Meditointi ja muut vaihtoehtoiset terapiat
Kriisivaiheiden aikana kukin voi parantaa elämänlaatuaan erilaisin tekniikoin, riippumatta siitä onko terve vai sairas. Nämä vaihtoehtoiset terapiat täydentävät ihanteellisesti farmakologisia hoitokeinoja (mikäli turvaudutaan myös niihin) tai yksinkertaisesti uudistavat elämänhalun. Kaikki nämä tekniikat luokitellaan vaihtoehtoisiksi terapioiksi, ja niihin kuuluvat mm. meditointi, reiki ja musiikkiterapia.
Lähtekäämme tutkimusmatkalle määrittelemään näiden terapioiden vaikutusta fyysiseen ja psykologiseen hyvinvointiimme. Tätä varten meidän tulee määritellä, mitä hyvinvoinnilla tarkoitamme, ja kuinka se eroaa terveyden määritelmästä.
Mitä ovat vaihtoehtoiset terapiat?
Sairauksia lähestytään perinteisesti farmakologisesta näkökulmasta. Niinpä kriisien, uupumuksen ja sairauksien hoito ratkaistaan lääkityksen avulla. Onneksi tämäkin ajatusmalli on kehittynyt, ja nykyisin uskotaan, että vaikka farmakologinen hoito onkin monissa tapauksissa välttämätöntä, se ei ole riittävä eikä optimaalinen tapa potilaan elämänlaadun parantamiseksi. Päinvastoin, esimerkiksi meditaatiota hyödynnetään hoitomuotona farmakologisen hoidon rinnalla enenevässä määrin.
“Paras lääkäri on hän, joka ymmärtää useimpien lääkkeiden arvottomuuden.”
-Benjamin Franklin-
On aivan yhtä tärkeää tutkia, kuinka vaihtoehtoiset terapiat voivat vaikuttaa asiakkaan elämänlaatuun tai heidän käsitykseensä omasta hyvinvoinnistaan, kuin hänen terveyteensäkin hänen immuunisysteemiään parantamalla. Kaikkein päällimmäisenä tutkimuksen kohteena tulisi kuitenkin olla vaihtoehtoisten terapioiden mahdollinen käyttöönotto erikoistuneissa terveyskeskuksissa, sekä niiden sisällyttäminen nykyisiin terapeuttisiin ohjelmiin.
Mitä on hyvinvointi?
Voimme määritellä hyvinvoinnin asenteiden ja käyttäytymismallien yhdistelmänä. Niiden tarkoituksena on parantaa yksilön elämänlaatua ja auttaa tätä saavuttamaan optimaalinen terveydentila (Donatelle, Snow & Wilcox, 1999). Toisin sanoen, puhumme aktiivisesta prosessista, joka on suunnattu yksilön elämän kaikkien osa-alueiden kohentamiseen.
Nämä tulokset ovat suunnattoman tärkeitä sekä kliinikoille että keskivertomaallikoille, koska ne johtavat meidät uusille urille. Tämän ne saavat aikaan tarjoamalla mahdollisuuden käyttää psykologista hoitoa sairauksien ehkäisemisessä.
Kuinka stressi vaikuttaa meihin?
Yksilön persoonallisuus ja tunne-elämän kokemukset vaikuttavat heidän terveyteensä, sekä tarjoavat tärkeän linkin sairauden ja psykologisen stressin välille. Psykologinen stressi vaikuttaa immuunivasteeseen ja sairauksiin, joiden välittäjänä se toimii.
“Hyvä lääkäri hoitaa sairautta. Erinomainen lääkäri hoitaa potilasta, jolla on sairaus.”
-William Osler-
Stressaavat tilanteet, esimerkiksi traumaattiset kokemukset ja avioero, voivat synnyttää negatiivisia tunteita, kuten masennusta, pelkoa ja toivottomuutta. Nämä tilanteet aktivoivat keskushermoston ja autonomisen hermoston aiheuttaen muutoksia immuunireaktiivisuuteen. Tämä puolestaan on kolaus kehon vastustuskyvylle.
On olemassa monia strategioita stressin hallintaan. On myös monia tutkimuksia vaihtoehtoisista terapioista stressin vaikutusten lievittäjinä sekä yksilöiden hyvinvoinnin lisääjinä. Näihin tekniikoihin kuuluvat mm. musiikkiterapia, mietiskely, reiki, jooga, visualisointi, fyysiset aktiviteetit ja psykoterapia.
Luo yhteys sisäiseen minääsi mietiskelyn avulla
Mietiskeletkö? Ehkäpä epäilet sen tehoa? Haluaisitko kuulla, mitä tutkimuksia meditoinnista on tehty? Ennen näihin kysymyksiin vastaamista mainittakoon, että on olemassa monia muitakin tekniikoita, joita ei ole sisällytetty tähän artikkeliin. Keskitymme tässä reikiin, musiikkiterapiaan, mietiskelyyn, akupunktioon ja nauruterapiaan.
Nykypäivänä itämaisten käytäntöjen, kuten joogan ja mietiskelyn, suosio on kasvanut. On suoritettu 86 kroonisesti sairasta potilasta sisältävä tutkimus, jossa kaikki tutkimukseen osallistuvat potilaat seurasivat samaa interventio-ohjelmaa. Tämä ohjelma pohjautui joogaan, ryhmäkeskusteluihin ja informaatioon stressinhallinnasta. Tutkimuksen tulokset osoittavat kortisolitasojen laskevan, beta-endorfiinien lisääntyvän, ja interleukiinien sekä kasvainnekroositekijöiden vähenevän 10 interventiopäivän jälkeen.
Tulkittuamme näiden tutkimusten tuloksia, voimme tehdä seuraavanlaiset johtopäätökset:
- Vaihtoehtoisten terapiamuotojen on osoitettu lisäävän immunoglobuliinien määrää. Tämä vaikuttaa potilaan hyvinvointiin, olipa sitten kyseessä pääasiallinen interventio tai farmakologisen hoidon täydentäminen.
- On myös osoitettu, että vaihtoehtoiset terapiat alentavat stressitasoa vähentämällä kortisolin tuotantoa.
- On kuitenkin huomioitava, että tällä uudella tutkimuskentällä on rajoituksensa. Hyödyntääksemme näitä tekniikoita oikealla tavalla, on myös tärkeätä tiedostaa yksilölliset erot potilaiden ja eri sairauksien välillä. Tästä johtuen lähdemateriaalien määrä uutta tutkimusta tehtäessä on vielä hyvin rajallinen.
- Tässä vaiheessa sekaannukset tutkimustuloksissa vaihtoehtoisten terapioiden sekä terapeutin positiivisten odotusten placebo-vaikutuksen (lumelääkevaikutuksen) välillä potilaan paranemisessa ovat vielä mahdollisia.
Alla olevan linkin kautta tarjoamme katsauksen Iso-Britanniassa toimivaan projektiin, jossa dementiasta ja Alzheimerin taudista kärsiville potilaille luodaan soittolistoja uutena muistiterapian muotona: