Mitä vaikutuksia tunteillamme on selkäämme?

Mitä vaikutuksia tunteillamme on selkäämme?
Valeria Sabater

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Platon sanoi, että ruumis on sielun vankila. Joskus se on enemmänkin viestintuoja kuin ystävämme, joka kertoo kun jossain sattuu tai jokin on vialla. Eli jos olet koskaan pohtinut kuinka eri tunteet vaikuttavat selkään, niin vastaus on melko selvä. Ne voivat aiheuttaa kramppeja, jännitystä ja kipua, jota lääkkeet eivät aina voi lievittää.

Selkäkipu on yksi yleisimmistä ongelmista ympäri maailman, heti päänsärkyjen jälkeen. Arviolta yksi kymmenestä kärsii selkäkivuista usein, ja se on yksi tärkeimmistä syistä siihen miksi ihmiset ottavat vapaata töistä.

On myös monia muita asioita jotka voivat vaikuttaa selkäkipuun. Tämä lista sisältää huonon ergonomian työpaikalla, tyrät, munuaisongelmat, osteoporoosin, niveltulehdukset, rappeutuneet välilevyt, jne. Mutta on olemassa eräs toinen tekijä, jota ihmiset eivät usein huomaa.

Kuten jo varmasti osasit arvata, puhumme nyt mielen ja ruumiin välisestä yhteydestä. Tänään meidän huomionaiheenamme ovat tunteet ja niiden vaikutus tähän monimutkaiseen ja kiehtovaan luiden, nivelsiteiden, jänteiden, lihasten, välilevyjen, nivelten ja hermojen yhdistelmään.

Stressi ja ahdistus aiheuttavat pieniä muutoksia kaikissa näissä fyysisissä rakenteissa. Vähä vähältä ne johtavat tulehdukseen, koordinaation puutteeseen ja ajanjaksoihin jotka ovat niin tuskallisia, että ne vaikuttavat elämänlaatuumme.

selässä kalterit ja ihminen yrittää päästä ulos

Mitä vaikutuksia tunteilla on selkäämme?

Tavat, joilla tunteet vaikuttavat selkäämme, ovat yhtä monimuotoisia kuin ne ovat mielenkiintoisiakin. On olemassa spesialisteja, jotka eivät epäröi sanoa että selkäranka ei ole pelkästään fyysisen painon tukena, vaan sillä on tekemistä myöskin tunteiden kanssa.

Selkämme on kuin elämämme tukipilari, emmekä nyt sano tätä hengellisessä mielessä. Ajatelkaamme vaikka sen tarkoitusta: suojella ja sulkea sisäänsä herkkä hermostomme.

Selkäkivut, krampit – tai mikä vielä pahempaa – krooninen selkäkipu, voivat halvaannuttaa meidät täysin. Se voi saada meidät lopettamaan kaiken. Mutta tämä kipu on kuin uskollinen vahtikoira, joka vartioi taloamme. 

Kun on olemassa mikä tahansa vaara, se haukkuu. Sen hiljentäminen pillereillä ei auta lainkaan, jos emme tiedä mikä on ongelman aiheuttaja. Meidän on selvitettävä mikä oikein uhkaa ”ruumiimme tukipilaria”, elämämme tasapainopistettä.

Suru, huolet ja stressi, ja niiden suhde selkäämme

Niin oudolta kuin se kuulostaakin, selkäkipu on yksi yleisimmistä masennuksesta ja ahdistuksesta kärsivien ihmisten fyysisistä oireista. Siksi voimme nähdä niin monen ihmisen käyvän jatkuvasti fysioterapiassa ja selkäasiantuntijoiden luona. He eivät kykene löytämään helpotusta. He eivät löydä parannusta toistuville selkäkivuille, eivät ainakaan kunnes he saavat oikean diagnoosin psykologilta tai joltain muulta mielenterveyden ammattilaiselta.

