Kuinka dementia vaikuttaa perheeseen: konfliktien käsittely
Viime vuosina elinajanodote on noussut huomattavasti: elämme pidempään ja parempaa elämää. Tämä on selkeästikin positiivista. Mutta se tarkoittaa myös sellaisten ongelmien ilmaantumista, joita ei ennen ilmennyt.
Yksi näistä on dementia. Ikääntyminen tuo mukanaan joissakin tapauksissa kognitiivista rappeutumista. Tämä vaikeuttaa yksinasumista ja jokapäiväisiä toimintoja. Itse asiassa sairaudet kuten dementia ovat suurin syy riippuvuuteen muista ihmisistä länsimaissa. Kuinka tämä tilanne sitten vaikuttaa perheeseen?
“Dementia on kuin se epäilyksen hetki, jolloin en tiedä pitäisikö minun luottaa silmiini vai muistiini, sillä molemmat tuntuvat voivan tehdä samat salakavalat virheet.”
-John Katzenbach-
Konfliktit, kun yhdellä perheenjäsenellä on dementia
Kaikki perheet käyvät läpi konflikteja jokapäiväisessä elämässään. Tavallisesti ne saadaan ratkaistua, ainakin jotenkuten, riippuen jokaisen perheenjäsenen ongelmanratkaisukyvyistä. Mutta kun yksi perheenjäsen sairastaa dementiaa, riidat ja jännite voivat kasvaa entisestään.
Tämä johtuu siitä, että dementiaan liittyy monia stressitekijöitä, joita ei ollut aiemmin. Ensiksi, sairaudesta ei aina saada riittävästi tietoa, ja lisäksi sairauden etenemistä on vaikea ennustaa. Tämä luo epävarmuutta perheeseen.
“Dementia syö potilaan ajatukset ja näin tuhoaa niiden ihmisten tunteet, jotka rakastavat ja välittävät hänestä.”
-Nolasc Acarin Tusell-
Toisaalta dementiapotilaasta huolehtiminen voi tulla kalliiksi, erityisesti koska se saattaa vaatia ulkopuolisen avun palkkaamista tai esimerkiksi hoitopaikan hankkimista vanhainkodista.
Konflikteja saattaa syntyä, koska yksi perheenjäsen vaatii niin paljon resursseja ja aikaa, että sitä ei ole enää jäljellä jos joku toinen perheenjäsen tarvitsee apua.
Lopuksi, riitoja syntyy usein myös siitä, kuinka dementiaa sairastavaa potilasta tulisi hoitaa. Osa saattaa kokea, ettei sen suhteen ole tehty oikeita päätöksiä ja että ne on tehty itsekkäästi pikemminkin kuin potilaan etujen mukaisesti.
Miksi nämä konfliktit pysyvät?
Nyt kun tiedämme konfliktien aiheuttajat, meidän on ymmärrettävä miksi ne voivat jäädä ratkaisematta. Sitten voimme opetella käsittelemään niitä.
Kommunikaatio-ongelmat ovat suurin syy siihen, miksi perheenjäsenet eivät löydä kaikkia tyydyttävää ratkaisua. Tämä kommunikaatio-ongelma aiheuttaa usein sen, että osalla on vaikeuksia ilmaista tuntemuksiaan ja ajatuksiaan sairaudesta. He pelkäävät pyytää apua, ja tämä voi johtaa riitoihin.
Lisäksi lapsilla tai muilla perheenjäsenillä on voinut olla ongelmia menneisyydessä sairastuneen henkilön kanssa. Tämä voi luoda syyllisyyttä ja saada osan perheenjäsenistä reagoimaan aggressiivisemmin kuin toiset.
Lopuksi, lapset voivat päätyä kilpailemaan keskenään todistaakseen kukin olevansa paras huolenpitäjä.
Mitä konfliktien ratkaisemiseksi voi tehdä?
Kun jollakin perheenjäsenellä on dementia, se aiheuttaa monimutkaisen tilanteen koko perheelle. Konfliktien minimoiminen on kuitenkin mahdollista.
Sen tekemiseksi on tärkeää muuttaa kaikki se haitallinen dynamiikka, joka liittyy dementiapotilaasta huolehtimiseen. On oleellista työstää kommunikaatiota. Kyky ilmaista tunteita ja mielipiteitä sairauteen liittyen auttaa ratkaisemaan riitoja.
Lisäksi tulisi muistaa, että perheenjäsenet, jotka kommunikoivat ja pitävät yhtä, kykenevät tukemaan toisiaan paremmin.
“Hän pyytää kättä pitelemään omaansa, sydäntä välittämään hänestä ja mieltä, joka ajattelee häntä kun hän ei kykene siihen itse; jotakuta suojelemaan häntä hänen matkallaan tämän labyrintin vaarallisten kaarteiden ja mutkien läpi.”
-Diana Friel-
Joustavuus muuttuvien roolien ja rutiinien suhteen hoidettaessa dementiaa sairastavaa lähimmäistä tarkoittaa suurempaa tukea.
Päätöksiä on opittava tekemään harkitusti. Kaikki tämä auttaa perhettä sopeutumaan dementiaan paljon paremmin ja minimoimaan tämän kauhean sairauden aiheuttaman kärsimyksen.
Kuvat: Cristian Newman, Tiago Muraro ja Alex Boyd