Matka filosofian sydämeen

Monet pitävät Thales Miletoslaista filosofian isänä. Hänen kuuluisissa sanoissaan, “vesi on asioiden periaate tai elementti”, saamme selville että tämä nestemäinen elementti esitti keskeistä roolia hänen ajatuksissaan. Mutta ajatteliko hän myös omaa rooliaan filosofian sydämessä? Syntyikö hän sen kanssa?

Tällä matkalla filosofian sydämeen tarjoudun esittelemään sinulle ajattelun pimeät ja pyörryttävät luolat, loputtomat ideat… Onnellisuus, surullisuus, viha, raivo, myötätunto… kaikki tämä liittyy mieleemme ja ihmismielen filosofiseen harjoitukseen joka pyrkii vastaamaan olemassaolomme tarkoitukseen.

Väittely filosofian sydämestä

Filosofisen ajattelun alkuperän selvittäminen ei ole helppo tehtävä. Itse asiassa tämä kysymys on johtanut moniin väittelyihin läpi historian. Tämän lisäksi kreikkalaiset pitivät Thales Miletoslaista ensimmäisenä filosofina 700 eKr, mutta aihe ei ole niin selkeä.

Alussa kreikkalaiset pitivät filosofiaa rationaalisena tapana ajatella. Niinpä ei ollut enää tarvetta kääntyä yliluonnollisten elementtien puoleen todellisuuden selittämisessä. He arvostivat myös ristiriitojen hylkäämistä, käyttäen logiikkaa aina ensisijaisena elementtinä.

Katsoessamme kreikkalaisten määritelmää filosofiasta, voimmeko sanoa että Thales Miletoslainen oli ensimmäinen ajattelija historiassa? Onko mahdollista että oli toinen henkilö, tai ehkä monia henkilöitä ennen häntä, vai puhummeko tästä henkilöstä koska toisten suurten ajattelijoiden pohdiskelut eivät saapuneet nykypäivään saakka?

Hypoteesi filosofian alkuperästä

Nykyään on kaksi ajattelun koulukuntaa mitä tulee todelliseen filosofian sydämeen. Toinen uskoo että alkuperä löytyy idän käännekohdasta, ja toiset ajattelevat sen sijoittuneet muinaiseen Kreikkaan.

Itäinen filosofian alkuperä

Orientalistisen koulukunnan hypoteesit sanovat, että kreikkalaiset olivat vain filosofian lähettiläitä. Tämän ajattelijaryhmän mukaan ensimmäiset helleeniset filosofit matkustivat Babyloniaan ja Egyptiin. Siellä he oppivat matematiikkaa ja astronomiaa, joka myöhemmin levisi koko heidän kulttuuriinsa.

Tästä huolimatta, tämä koulukunta jatkoi Alexandrialaisina filosofeina kyseisen keisarin aikaan. Tämä koulukunta oli avoimesti kreikkalaista koulua vastaan, josta syystä he pyrkivät saamaan heidät huonoon valoon.

Kristillisen uskon puolustajat pyrkivät myös tukemaan tätä teoriaa, mutta lopulta länsimaalainen koulu hylkäsi hypoteesit jotka todella luotiin vain riidan haastamiseksi.

Suurin osa historiallisista tutkimuksista kuitenkin osoittaa, että babylonialainen astronomia voitaisiin periaatteessa rikkoa astrologiaan ja ennustamiseen. Samaan aikaan egyptiläisestä matematiikasta puuttui riittävä abstraktio, ja siksi se ei ikinä edennyt pidemmälle kuin käytännölliseen tarkoitukseen, mittaamaan maata.

Kreikkalainen filosofian alkuperä

Kaiken aikaa modernit koulukunnat, lähes kaikki jotka syntyivät 2o. vuosisadalla, sanovat että filosofian sydän on hellenistisessä maailmassa. Itse asiassa, lukuisat arvostetut henkilöt todistavat tätä:

Filosofian alkuperä J. Burnetin mukaan

Burnet uskoo että filosofia ilmestyy radikaalilla tavalla hellenististen ihmisten neroudesta. Hän kutsui tätä “kreikkalaiseksi ihmeeksi”. Hänelle varhaisemmat vaiheet ja otaksutut elementit ovat pois pyyhittyjä; he olivat vain erityisen lahjakas sivilisaatio.

Filosofian alkuperä F.M. Cornfordin mukaan

Cornford sijoittaa filosofian synnyn uskonnolliseen ajatukseen. Kaikki myyttinen näissä uskomuksissa itse asiassa edustaa maailmaa joka adaptoituu rationaaliseen spekulointiin, ja siitä syystä se on sen seuraus.

Filosofian alkuperä J.P. Vernantin mukaan

Vernant sanoo otaksuttujen elementtien olevan peruselementtejä rationaalisuuden synnylle. Pappiskastien puute, viisauden läsnäolo, vapauden etsintä, kirjoittaminen, ja vallitseva tarve jatkuvalle tiedolle johti filosofian syntyyn.

On monimutkaista ratkaista todellinen filosofian sydän, sillä ihmiskunnan historia ulottuu tuhansien vuosien taakse. Kirjoitettujen todisteiden puute tekee tämän äärimmäisen vaikeaksi, mutta samalla jännittäväksi ja mielenkiintoiseksi. Oli asia miten tahansa, järki ja ajatus ovat perusteet alkuperämme, maailmamme ja totuutemme etsinnässä.