Pienten narsistien vanhemmat
Monien pienten narsistien vanhemmat uskovat, että heidän lapsensa on suloisin ja viisain. Heidän lapsi on se, joka saa parhaat arvosanat ja tekee kaiken hyvin… Se on luonnollista. Loppujen lopuksi olemme kaikki pohjimmiltamme erityisiä ja ainutlaatuisia. Jos kuitenkin kiinnität huomiosi jatkuvasti vain siihen mitä lapset tekevät hyvin, ja jätät heidän virheensä huomiotta, voi sinusta tulla pienten narsistien vanhempi.
“Ei liikaa eikä liian vähän” olisi tähän tapaukseen sopiva sanonta. Jotkut vanhemmat antavat lapsilleen vain negatiivista vahvistusta, joka vaikuttaa heidän itsetuntoonsa negatiivisella tavalla. Se saa lapset tuntemaan riittämättömyyden ja arvottomuuden tunnetta. Toiset vanhemmat valitsevat positiivisen vahvistuksen, mutta sivuuttavat täysin negatiivisen. Molemmilla äärimmäisyyksillä on tuhoisia seurauksia. Tarkastellaan kuinka lapset voivat muuttua pieniksi narsisteiksi.
Narsistinen lapsi kasvaa aikuiseksi ihaillen itseään liioitellusti. Hän tyrkyttää tarpeitansa muille ja odottaa muiden ylistävän ja palvovan häntä.
Mistä pienten narsistien ravinto on peräisin?
Emme sano sitä, että on huono asia ylistää lapsia. On tietenkin tärkeää kertoa heille, mitä he tekevät oikein. “Katso, kuinka hyvin teit tuon harjoituksen”, “kiitos, että pyyhit pöydän niin hyvin”, tai “käyttäydyit todella hyvin”. Tiedämme kuitenkin myös, että lapset eivät ole täydellisiä. He tekevät virheitä ja pahoja asioita.
Pieniä narsisteja on kaikkialla ympärillämme. Pienten narsistien ravinto on peräisin jatkuvasta ylistyksestä. Toinen tekijä on se, kun vanhemmat tyydyttävät pienten narsistien jokaista päähänpistoa. Heidän vanhempansa saattavat jopa puolustaa heitä silloin kun he ovat väärässä tai syyttää muita ihmisiä, jotta heidän lapsensa eivät olisi vastuussa tapahtuneesta.
Lasten ei ole hyvä oppia välttämään vastuuta. He kasvavat ajatellen, että vain muut ihmiset tekevät virheitä ja muiden ihmisten pitäisi pitää mielessä heidän tekojensa seuraukset. Pitkällä aikavälillä heistä tulee turhautuneita, kun he tajuavat että ihmissuhteet eivät toimi sillä tavoin. Siitä tulee heille vaikeaa, kun he tajuavat, että maailma ei pyöri heidän ympärillään.
Vastuullisuuden oppiminen on olennaisen tärkeää, mikäli haluamme lapsen kasvavan terveeksi aikuiseksi.
Jos lapsi kasvaa ajatellen, että hän ei tee mitään väärin ja että vain muut ihmiset tekevät virheitä, hän uskoo olevansa täydellinen. Miksi hänen pitäisi nähdä vaivaa? Miksi hänen tulisi toimia eri tavalla? Päinvastoin, hän jatkaa sen vaatimista muilta. Hän osoittaa sormeaan ja tyrkyttää hirmuvaltaansa muille.
Rajojen puute ja liiallinen ylistys voivat luoda pieniä narsisteja ajan myötä. Monet vanhemmat uskovat, että on hyvä olla kiinnittämättä huomiota lastensa virheisiin. Todellisuudessa he estävät pienten narsistien henkistä kypsymistä. Kun nämä lapset vanhenevat, heillä tulee olemaan paljon vaikeuksia samaistua muihin ihmisiin. Heillä tulee myös olemaan itsetunto-ongelmia.
Kun vanhemmat yliarvioivat lapsensa, laittavat he hunnun silmiensä peitoksi. Se estää heitä olemasta kriittisiä. Mieti vaikka, että yksi lapsi tönäisee toisen maahan ja ensimmäisen vanhemmat ovat paikalla. Sen sijaan että vanhemmat sanovat lapsen tehneen jotakin väärin ja ohjaavat häntä pyytämään anteeksi, he sanovat kaatuneen olevan syypää. Tässä tapauksessa lapsen ego kasvaa. Mutta se ei ole tässä pahinta. Tulevaisuudessa lapsi ei pysty tunnistamaan omia virheitään tai hyväksymään olevansa väärässä.
Terveen itsetunnon kehittäminen ilman narsismia
On olemassa selvä ero sen välillä kun lasta ylistetään jatkuvasti ja sen, että kerrot mitä hän tekee oikein ja mitä arvostat. Terveen itsetunnon kehittäminen on aina mahdollista. Tasapainon löytäminen on tärkeää.
Lasten täytyy tuntea olonsa hyväksytyksi sellaisina kuin he ovat, jotta he eivät muutu pieniksi narsisteiksi. Sillä ei ole väliä, jos he osoittavat sellaista käyttäytymistä joka on hyväksyttävämpää kuin toiset. Vanhempien ei pitäisi ajatella, että sen sanominen lapsille, mitä he tekevät väärin, saa heidän olonsa tuntumaan surulliselta ja siltä että heitä ei rakasteta. Meidän täytyy osoittaa heille varhaisesta iästä lähtien, mitä ehdoton rakkaus tarkoittaa.
On tärkeää kertoa lapsille, että he ovat rakastettuja. Kommunikoi heidän kanssaan ja kerro, että vihaisena tai ärsyyntyneenä oleminen ei tarkoita sitä, että heidän vanhempansa eivät rakasta heitä enää. On myös tärkeä opettaa heille tasa-arvoisuutta. Opeta heille, että he eivät ole parempia tai huonompia kuin muut ihmiset. Juurruta heihin ajatus siitä, että me kaikki olemme samanlaisia, mutta meillä on erilaiset ominaisuudet ja vahvuudet.
Lisäksi on tärkeää opettaa heille, että kaikki vie aikaa ja vaatii vaivannäköä. Se on erityisen oleellista silloin, kun he käyttäytyvät vaativalla tavalla.
Kuten huomaat, pienten narsistien oppima tietynlainen käyttäytymistapa johtuu monista olosuhteita ja asenteista, joilla on paljon tekemistä sen kanssa, kuinka heidän vanhempansa kasvattavat heidät. Kaikkien lasten henkilökohtaiset ominaisuudet liittyvät myös suuresti heidän käyttäytymiseensä.
Mutta on kuitenkin tärkeä muistaa, että lapset eivät ole täydellisiä, halusivatpa heidän vanhempansa sitä kuinka paljon tahansa. He tekevät myös virheitä ja heidän täytyy oppia ottamaan vastuu niistä virheistä. Jos vanhemmat eivät anna heille mahdollisuutta oppia läksyään, ei virheiden tekemisestä ole heille mitään hyötyä. Päinvastoin, se aiheuttaa vain merkittävää harmia.