Masennuksen aiheuttama muistinmenetys
Masennuksen aiheuttama muistinmenetys on tosiasia. Masentuneet aivot irtaannuttavat meidät todellisuudesta, niin kuin merelle kadonnut laiva. Se raahaa meidät keskelle neurokemiallista myrskyä. Se sulkee meidät luolaan, jossa ulkopuolisesta maailmasta tulee pelottava ja epäselvä, paikkaan jossa on vaikea keskittyä, muistaa asioita, reagoida, ajatella, pysyä perässä…
Kun me ajattelemme masennusta, useimmat meistä ajattelevat välittömästi sohvalla tai sängyssä makaavaa henkilöä, joka on sulkenut verhot ikkunoissaan. Näemme masennuksen psykologisena häiriönä, johon sisältyy letargisuus, alakuloisuus ja puolustuskyvyttömyys. Mutta on olemassa monia erilaisia masennustapauksia. Tuhannet ihmiset elävät tavallista päivittäistä elämäänsä kantaen mukanaan tätä näkymätöntä haavaa, jolla on vaikutus melkein kaikkeen mitä he tekevät.
Masennuksella on negatiivisia vaikutuksia meidän episodiseen muistiimme, joka tarkoittaa niiden asioiden muistamista mitä meille on tapahtunut.
Näin on siksi, että masennus on enemmän kuin vain henkinen tila. Se on myöskin sisäistä häiriötä, fyysistä uupumusta, apatiaa, innokkuuden puutetta. Se on mieleemme ilmaantuvaa toivottomuutta, aivan kuten Troijan puuhevonen. Mutta ennen kaikkea masennuksessa on kyse kognitiivisten kykyjemme heikentymisestä. Tämä viimeinen osa on äärimmäisen tärkeä osa masennusta, josta ihmiset eivät paljon puhu. Mutta se on ehdottomasti asia joka meidän on otettava huomioon kehittääksemme täydellisemmän, sopivamman ja herkemmän terapian.
Masennuksen aiheuttama muistinmenetys: mitä minulle tapahtuu?
Vaikeudet ymmärtää signaaleja, ja vielä isommat vaikeudet lähettää niitä. Ongelmat ymmärtää mitä luemme tai kuulemme. Jonkun henkilön nimi kielemme päässä, mutta emme millään kykene muistamaan sitä. Mielen tyhjentyminen ajaessamme, ja unohdamme minne olemme matkalla. Huomaamme, että ihmiset suuttuvat meille, sillä emme kiinnitä heihin huomiota heidän puhuessaan. Elämme enemmän ja enemmän väärinymmärrettyä elämää ympärillämme olevien ihmisten kanssa, sillä emme voi keskittyä heidän sanoihinsa, muistaa niitä, tai suorittaa yksinkertaisia sanojen yhdistämisiä.
Kuten voimme nähdä, masennuksen aiheuttamassa muistinmenetyksessä on kyse jostain muusta kuin pelkästä unohtelemisesta. Se tarkoittaa, että olemme jumissa henkisessä sumussa, jossa kaikki vaikuttaa olevan niin kaukana ja liian usvaiselta voidaksemme keskittyä niihin. Emme ymmärrä mitä oikein tapahtuu, missä olemme tai mitä meidän pitäisi tehdä. Kaikki tämä johtaa epämukavuuden tunteeseen, sosiaalisen ymmärtämisen puutteeseen, ja mikä vielä pahempaa: se tekee meistä entistä alakuloisempia.
Mutta miksi tämä kaikki sitten tapahtuu? Mistä kaikki nämä uuvuttavat prosessit oikein ovat peräisin?
”Vauhtia lisäävät” neuronit
Stressi on yleisesti ottaen vain yksi tekijä, joka lisää masennuksen mahdollisuutta. Uhattuna olemisen tunne, pelko, painostus, valmiustila tai ahdistus… Kaikki nämä tekijät saavat elimistömme vapauttamaan enemmän glukokortikoideja, kuten kortisolia (kaikkein yleisin ja tunnetuin).
