Kurt Lewin ja kenttäteoria

Sosiaalipsykologian alkuperästä löydämme mielenkiintoisen teorian ihmisen ja ympäristön välisestä suhteesta.
Kurt Lewin ja kenttäteoria
Roberto Muelas Lobato

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Roberto Muelas Lobato.

Viimeisin päivitys: 07 kesäkuuta, 2023

Kurt Lewin keksi monia teorioita, joiden joukossa oli kenttäteoria. Joitakin vuosia sitten, ennen kuin sosiaalipsykologiaksi kutsuttua psykologian alaa oli edes olemassa, kokivat ihmiset käyttäytymisen vain reaktioina. Behaviorismi oli siihen aikaan suosittu teoria ja tiedemiehet käyttivät sitä yrittääkseen selittää käyttäytymistämme. Kun sinua lyödään, on reaktionasi suojata itseäsi kääntymällä tai välttämällä seuraavan iskun. Joten tämän ajatusmallin mukaan ärsyke ja assosiaatiot muokkasivat käyttäytymistämme.

Mutta tämä ärsyke-reaktiosuhde oli liian yksinkertainen. Behaviorismi unohti havaintomme ja jopa ajatuksemme. Se ei luonut yhteyttä, jossa käyttäytyminen oli ihmisen ja hänen ympäristönsä välisen vuorovaikutuksen tulosta.

Kurt Lewin tajusi tämän. Hänen keksimänsä teoriat laittoivat ihmisten ja ympäristön välisen vuorovaikutuksen valokeilaan. Hänen tutkimuksensa olivat niin tärkeitä, että häntä pidetään nyt yhtenä sosiaalipsykologian kantaisänä.

Kurt Lewinin elämä

Kurt Lewin syntyi Preussissa, nykyisessä Puolassa. Myöhemmin hänen perheensä muutti Saksaan, jossa hän opiskeli lääketiedettä ja biologiaa. Lopuksi hän alkoi kiinnostua enemmän psykologiasta ja filosofiasta.

Kurt haavoittui ensimmäisen maailmansodan aikana, kun Saksa oli lähettänyt hänet taistelemaan. Palattuaan kotiin hän alkoi työskennellä Berlin Institute of Psychology -instituutiossa. Kurt päätti lähteä Saksasta, kun natsit olivat nousemassa valtaan. Hän päätyi asumaan Yhdysvaltoihin, jossa hän opetti muutamissa eri yliopistoissa.

Hän oli ollut yhteydessä sosialismin ja marxismin kaltaisten ideologioiden kanssa ja taisteli naisten oikeuksien puolesta. Nämä ajatukset johtivat hänet yhteen johtopäätelmään: psykologia voi auttaa tekemään yhteiskunnasta tasa-arvoisemman. Siitä syystä hän näki vaivaa niiden tekijöiden selvittämisessä ja ymmärtämisessä, joilla oli todella merkitystä käyttäytymisemme kannalta.

“Jos haluat todella ymmärtää jotakin, yritä muuttaa sitä.”

-Kurt Lewin-

värikkäät alueet

Tavoitteenaan arvioida ihmisen käyttäytymistä, Kurt Lewin etsi inspiraatiota suhteellisuus- ja kvanttifysiikkateorioista. Hän löysi yhden teorian, josta oli hänelle hyötyä: kenttäteoria. Tehdäkseen tuosta teoriasta psykologian osan, hän päätti tutkia käyttäytymistä, mutta piti sen erossa luonnollisesta asiayhteydestään.

Siitä syystä hän keskittyi ryhmien tutkimiseen. Hänen tutkimuksensa loivat pohjan, joka muuttui myöhemmin sosiaali- ja organisaatiopsykologiaksi. Hänen kokeilunsa liittyivät ryhmäpsykologiaan, organisaatiomuutoksen dynamiikkaan ja johtajuuteen.

Kurt Lewin ja kenttäteoria

Ottaen vaikutuksia fysiikan kenttäteoriasta, Kurt Lewin loi kaksi perusehtoa omalle kenttäteorialleen.

  • Ensimmäinen oli se, että käyttäytyminen syntyy rinnakkaisten tosiasioiden kokonaisuuden kautta.
  • Toinen oli se, että näillä rinnakkaisilla tosiasioilla on “dynaamisen kentän” ominaisuuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen kentän osien olotilat riippuvat kaikista muista osista.

Fysiikassa kenttä on alue, jolla on fyysisinä määreinä näyttäytyviä ominaisuuksia (lämpö, energia ja niin edelleen). Lewin käytti fysiikan “energiakenttää” omassa kenttäteoriassaan selittääkseen ihmisen käyttäytymiseen vaikuttavia ympäristötekijöitä.

Hänen mukaansa käyttäytyminen ei riipu menneisyydestä tai tulevaisuudesta. Se riippuu oikeastaan kaikista tämänhetkisistä tosiasioista ja tapahtumista sekä siitä, kuinka kohde havaitsee ne. Nämä tosiasiat ovat yhteydessä keskenään ja rakentavat dynaamisen energiakentän, jota Lewin kutsui elintilaksi.

Elintila

Elintila, tai psykologinen energiakenttä, tarkoittaa ihmistä ympäröivää ympäristöä ja hänen välittömän todellisuuden havaintoaan. Periaatteessa se on subjektiivinen, henkilökohtainen tila.

