Sosiaalinen fobia ja pelko sen takana
Jos olet yksi niistä ihmisistä joilla on jonkinlainen sosiaalinen fobia, useimmat ulkopuoliset eivät ymmärrä kuinka paljon kärsit. Julkisesti puhuminen ei saa sinua pelkästään hermostumaan, vaan se saa sinut oikeasti paniikkiin. Kun olet ihmisjoukossa, tuntuu kuin kaikki katsoisivat sinua. Olet vakuuttunut siitä, että kaikki tuijottavat sinua. Olet varma että sinulle nauretaan ja ettei sinun pitäisi edes olla paikalla. Toivot että olisit kotona tämän kamalan tilanteen sijaan.
Tämä ei tapahdu ainoastaan sosiaalisissa tilanteissa joissa sinun pitää puhua. Ajatus juhliin tai kokoukseenkin menemisestä saa sinut hermostumaan. Yrität keksiä kaikenlaisia mahdollisia tekosyitä jotta sinun ei tarvitsisi osallistua. Antaisit mitä tahansa voidaksesi paeta, mutta mitä sille voi tehdä?
“Mies joka pelkää ilman vaaraa, keksii vaaran perustellaakseen pelkonsa.”
-Alain Emile Chartier-
Mitä sosiaalinen fobia on?
Tarkastellaan ensin, mitä fobia oikeastaan on. Fobiat ovat pohjimmiltaan voimakkaita pelkoja tietyistä ärsykkeistä tai tilanteista. Tämä pelko on tietysti järjenvastainen. Se valtaa sinut vaikkei mitään todellista vaaraa ole. Tunnet sen silloinkin kun ei pitäisi ja paljon voimakkaampana kuin pitäisi. Tämän takia se häiritsee aivan tarpeettomasti normaalia päivittäistä elämää.
Sosiaalinen fobia ilmenee sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa. Ja koska elämme jatkuvasti yhteydessä muihin ihmisiin, se vaikuttaa jatkuvasti melko dramaattisesti jokapäiväiseen elämäämme. Jos taas meihin vaikuttaa toisenlainen fobia, kuten hämähäkkien tai käärmeiden pelko, voimme yksinkertaisesti siirtyä paikkaan jossa niitä ei juurikaan ole, esimerkiksi kaupunkiin. Ei tarvitsisi pelätä päivittäin, kuten silloin jos on kyse sosiaalisesta fobiasta. Ero on selvä.
Tosiasia on, että saatamme kaikki olla hermostuneita kun tapaamme uusia ihmisiä tai kun esiinnymme julkisuudessa. Mutta kun olemme paikalla ja pääsemme vauhtiin, kokemus on yleensä miellyttävä. Näin ei kuitenkaan tapahdu ihmisille joilla on sosiaalinen fobia, ja kokemus vaikuttaa haitallisesti heidän käyttäytymiseensä. Valitettavasti tämä vahvistaa fobian voimaa entisestään.
Kuinka opitut ennakkoasenteet toimivat ihmisillä joilla on sosiaalinen fobia?
On erittäin tärkeää korostaa, että tällä fobialla on huomattava vaikutus siihen mitä ja miten ajattelemme. Syy siihen on se, että on olemassa opittuja ennakkoasenteita, jotka ovat tapoja joilla aivomme käsittelevät ympärillämme olevaa tietoa.
Sosiaalisesta fobiasta kärsivillä on taipumus olla herkempiä riippumatta siitä katselevatko ihmiset heitä vai eivät. Heidän kehonsa näyttää selvästi heidän vaivautuneisuutensa joko punasteluna, vapisevana äänenä tai muulla tavalla. Tämän takia ihmiset tuomitsevat heidät negatiivisesti. Tämän lisäksi he muistavat kaikki näiden tilanteiden negatiiviset hetket, jotka voimistuvat heidän mielessään. Tämä johtaa siihen, että he ajattelevat uusista sosiaalisista tilanteista erittäin negatiivisesti.
“Pelko haluaa aina nähdä asiat pahempana kuin ne ovat.”
-Livio-
Otetaan esimerkki. Henkilöt joilla on sosiaalinen fobia ovat herkempiä muiden ihmisten eleille. He tulkitsevat nämä eleet merkkinä siitä ettei heistä pidetä. Kun he puhuvat, he voivat muistaa tietyn tilanteen jossa he eivät tulleet hyvin toimeen uuden ihmisen kanssa. Tästä tulee pian negatiivisten ajatusten noidankehä. Ymmärrät varmaan nyt mitä nämä ihmiset käyvät läpi.
Mitä pelkoja sosiaalisesta fobiasta kärsivillä ihmisillä on?
Sen perusteella mitä juuri käytiin läpi opituista ennakkokäsityksistä, voimme ymmärtää minkä tyyppisiä pelkoja sosiaalisesta fobiasta kärsivillä ihmisillä on. Toisaalta he pelkäävät antavansa ilmi selviä merkkejä hermostuneisuudesta, ja toisaalta he pelkäävät tulevansa huomion keskipisteiksi sosiaalisissa tilanteissa.
Mutta on muutakin. He pelkäävät myös ihmisten katselevan heitä, tarkkailevan heitä tai että heidät esitellään uusille ihmisille. Tämän lisäksi he pelkäävät myös syödä, juoda ja puhua julkisesti, sekä soittaa puheluita ja tehdä järjestelyjä.
Kaikki nämä pelot johtuvat suoraan yhdestä tietystä asiasta: pelosta näyttää typerältä tai tulla negatiivisesti tuomituksi. Itse asiassa nämä ihmiset yksinkertaisesti olettavat sen tapahtuvan. Ja tästä syystä ilmenee ahdistusta. Tämä ahdistus on niin vahvaa että he jähmettyvät sosiaalisissa tilanteissa, mikä saa sitten tapahtumaan sen minkä he pelkäsivätkin tapahtuvan.
“Ahdistus on pelkojen virta, joka kulkee mielen läpi. Jos sitä ruokitaan, siitä voi tulla tulva joka vie mukanaan kaikki ajatuksemme.“
-A. Roche-
Tällä tavoin alkuperäinen ajatus siitä että he ovat arvottomia voimistuu, mutta he eivät ymmärrä ampuvansa itseään jalkaan. Siksi sosiaalinen fobia vaatii psykologista hoitoa ja mahdollisesti käyttäytymisterapiaa. Tämä häiriö vaikuttaa huomattavasti siitä kärsivään henkilöön. Tällaisia ajatuksia on erittäin vaikea muuttaa ilman pätevän ammattilaisen apua.