Sokerin haitalliset vaikutukset aivoihin
Tieteellinen keskustelu ravinnosta on muuttunut paljon viime vuosien aikana. Viimeisimmät tutkimukset osoittavat, että sokeri on yksi huonoimmista asioista ihmisen terveydelle. Useimmat ihmiset eivät kuitenkaan tiedä, että sokerin haitalliset vaikutukset vaikuttavat myös aivoihin.
Sen lisäksi että sillä on yhteys sydänsairauksiin ja diabetekseen, sokeri aiheuttaa monenlaisia ongelmia mielen kanssa. Tässä artikkelissa kerromme sen haitallisimmista vaikutuksista.
Sokerilla on siis haitallisia vaikutuksia?
Kasvaessamme meille tyrkytettiin käsityksiä terveydestä ja ravinnosta, jotka ovat täysin vääriä. Meille monille esimerkiksi opetettiin, että sydänsairauksien suurin riskitekijä on rasvan kulutus, ja niinpä kevyttuotteet valtasivat markkinat.
Sokeria mainostettiin todella pitkään täysin haitattomana aineena, jolla ei ole huonoja vaikutuksia terveyteen. Sitten vuonna 2016 suoritettu tutkimus osoitti, että sokeriteollisuus oli lahjonut tutkijat. Mikä oli heidän tavoitteensa? Se oli salata tosiasiat siitä kuinka haitallista sokeri on. Nykyään tiedämme sokerin olevan suoraan yhteydessä syöpään ja sydänsairauksiin.
Sokeri on koukuttavaa
Sokeririippuvuus on todellinen ongelma. Nykyään se vaikuttaa yhä useampaan ihmiseen. Ne joihin tämä häiriö vaikuttaa, tuntevat että heidän on nautittava enemmän ja enemmän sokeria tunteakseen olonsa hyvältä. Ne, jotka päättävät poistaa sokerin ruokavaliostaan, kokevat todella epämiellyttäviä sivuvaikutuksia ensimmäisten päivien aikana.
Esimerkiksi sokerin jättämisen jälkeen siihen koukussa ollut henkilö saattaa kokea päänsärkyä, huimausta, lihasheikkoutta, ahdistusta ja stressiä. Onneksi nämä oireet eivät ole pysyviä. Ne kestävät vain kunnes elimistö tottuu toimimaan ilman sokeria.
Kuinka tämä riippuvuus toimii? Kun sokeri imeytyy elimistöön, se vapauttaa suuren määrän endorfiineja aivoihin. Siksi, aina kun tunnemme olevamme tyytymättömiä jollakin elämänalueella, meillä on tarve saada sokeria voidaksemme tuntea olomme hyväksi.
Sokeri aiheuttaa ongelmia muistin ja käsityskyvyn kanssa
Kalifornian yliopistossa suoritettu tutkimus, joka käsitteli fruktoosin (hedelmistä, kasviksista, hunajasta löytyvä sokeri) kulutuksen vaikutuksia, paljasti, että sillä on haitallisia vaikutuksia aivojen synapsien muodostamisessa. Tämä tarkoittaa sitä, että runsaan fruktoosimäärän syöminen heikentää aivojen kykyä ymmärtää ja muodostaa uusia yhteyksiä.
Tutkijat ovat myöskin osoittaneet, että ihmisillä jotka kuluttavat paljon fruktoosia, on alhaiset BDNF-tasot. Tällä aineella (aivoperäinen neurotrofinen tekijä) on perusteellinen vaikutus kykyymme luoda uusia muistoja ja oppia uutta tietoa.
Jotkin tutkimukset ehdottavat, että sokerinkulutus saattaa olla suoraan yhteydessä Alzheimeriin. Itse asiassa lääketieteellinen yhteisö harkitsee tämän sairauden luokittelemista 3 tyypin diabetekseksi.
Sokeri vaikuttaa mielialaamme
Meidän kognitiiviset kykymme eivät ole ainoa vaarassa oleva asia. Mielialamme vaihtelee äärimmäisesti johtuen glukoosista. Johtuen sen vaikutuksesta elimistömme insuliiniin, sokeripiikit voivat aiheutta masennusta, ahdistusta ja äkillisiä mielialanvaihteluja.
Pidemmällä aikavälillä nämä haitalliset sokerin vaikutukset voivat jopa pahentua. Kun me nautimme glukoosia, meidän aivomme vapauttavat serotoniinia. Serotoniini on välittäjäaine, joka saa meidät tuntemaan nautintoa. Mutta tämän aineen varastot elimistössä eivät ole rajattomat. Joka kerta kun aivot vapauttavat serotoniinia, sen määrä aivoissa vähenee.
Tästä syystä henkilö, joka on pitkään nauttimatta suuria määriä sokeria, kokee kuinka vaikeaa on tuntea jatkuvaa positiivista tunnetta.
Sokeri estää meitä tuntemasta tyydytystä
Viimeiseksi tutkimukset osoittivat, että glukoosi ‘’kaappaa’’ kylläisyysjärjestelmämme. Tästä syystä liiallinen sokerin syöminen saa meidät tuntemaan nälkää jatkuvasti. Tällä on suora yhteys ylipainoon ja liikalihavuuteen.
Sokerin vaikutukset oksitosiiniin ja sen toimintaan on ongelma. Seuraukset aivoillemme voivat olla entistä järkyttävämpiä. Jos haluamme välttää sokerin haitallisia vaikutuksia ja ylläpitää hyvää fyysistä ja henkistä terveyttä, meidän on yritettävä vähentää sokerin kulutusta niin paljon kuin mahdollista.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Sainsbury, E., Kizirian, N. V., Partridge, S. R., Gill, T., Colagiuri, S., & Gibson, A. A. (2018). Effect of dietary carbohydrate restriction on glycemic control in adults with diabetes: a systematic review and meta-analysis. Diabetes Research and Clinical Practice, 139, 239-252.
- Kearns, C. E., Schmidt, L. A., & Glantz, S. A. (2016). Sugar industry and coronary heart disease research: a historical analysis of internal industry documents. JAMA internal medicine, 176(11), 1680-1685.
- DiNicolantonio, J. J., O’Keefe, J. H., & Wilson, W. L. (2018). Sugar addiction: is it real? A narrative review. British Journal of Sports Medicine, 52(14), 910-913.
- Anderson, G. H., & Woodend, D. (2003). Consumption of sugars and the regulation of short-term satiety and food intake. The American journal of clinical nutrition, 78(4), 843S-849S.
- Murray S., Tulloch A., Avena NM., Recent studies of the effects of sugars on brain systems involved in energy balance and reward: relevance to low calorie sweeteners. Physiology & Behavior, 2016.