Runous on sielun ruokaa

Runous on suuri liittolainen suuren rakkauden ja ilon, mutta myös epätoivon hetkinä. Tutustu valikoituun listaan runoja näihin harmaisiin päiviin.
Runous on sielun ruokaa
Sergio De Dios González

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi Sergio De Dios González.

Viimeisin päivitys: 08 maaliskuuta, 2024

Runous on sielun lääke ja ruoka. Runous lohduttaa, tarjoaa viisaita sanoja, rauhoittaa ja auttaa pukemaan vaikeatkin tunteet sanoiksi. Runous kertoo meille, ettemme ole yksin maailmassa.

Läpi historian kirjailijat ja runoilijat ovat rustanneet ylös sanoja, joihin muut voivat samaistua. Sanojen voima on mittaamaton ja se kantaa läpi vuosien, eri maiden ja eri aikakausien.

Runouden kautta voimme purkaa tunteita, kokea ja myötäelää, koskettaa lukijan sielua ja saada yhteyden kirjoittajaan. Runous voi auttaa ja inspiroida.

Sinulla saattaa olla kokoelma mielirunojasi jossain jemmassa, johon tartut kun kaipaat innostusta, helpotusta tai lohdutusta. Samaistut joihinkin runoihin ja luet niitä yhä uudelleen teekupillisen kera, meren rannalla tai oman mökin rauhassa. Runoista löytyy aina jotakin uutta, mutta samalla vanhaa ja tuttua.

Tässä artikkelissa mietimme syvemmin runojen voimaa ja mitä ne voivat meille opettaa.

Älä koskaan menetä toivoa. Voit aina aloittaa alusta.

“Aloita uudelleen
vaikka tuntuukin, että kaikki voimasi ovat ehtyneet

Aloita uudelleen
Vaikka tuntuukin, että kaikki tavoitteesi ovat karanneet
ja unelmia ei enää ole jäljellä täytettäväksi
Tartu niihin uudestaan ja kulje niitä kohti
…”

-Mario Benedetti, “Start Again”-

Polulle osuu aina kiviä, eikä tie välttämättä ole suora ja selkeä. Jokainen meistä kohtaa vaikeuksia ja vastoinkäymisiä, älä anna niiden lannistaa. Älä anna surun ottaa valtaa elämässäsi tai heikkoutesi masentaa sinua, muista, että kaikki paha loppuu aikanaan.

Jokainen vaikeus, jokainen vastoinkäyminen on mahdollisuus kasvuun.

Älä piiloudu pelon takia.

“Matkustaja, tie on luotu
sinun jalanjäljistäsi, ei mistään muusta;
Matkustaja, ei ole olemassa polkua,
sillä polku syntyy kävelemällä.

-Antonio Machado, “Traveler, There Is No Path”-

Älä jää neljän seinän sisälle vangiksi elämisen pelossa. Älä pelkää uutta ja vaikeaa, pettymyksiä ja mokailua. Jos annat pelon hallita itseäsi, saatat elää elämää, josta puuttuu kärsimys, mutta menetät samalla mahdollisuuden kokea mahtavia asioita.

Lähde ulos maailmaan ja näe kaikki se, mikä sinua elämän polulla odottaa.

Runous ja polku vuoristossa

Ennen kaikkea, meidän tulisi olla onnellisia.

“Olen syyllinen ihmisen suurimpaan syntiin.
En ole ollut onnellinen. Unohduksen jäätiköt raahavat minua mukanaan
ja sitten kadottavat minut häikäilemättä.”

-Jorge Luis Borges, “Remorse”-

Meidän tulisi olla onnellisia ja hakea onnea, millään muulla ei ole merkitystä. Meidän tulisi ainakin yrittää. Kun myrskyt osuvat kohdalle, meidän tulisi kohdata ne arvokkuudella ja voimalla. Sisäinen voimamme auttaa ja suojaa meitä. Kun myrskyt kulkevat ohitse, meidän tulisi etsiä onnea ja olla tyytyväisiä elämän pienistä asioista.

Nauti, tunne, naura… Olisi sääli, jos katuisit menneitä vuosia ja ajattelisit, miten paljon onnellisempi olisit voinut olla.

Poista elämästäsi ihmiset, jotka eivät koskaan tukeneet sinua ja korvaa heidät ihmisillä, jotka tekevät sinut iloiseksi. Ota ote elämästäsi ja muuta kaikki sellaiset asiat, joihin sinulla on vaikutusvaltaa.

Onnellisuus on asenne elämää kohtaan!

Joskus rakkaus sattuu.

“En rakasta häntä, se on totta, mutta kuinka paljon rakastinkaan häntä.
Ääneni etsi tuulta koskettamaan hänen korvaansa…

En rakasta häntä enää, se on totta, mutta ehkä rakastan häntä.
Rakkaus on niin lyhyt, ja unohtaminen kestää niin kauan.”

-Pablo Neruda, “Poem 20”-

Sydänsuruja on vaikeaa selittää, vaikka niistä syntyykin koskettavia ja kuvaavia runoja, kirjoja, biisejä ja elokuvia.

Jos kärsit sydänsurusta, lue runo ja huomaat, että et olekaan tunteidesi kanssa yksin. Monet ovat käyneet läpi samat tunteet ja kokemukset kuin sinä. Tunnet olosi rauhallisemmaksi ja paremmaksi.

Älä tarraudu menneisyyteen.

“Älä tarraudu menneisyyteen, tai surullisiin muistoihin.
Älä avaa vanhoja haavoja, jotka ovat jo parantuneet.
Älä elä uudelleen kipua ja tuskaa.
Mitä ikinä tapahtuikaan, se on menneisyydessä…
Ole kuin aurinko, joka syntyy uudelleen joka päivä,
miettimättä yötä, joka juuri päättyi.”

-Miguel de Unamuno, “Be Like the Sun”-

Onko mahdollista sisällyttää enemmän totuutta niin harvoihin sanoihin? Meidän ei tulisi tarrautua menneisyyteen, sillä menneisyyttä ei voi muuttaa. Älä aseta itseäsi negatiivisten ajatusten noidankehään, vaan työstä tunneälyäsi.

Keskity nykyhetkeen ja ala nauttia jokaisen päivän jokaisesta hetkestä!


Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.