Emme saa unohtaa että kipu on neurologinen ilmiö, jonka meidän hermostomme lähettää elimistömme läpi. Joten kun olemme stressaantuneita, peloissamme, pettyneitä tai alakuloisia, se tarkoittaa sitä, että aivoissamme on kemiallista epätasapainoa. Epäsäännöllisyydet esimerkiksi serotoniinin ja noradrenaliinin kanssa antavat meille yleisesti korkeamman kipukynnyksen.

selän kipupisteet

Stressi ja selkäkivut voivat myös johtaa korkeampiin kortisolipitoisuuksiin veressämme. Tämä on tärkeää, sillä kortisoli on hormoni, joka lisää verenkiertoamme ja lihasjännitystä. Se saa aikaan myös tiettyjä autoimmuuniprosesseja, jotka saattavat hyökätä niveliimme, tulehduttaa hermomme ja jopa laskea kalsiumpitoisuuksia luissamme.

Psyykkinen kipu ja selkäkipu

Uiminen, tulehduskipulääkkeet, lihasten rentouttajat… mikään näistä ei auta jos selkäogelmamme ovat peräisin emotionaalisesta kivusta. Jopa Psychology Today on julkaissut asiasta artikkelin.

Sanotaan, psyykkiset ongelmat ovat merkki siitä, että sisällämme jokin on rikki, sekaisin. Tämä näkymätön haava ilmenee tavallisesti selkäkivun, päänsäryn, ruoansulatusongelmien, jne. myötä.

On olemassa tiettyjä paikkoja, kuten Duke University School of Medicinejoka on erikoistunut tämän kaltaisten tilojen hoitoon. Tohtori Benson Hoffman sanoo, että 80 % ihmisistä kokee selkäkipuja jossain vaiheessa elämäänsä.

Se on yksi yleisimmistä ihmisten ongelmista. Hän haluaa osoittaa että tunteillamme on vaikutus selkäämme, ja että emotionaaliset ongelmat kuten suru tai pettymys keskittyvät tähän alueeseen kehostamme. Se on ehdottomasti mielenkiintoinen ja silmiä avaava aihe.

Kuinka ehkäistä ja hoitaa tunteisiin liittyvää selkäkipua

Kuvitelkaamme hetki jotain. Kuvitelkaamme, että selässämme on nuolikotelo. Se on nuolia täynnä, ja se auttaa meitä pääsemään eroon kivusta, käsittelemään sitä paremmin, ja puolustamaan itseämme miltä tahansa mikä saattaa jäädä meihin kiinni ja muuttua ongelmaksi.

  • Yksi tapa varmistaa että meillä on tarpeeksi nuolia kotelossamme, on suorittaa Biofeedback –terapia. Se on harjoitus, joka osoittaa kuinka voimme parantaa terveyttämme olemalla enemmän tietoisia eri asioista kuten verenpaineestamme, sykkeestämme ja lihasjännityksestämme. Tämä tarkoittaa periaatteessa sitä, että harjoitamme aivomme tekemään töitä meille. Teemme tämän kiinnittämällä huomiota ruumiillisiin prosesseihin, joihin emme ole koskaan ennen kiinnittäneet huomiota.
  • Myös kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta voi olla hyötyä. Se on suurenmoinen tapa ottaa enemmän kontrollia ajatuksistamme, käsitellä tunteitamme ja rohkaista itseämme tekemään paremmista ja terveellisimmistä käytöksistä tapoja.
  • On melko selvää, kuinka tunteet vaikuttavat selkäämme. Eli ei ole mitään syytä miksi emme kokeilisi eri tekniikoita löytääksemme mikä meille toimii parhaiten.The American Chronic Pain Association (Amerikan kroonisen kivun yhdistys) ehdottaa seuraavaa. Voimme tehdä konkreettisia muutoksia kuten lisätä B-vitamiinia ruokavalioomme, tai voimme koittaa ns. ”häiriötekniikkaa”. Tähän sisältyy se, että harjoitamme itsemme ajattelemaan joitain tiettyjä kuvia, hajuja tai lauluja, jotka kääntävät huomiomme pois kivusta kun sitä ilmenee.
nainen kantaa kukkaa selkänsä takana

Mitä vielä odotamme?

Nyt tiedämme tunteidemme vaikutukset selkäämme, joten miksi emme oppisi kuinka välttyä niiltä? Ollaan huolellisia tunteidemme kanssa, aivan kuten olemme huolellisia ruokavaliomme kanssa, eikä myöskään unohdeta liikkumista. Liikkuva keho ja mieli joka tyhjentää itsensä aina silloin tällöin, ovat avaimia hyvään terveyteen. Eli mitä vielä odotat? On aika liikkua!