Kortisolin kontrolloimat aivot toimivat eri tavalla. Se lisää neuroniemme nopeutta ja johtaa henkisiin prosesseihin, kuten mietiskelyyn, huolestuneisuuteen, pakkomielteisiin ajatuksiin, jne. Jotain todella voimakasta tapahtuu tästä aivojemme hyperaktiivisuudesta johtuen. Se haluaa hillitä yliaktiivisuutta, uupumusta, hermosolujen kuolemista, joten nämä solut alkavat ”irtaantua”.
Tämä tarkoittaa sitä, että aivomme lakkaavat lähettämästä tietoa niin nopeasti. Unohdamme asioita, muistimme heikkenee ja se hidastuu ja siirtyy ”paussitilaan”.
Hippokampus pienenee
Masennuksen aiheuttamalla muistinmenetyksellä on juuret eräässä tietyssä aivojen rakenteessa, hippokampuksessa. Muiden asioiden ohella tämä aivojemme osa käsittelee muistin säilömistä. Niin oudolta kuin se kuulostaakin, tämä on se alue johon kortisoli vaikuttaa eniten. Se on aivan kuin häränsilmä kaikille glukokortikoidien myrkyllisille puolille. Jos masennus on kroonista, tai masennus esiintyy toistuvissa jaksoissa, meidän hippokampuksemme pienenee ja pienenee.
Mutta on myös mainitsemisen arvoista, että hippokampuksella on todella korkea plastisuus. Voimme palauttaa sen alkuperäisen koon terapian, muistiharjoitusten ja kognitiivisten strategioiden avulla. Tällä tavalla huomiomme, muistimme, jne, palautuvat normaaleiksi.
Dopaminergiset reitit
Eräs surullinen masennuksen mukana tulevista todellisuuksista on anhedonia, eli kyvyttömyys tuntea mielihyvää. Johtuen tästä psykologisesta häiriöstä, masennuksesta kärsivä henkilö ei voi nauttia edes pienistä asioista. Hän lakkaa tuntemasta mielenkiintoa, nautintoa, motivaatiota tai energiaa, kun on kyse uusien projektien aloittamisesta, kodin jättämisestä, työskentelemisestä, muihin yhdistymisestä…
Dopaminergiset reitit ovat niitä osia aivoista, jotka palkitsevat meidät näistä asioista (asioista, jotka aivomme näkevät positiivisena). Mutta masentuneissa aivoissa dopamiini ei toimi enää kunnolla. Tämä muuttaa kaiken. Menetämme motivaatiomme, ja mikä tärkeämpää, tämän välittäjäaineen pieni määrä tuo mukanaan muutoksia meidän serotonergiseen, glutamatergiseen, opioidiseen,ja endokannabinoidiseen järjestelmäämme.
Kun kaikki nämä neurokemialliset prosessit lakkaavat toimiasta kunnolla, menetämme uteliaisuutemme ja kykymme oppia, keskittyä, säilöä ja muistaa uutta tietoa, tehdä päätöksiä…
Mitä voimme siis tehdä?
Masennuksen aiheuttama muistinmenetys on fakta, mutta kaikki kokevat sen omalla tavallaan. Tiedämme esimerkiksi, että kevyessä ja kohtalaisessa masennuksessa voimme parantua kognitiivisista puutoksista kognitiivisen terapian, harjoitusten, tukiryhmien, jne, avulla.
Mutta vakavammissa tapauksissa tarvitsemme monialaista lähestymistapaa. Tässä yhdistäisimme lääkityksen psykologisen terapian kanssa, muistipohjaisen terapian ja jopa ravintolisien kanssa, jotka sisältävät magnesiumia ja B-vitamiineja. Emme saa koskaan tietenkään unohtaa, kuinka tärkeää on saada tukea meitä ympäröiviltä ihmisiltä. Ymmärrys, läheisyys ja herkkyys masennuksesta kärsivää henkilöä kohtaan on tärkeä avain auttaessamme heitä parantumaan.