yhdistää hengittämistä meditaation kanssa.

Äläkä pelkää pyytää ammattilaisen apua, jos uniongelmasi kestävät yli kaksi viikkoa. Yliaktiivinen mieli ja häiritsevät ajatukset eivät vain estä sinua nukkumasta, mutta ne laskevat myös elämän laatua.

“Kun kärsit unettomuudesta, et nuku oikeasti koskaan, etkä ole myöskään koskaan kunnolla hereillä.”

-Chuck Palahniuk-


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Baglioni, C., Battagliese, G., Feige, B., Spiegelhalder, K., Nissen, C., Voderholzer, U., … Riemann, D. (2011, December). Insomnia as a predictor of depression: A meta-analytic evaluation of longitudinal epidemiological studies. Journal of Affective Disorders. https://doi.org/10.1016/j.jad.2011.01.011
  • Gross, CR, Kreitzer, MJ, Reilly-Spong, M., Wall, M., Winbush, NY, Patterson, R.,… Cramer-Bornemann, M. (2011). Reducción del estrés basada en la atención plena versus farmacoterapia para el insomnio primario crónico: un ensayo clínico aleatorizado y controlado. Explore: The Journal of Science and Healing , 7 (2), 76–87. https://doi.org/10.1016/j.explore.2010.12.003
  • Morin, C. M., Rodrigue, S., & Ivers, H. (2003). Role of stress, arousal, and coping skills in primary insomnia. Psychosomatic Medicine65(2), 259–267. https://doi.org/10.1097/01.PSY.0000030391.09558.A3
  • Zayfert, C., & De Viva, J. C. (2004). Residual Insomnia Following Cognitive Behavioral Therapy for PTSD. Journal of Traumatic Stress17(1), 69–73. https://doi.org/10.1023/B:JOTS.0000014679.31799.e7

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.