Miksi syömme, vaikka meillä ei ole nälkä?
Olet aivan varmasti kokenut elämässäsi hetkiä, jolloin olet todella kovasti himoinnut jotakin. Näin voi tapahtua kotona, tai esimerkiksi kävellessäsi jonkun kaupan ohi. Näet esimerkiksi jotakin, jota haluaisit syödä. Houkutus ostaa kyseinen keksi, sipsipussi tai jäätelö ottaa täysin otteen sinusta.
Mutta kun näin tapahtuu, onko sinulla todella nälkä?
Jotta pystymme selittämään tämän tuntemuksen, tulee meidän aloittaa käsitteen “nälkä” määritelmällä:
Kun mietit niitä menneisyyden hetkiä, jolloin himoitsit todella jotakin ruokaa, voi olla, ettet tosiaankaan ollut nälkäinen. Voi jopa olla, että olit juuri syönyt aterian, mutta sinulla oli silti edelleen tarve syödä lisää.
Niinä hetkinä et välttämättä kiinnittänyt huomiota fyysiseen tilaasi, vatsaasi, ruoansulatukseesi tai esimerkiksi alhaiseen verensokeriisi, joka saattaisi aiheuttaa väsymystä tai huimausta.
Tällaisina hetkinä on tärkeää ymmärtää ero sen välillä, onko meillä tarve syödä koska olemme nälkäisiä, vai onko meillä tarve syödä vaikkemme itseasiassa fyysisesti tunne nälkää. Tämän eron tunnistaminen auttaa meitä hallitsemaan himojamme.
Pidä tämä mielessäsi ja yritä kiinnittää huomiota siihen, kuinka monesti syöt ilman, että sinulla itseasiassa on nälkä. Minkä takia toimit näin? Mielialamme, tunteemme ja erilaiset tilanteet voivat vaikuttaa suuresti syömispäätöksiimme.
Tilanteita, joissa syömme vaikkemme ole nälkäisiä:
1. Työn tai kokeiden aiheuttama stressi
Tällaiset stressaavat tilanteet saattavat näyttäytyä fyysisenä käytöksenä, kuten liiallisena tupakointina, syömisenä tai juomisena.
Lisäksi tällaisina hetkinä arvostelukykymme saattaa olla alhaisempi ja on mahdollista, että menetämme hallinnan itsestämme. Näissä tilanteissa on tavallista, että käännymme epäterveellisten (rasvaisten, suolaisten ja sokeristen) ruokien puoleen.
Kun olemme stressaantuneita, voi olla, että syömme epäsäännöllisinä aikoina, napostelemme liiaksikin tai syömme paljon yöaikaan. Kun toimimme näin, menetämme helposti kokonaiskuvan siitä, kuinka paljon olemme syöneet. On tärkeää yrittää aina pitää lukua annoksista ja ruoan määrästä.
Tämä liiallinen napostelu tai epäterveelliset ruoat luovat yhä enemmän stressiä ja ahdistuneisuutta. Saatamme tuntea katumusta tai turhautumista omia tekojamme ja syömisiämme kohtaan.
2. Muutoksen mukanaan tuoma huoli
On hyvin tavallinen ongelma, että ihminen ei kykene nukkumaan, koska hän on huolissaan jostakin asiasta. Ja kun hän ei kykene nukkumaan, saattaa hän nousta keskellä yötä syömään tai juomaan jotakin.
Joskus syömme, koska yritämme “hiljentää” ajatuksemme, aivan kuin ne möyryäisivät kuten mahamme.
On välttämätöntä, että yritämme tunnistaa tilanteen, joka aiheuttaa meille stressiä tai eroaa muuten tavallisesta rutiinistamme. Meidän tulee tehdä näin, jotta ymmärrämme, minkä takia meidän tekee mieli syödä.
Se, että kannamme huolta tulevaisuudesta, voi aiheuttaa suurta stressiä itsellemme. Saatamme nukkua huonosti tai menettää unemme kokonaan, tai emme kykene ajattelemaan mitään muuta kuin asiaa, joka meitä huolettaa. Tämä kerääntynyt stressi voi vaikuttaa suuresti siihen, mitä ja miten syömme.
3. Kun mainokset vaikuttavat ruokahaluumme
Markkinoinnin maailmassa tiedetään varsin hyvin, miten tiettyjä tarpeita tai haluja voidaan herätellä, ja miten näistä ihmisen heikkouksista voidaan ottaa kaikki hyöty irti. Lauleskelemme tuotteiden tunnussäveliä, tunnemme tuotemerkit ja tunnistamme brändit.
Kun kuulemme tietyn tunnussävelmän tai näemme tietyn ruoan tai juoman mainoksen, voimme huomata, kuinka alamme himoita tätä tuotetta riippumatta siitä, mikä aika päivästä tai millainen hetki on kyseessä. Kuinka monesti sinä olet nähnyt esimerkiksi jonkin juoman mainoksen ja tuntenut heti samalla hetkellä tarvetta saada tätä juomaa?
Miten voimme kontrolloida halujamme?
Laske, kuinka monta tuntia olet ollut syömättä. Mikäli edellisestä syömiskerrasta tunteja on kertynyt vähemmän kuin kolme, yritä olla syömättä enempää. Mikäli syömisestä on kulunut alle kolme tuntia, on hyvin todennäköistä, ettet ole vielä nälkäinen.
Ota askel taaksepäin, hengitä syvään ja tunnista henkinen tilasi. Oletko hermostunut? Oletko ollut koko päivän stressaantunut? Mikäli vastaus on myönteinen, et luultavasti oikeasti ole nälkäinen, vaan ennemminkin koet tarvetta irrottaa jollakin tavalla ajatukset sinua häiritsevästä asiasta.
Ensi kerralla kun katsot televisiota ja näet jonkin juoman tai ruoan, olipa kyse mainoksesta tai elokuvasta, ja haluaisit oitis saada itsellesi annoksen samaa ruokaa tai lasillisen samaa juomaa, yritä ensin juoda lasillinen vettä. Katso, auttaako se sinua vastustamaan kyseistä herkkua.
Yleisesti ottaen, riippumatta siitä mikä on syy siihen että syöt vaikket olisi nälissäsi, kaikkein tärkeintä on tunnistaa ja hyväksyä asia, jotta voit saada selville sen, mistä se johtuu. Vain tällä tavalla stressiä aiheuttava asia voidaan paikantaa ja hoitaa pois päiväjärjestyksestä.