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Burns, J. W., Gerhart, J. I., Bruehl, S., Peterson, K. M., Smith, D. A., Porter, L. S., Schuster, E., Kinner, E., Buvanendran, A., Fras, A. M., & Keefe, F. J. (2015). Anger arousal and behavioral anger regulation in everyday life among patients with chronic low back pain: Relationships to patient pain and function. Health psychology : official journal of the Division of Health Psychology, American Psychological Association34(5), 547–555. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/25110843/
  • Chen, S., Chen, M., Wu, X., Lin, S., Tao, C., Cao, H., … & Xiao, G. (2022). Global, regional and national burden of low back pain 1990–2019: a systematic analysis of the Global Burden of Disease study 2019. Journal of orthopaedic translation32, 49-58. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2214031X21000590
  • Cherkin, D. C., Sherman, K. J., Balderson, B. H., Cook, A. J., Anderson, M. L., Hawkes, R. J., Hansen, K. E., & Turner, J. A. (2016). Effect of Mindfulness-Based Stress Reduction vs Cognitive Behavioral Therapy or Usual Care on Back Pain and Functional Limitations in Adults With Chronic Low Back Pain: A Randomized Clinical Trial. JAMA315(12), 1240–1249. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/27002445/
  • Du, S., Hu, Y., Bai, Y., Hu, L., Dong, J., Jin, S., & Zhang, H. (2019). Emotional Distress Correlates Among Patients With Chronic Nonspecific Low Back Pain: A Hierarchical Linear Regression Analysis. Pain practice : the official journal of World Institute of Pain19(5), 510–521. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30739397/
  • Esteves, J. E., Wheatley, L., Mayall, C., & Abbey, H. (2013). Emotional processing and its relationship to chronic low back pain: results from a case-control study. Manual therapy18(6), 541–546. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/23756033/
  • Ehrlich, G. (‎2003)‎. Low back pain. Bulletin of the World Health Organization, 81 (‎9)‎, 671 – 676. https://apps.who.int/iris/handle/10665/269016
  • Grabovac, I., & Dorner, T. E. (2019). Association between low back pain and various everyday performances : Activities of daily living, ability to work and sexual function. Wiener klinische Wochenschrift131(21-22), 541–549. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6851039/
  • Harvard Medical School. (2016, 5 de abril). The psychology of low back pain. https://www.health.harvard.edu/blog/psychology-low-back-pain-201604259537
  • Hashmi, J. A., Baliki, M. N., Huang, L., Baria, A. T., Torbey, S., Hermann, K. M., Schnitzer, T. J., & Apkarian, A. V. (2013). Shape shifting pain: chronification of back pain shifts brain representation from nociceptive to emotional circuits. Brain : a journal of neurology, 136(Pt 9), 2751–2768. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3754458/
  • Karp, J. F., Yu, L., Friedly, J., Amtmann, D., & Pilkonis, P. A. (2014). Negative affect and sleep disturbance may be associated with response to epidural steroid injections for spine-related pain. Archives of physical medicine and rehabilitation95(2), 309–315. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4008542/
  • Konno, S. I., & Sekiguchi, M. (2018). Association between brain and low back pain. Journal of orthopaedic science : official journal of the Japanese Orthopaedic Association23(1), 3–7. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29167069/
  • MedlinePlus. (s. f.). Pain and your emotions. Consultado el 5 de mayo de 2023.
    https://medlineplus.gov/ency/patientinstructions/000417.htm
  • Ouchi, K., Watanabe, M., Tomiyama, C., Nikaido, T., Oh, Z., Hirano, T., Akazawa, K., & Mandai, N. (2019). Emotional Effects on Factors Associated with Chronic Low Back Pain. Journal of pain research12, 3343–3353. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6925544/
  • Trief, P. M., Grant, W., & Fredrickson, B. (2000). A prospective study of psychological predictors of lumbar surgery outcome. Spine25(20), 2616–2621. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/11034646/
  • Watanabe, M., Tomiyama, C., Nikaido, T., Takeda, T., & Mandai, N. (2023). Mental status is significantly associated with low back pain: a survey-based cross-sectional study among Japanese women. BMC Research Notes16(1), 1-10. https://bmcresnotes.biomedcentral.com/articles/10.1186/s13104-023-06276-4

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.