Strategioita ongelmanratkaisuun

Albert Einstein ansaitsi tulla kuulluksi. Meidän onneksemme hän jätti jälkeensä suurenmoisia viisauksia, kuten: “Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samoin kuin niitä luodessamme.” Seuraa tätä logiikkaa ja kysy itseltäsi, mitä strategioita sinä käytät ongelmanratkaisuun.

Suunnattoman suuresta mahdollisuuksien joukosta ihmisillä on taipumus soveltaa kahta melko luotettavaa strategiaa. Tai niin he ainakin ajattelevat. Ensin käsittelemme strategista ongelmanratkaisua, jonka jälkeen keskustelemme kadonneen avaimen paradoksista.

Millaisia strategioita ongelmanratkaisuun?

Onnistunut ongelmien käsitteleminen edistää oppimistasi. Sanotaan, että epäonnistuminen on hyvä opettaja, mutta onnistuminen on sitä myös. Mikäli onnistut löytämään ratkaisun, ongelmasta selviytymisen ohella opit tärkeitä oppiläksyjä.

Strategisen ongelmanratkaisun soveltaminen

Strateginen ongelmanratkaisu on malli, jota voidaan soveltaa mille tahansa kentälle ja eriasteisten ongelmien ratkaisemiseen. Pystyäksesi käyttämään mallia, sinun täytyy tietää sen kolme perusaskelta: määrittely, tavoite ja kohtaaminen.

Määrittely

Ensimmäinen askel on määrittely. Ennen ratkaisun etsimistä sinun on tiedettävä mikä tarkalleen on kohtaamasi ongelma. Sinun on tunnistettava ongelman laatu.

Yksi tapa määritellä ongelma on kysyä, mistä ongelma muodostuu, missä se on, milloin se ilmaantui, kenen syytä se on, kuinka ja miksi se tapahtui… Toisin sanoen: on hyvä käyttää aikaa ongelman yksityiskohtien tunnistamiseen.

Tavoite

Kun ongelma on määritetty, sinun on saatava selville mitkä ovat tavoitteesi. Sen sijaan että jatkuvasti valittaisit etsimättä ulospääsyä, kysy itseltäsi millaisen tuloksen haluat. Mikäli sinulla on esimerkiksi työhaastattelu 6 kuukauden kuluttua, ja tiedät sinulta odotettavan tiettyä vieraan kielen osaamisen tasoa, tavoitteesi on tuon tason saavuttaminen. Ehkä huomaat myöhemmin, että pidät tuon kielen opiskelusta ja haluat oppia lisää. Alkuperäinen tavoite on kuitenkin tuo vaadittu kielen taso.

Katso ongelmiasi tarkkaan ja visualisoi ne haasteina uhkien sijasta. Siitä tulee motivaation lähde, jonka tuloksena on alhaisempi stressitaso ja huomattavasti korkeampi tyytyväisyyden taso.

Kohtaaminen

Kun olet täysin selvillä käsillä olevasta ongelmasta, on aika asettaa strategia sen ratkaisemiseksi. Tiedät tavoitteesi ja ongelman laajuuden. Mieti nyt metodia.

Toisin sanoen sinun on tunnistettava, millainen strategia auttaa sinua parhaiten tavoitteesi saavuttamisessa ja ongelmanratkaisussa. Alla on lista muutamista tekniikoista:

• Vie ongelma äärimmilleen. Joskus tilanteiden täytyy mennä pahempaan suuntaan ennen kääntymistä parempaan suuntaan. Sanotaan, että “on tyyntä myrskyn edellä”. Ehkäpä ongelman puskeminen äärilaitaan ja putoaminen pohjalle voi toimia välineenä vauhdinotolle. Esimerkiksi tulipalossa on turhaa yrittää pelastaa esineitä, koska voi joutua maksamaan tästä yrityksestä hengellään. Täytyy vain kärsivällisesti odottaa, että palomiehet tulevat sammuttamaan palon, heittää tuhoutuneet esineet pois ja aloittaa alusta.

• Suunnittele takautuvasti. Toinen strategia pitää sisällään työskentelyn takautuvasti, ratkaisusta alkaen. Niinpä aloitamme kuvittelemalla, että tilanne on jo ratkaistu. Sen jälkeen alamme tutkia kuinka saavuimme siihen pisteeseen, askel askeleelta. Aivan kuin kelaisimme elokuvaa taaksepäin, ja näin todistamme kuinka strategia syntyy. Muun muassa matemaatikot käyttävät tällaista ratkaisutapaa näyttötarkoituksessa. He aloittavat ratkaisusta, jonka he haluavat näyttää toteen, osoittaakseen, että he pystyvät saapumaan tuohon johtopäätökseen.

• Katso ongelman lävitse. Näin tehdäksesi sinun on visualisoitava toivomasi todellisuus mielessäsi. Näin saat tarvittavan voiman ja motivaation epävarmuuden voittamiseksi sekä vapauden parhaan ratkaisun löytämiseksi.

Kadonnut Avain

Tämä ongelmanratkaisutekniikka löytyy kirjasta nimeltä The Situation Is Hopeless But Not Serious – Tilanne on toivoton, mutta ei vakava (The Pursuit of Unhappiness- Epäonnen Potkuja). Nerokkuuden ja huumorin avulla Paul Watzlawick auttaa tunnistamaan tiettyjä virheitä, joiden tekemiseen jokainen meistä ajoittain sortuu.

Teoksessa “Kadonnut Avain” kirjailija kertoo juopuneesta miehestä, joka etsii avaintaan katulampun valossa. Poliisi näkee hänet ja auttaa hetken ajan etsinnässä. Jossain vaiheessa hän kuitenkin kysyy mieheltä oliko tämä varma, että hän kadotti avaimensa juuri siihen paikkaan. Tähän juovuksissa oleva mies vastaa, että hän hukkasi avaimen jo paljon aiemmin, mutta siellä oli liian pimeää ruveta avainta etsimään.

Kun analysoimme ongelmiamme, meidän tulisi tiedostaa etsimmekö ratkaisua oikeasta kohdasta. Usein me teemme “karhunpalveluksen” itsellemme sokaistuessamme “katulampun” valosta. Ehkäpä se joskus oli hyödyllinen ja auttoi meitä eteenpäin, mutta se ei tarkoita että sama ratkaisu pätee kaikkiin ongelmiimme.

Aivomme kuitenkin toimivat näin luonnostaan. Ne käyvät läpi mielemme arkistoja löytääkseen resursseja, jotka ovat osoittautuneet hyödyllisiksi menneisyydessä. Totuus on, ettei meillä aina ole tarvittavaa tietoa tai ratkaisua, huolimatta siitä kuinka paljon kokemusta meillä on.

Olet nyt saanut uusia työkaluja käyttöösi ongelmanratkaisuun. Muista kuitenkin, ettei veitsestä ole mitään hyötyä, mikäli sen omistaja ei sitä käytä. Nyt on sinun vuorosi ottaa nämä työkalut käyttöön tietosi, nokkeluutesi ja positiivisuutesi ohella.