Se on kuin yhteenveto tavasta, jolla katsot maailmaa kaikkien tavoitteidesi, mahdollisuuksiesi, pelkojesi, kokemustesi ja odotuksiesi kanssa. Mutta tässä kentässä on tiettyjä rajoituksia, jotka tulevat erityisesti ympäristön fyysisistä ja sosiaalisista ominaisuuksista.

kenttäteoria

Kurt Lewinin kenttäteoria tutkii käyttäytymistämme täydellisessä perspektiivissä. Sillä tavalla emme päädy analyyseihin, joissa kaikki on eriteltyä. Psykologisen kentän vaikutus käytökseen on niin valtava, että Lewin sanoi jopa, että mikäli psykologisessa kentässä ei tapahdu mitään muutoksia, ei käytöksessäkään tule olemaan mitään muutoksia.

Lewin ajatteli, että psykologian ei pitäisi keskittyä ihmisten ja heidän ympäristönsä tutkimiseen sillä tavalla, kuin ne olisivat kaksi kokonaan erillistä osaa. Sen sijaan hän ajatteli, että meidän täytyy tarkastella tapaa, jolla ne vaikuttavat toisiinsa reaaliajassa.

Jos psykologisessa kentässä ei tapahdu mitään muutoksia, ei käytöksessäkään tule olemaan mitään muutoksia.

Merkityksellisiä muuttujia

Aivan kuten energiakentänkin suhteen, jokainen osa vaikuttaa kaikkiin muihin osiin. Ymmärtääksemme käytöstämme, meidän täytyy pitää mielessä kaikki muuttujat, jotka vaikuttavat siihen reaaliajassa. Tämä pitää paikkansa sekä yksilön että ryhmän tasolla.

Emme myöskään voi analysoida näitä tekijöitä yksilöllisesti. Meidän täytyy siis keskittyä tutkimaan tapaa, jolla ne ovat vuorovaikutuksessa keskenään saadaksemme täydellisen kuvan siitä, mitä oikeasti tapahtuu. Lewin keksi kolme muuttujaa, jotka selittävät tätä ajatusta. Ne ovat:

  • Energia: Tekojen aiheuttaja, niiden motivaatio. Kun ihmisellä on tarve, ilmestyy energia tai energiakenttä ja se johtaa tekoon. Kaikilla näillä teoilla on hintansa, joko positiivinen tai negatiivinen. Näiden tekojen hinta johtaa myös muihin tekoihin (positiivinen) tai työntää meitä taaksepäin (negatiivinen). Kaikesta tästä syntyvä käytös reagoi eri energioiden psykologiseen sekoitukseen.
  • Jännite: Ihmisen tavoitteiden ja nykyisen tilan välinen ero. Jännite on sisäistä ja työntää sinua eteenpäin käymään läpi aikomuksiasi.
  • Tarve: Sysää motivoivan jännitteen alkuun. Kun ihmisellä on fyysinen tai psykologinen tarve, herää hänen sisällään sisäinen jännitetila. Tämä jännitetila saa järjestelmän (ihmisen) muuttumaan yrittääkseen päästä takaisin alkutilaansa ja tyydyttääkseen tarpeensa.

Lewin sanoo, että kenttäteoria osoittaa sen, mitä kaikkien ihmisten mahdollinen ja mahdoton käyttäytyminen on. Elintilasta tietoisena oleminen auttaa meitä tekemään loogisia ennustuksia siitä, mitä ihminen tulee tekemään. Jokaiseen käytökseen, tai ainakin jokaiseen yksittäiseen tahalliseen käytökseen liittyy motiivi. On jännitteitä jotka työntävät sitä, energioita jotka siirtävät sitä, veloituksia jotka ohjaavat sitä ja kaikella tällä on oma päämääränsä.

aivojen värit

Motivaatiot

Kurt Lewin sanoi, että kaikki teot voidaan selittää yhdellä yksinkertaisella tosiasialla: näemme tiettyjä polkuja ja tapoja purkaa tiettyjä tunteita. Meitä kiehtovat teot, jotka näemme tapoina purkaa jännitystä.

Kurt ajatteli, että tällaisilla teoilla täytyy olla positiivinen hinta. Siitä syystä tunnet siis energian työntävän sinua purkamaan ne. Ja sitten muilla teoilla täytyy olla päinvastainen vaikutus. Ne lisäävät jännitettä, joten niillä on oltava vastenmielinen vaikutus.

Ymmärtääksesi kaiken tämän paremmin, on tässä esimerkki meillä kaikilla olevasta tarpeesta: tunnustuksen saamisen tarve. Kun koet tätä tarvetta, se herättää sinussa motivaation tulla tunnustetuksi niillä aloilla, jotka kiinnostavat sinua. Tällä motivaatiolla on positiivinen hinta ja se saa sinut toimimaan tavoitteenasi saada tunnustusta.

Motivaatio herättää jännitettä sinun nykyisen tilanteesi ja tunnustuksen saamisen tarpeen välillä. Se johtaa siihen, että ajattelet mahdollisia tekoja tunnustuksen saamiseksi. Ja riippuen siitä, mistä haluat saada tunnustusta, teet mitä tahansa minkä ajattelet antavan sinulle parhaimman tilaisuuden saada sitä.

/


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Caparrós, Antonio (1977). Historia de la psicología. Barcelona: Círculo Editor Universo.
  • Díaz Guerrero, Rogelio (1972). La evolución psicológica según Kurt Lewin: Dos conferencias.
  • Fernández, Alejandra (1993). Kurt Lewin (1890-1947): Una evaluación actual de su significación para la psicología. Madrid: Universidad Nacional de Educación a Distancia.
  • Lewin, Kurt (1988). La teoría del campo en la ciencia social. Barcelona: Paidós.
  • Lewin, Kurt (1997). Resolving social conflicts: Field theory in social science. Washington, DC: American Psychological Association.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.