Hiljainen kohtelu: peitelty henkinen pahoinpitely
Hiljainen kohtelu on menetelmä, jota käyttävät usein ihmiset, joilla vaikuttaa olevan suuri itsehillintä ja jotka väittävät olevansa enemmän järki- kuin tunneperäisiä. Samaan aikaan sillä viitataan ei ainoastaan passiivisen väkivallan ilmaisuun, vaan myös kätkettyyn henkiseen pahoinpitelyyn. Näin ollen se voi syvästi vahingoittaa vastaanottavana osapuolena olevaa henkilöä.
Hiljaista kohtelua luonnehtii ryhmä käytöksiä, joiden päämääränä on muiden huomiotta jättäminen. Näemme sitä kaikenlaisissa ihmissuhteissa: pariskunnat, ystävät, vanhemmat ja lapset, sukulaiset ja niin edelleen. Hiljaisen kohtelun käyttäminen edellyttää aikaisempaa konfliktia. Joskus tällaisen käytöksen uhri ei kuitenkaan ole tietoinen konfliktista juurikin siitä syystä, että toinen osapuoli ei ole sitä avoimesti ilmaissut.
“Pahin synti tovereitamme kohtaan ei ole heidän vihaaminen, vaan välinpitämättömyys: se on epäinhimillisyyden merkki.”
-George Bernard Shaw-
Hiljainen kohtelu käsittää sellaisia tekoja kuten kieltäytyminen puhumasta jollekulle, toisen sanomisen huomiotta jättäminen, teeskenteleminen ettei kuule mitä toinen sanoo, itsensä etäännyttäminen tai seuran välttäminen kuin henkilö olisi tartuntaa levittävä, hänen ilmaistujen toiveidensa tai tarpeidensa sivuuttaminen tai mikä tahansa käytös, jolla pyritään tekemään henkilöstä näkymätön tai mitätön.
Tällainen käytös on melko vahingoittavaa. Se ei ainoastaan osoita epäkypsyyttä, ilkeyttä ja henkisen älykkyyden puutetta, vaan sillä voi myös olla vakavia seurauksia toiselle ihmiselle. Tällainen käytös on yritystä hallita ja ärsyttää, eikä sillä ole mitään positiivista annettavaa suhteelle.
Hiljainen kohtelu voi aiheuttaa stressiä ja henkisiä traumoja
Henkilö, joka on hiljaisen kohtelun maalitauluna, voi tuntea hyvin voimakkaita negatiivisia tunteita. Henkilön huomiotta jättäminen tarkoittaa, ettei hän ole minkään arvoinen eikä hänellä ole mitään väliä. Asiat menevät jopa vielä epäterveemmäksi, kun kaikki tämä tapahtuu julmassa ja kylmässä hiljaisuudessa, jota uhri ei osaa tulkita.
Ihmiset, jotka jätetään huomiotta, tulevat lopulta surullisten tunteiden valtaamiksi. Se voi toisinaan johtaa masennukseen. He tuntevat myös vihaa, pelkoa ja syyllisyyttä. Jonkun huomiotta jättäminen on epäsuora tapa syyttää tai osoittaa heitä sormella. Juuri sen takia tämä menetelmä on epäterve tapa käsitellä konflikteja.
Tällaisen käytöksen uhreilla on taipumus tuntea äärimmäistä ahdistuneisuutta. He eivät ymmärrä, mitä he tekevät väärin tai miksi toinen henkilö kohtelee heitä tällä tavalla. Aivan kuin he menettäisivät hallinnan ja se aiheuttaa paljon stressiä. Siitä syystä sitä pidetään yhtenä pahoinpitelyn muotona. Siinä ei huudeta tai lyödä, mutta siinä on paljon väkivaltaa.
Hiljaisella kohtelulla on myös fyysisiä vaikutuksia
On tehty tutkimuksia, jotka osoittavat että torjutut tai huomiotta jätetyt tunteet voivat aiheuttaa muutoksia aivoissa. Ihmisaivojen alue, jota kutsutaan “pihtipoimun etuosaksi”, on vastuussa eri tasoisten kipujen havaitsemisesta. Tutkijat ovat todistaneet, että tämä alue aktivoituu, kun joku kohtaa hiljaista kohtelua.
Tämän alueen aktivoituminen tarkoittaa sitä, että fyysisiä oireita alkaa myös ilmaantua. Joitakin hyvin yleisiä oireita ovat päänsärky ja ruuansulatusongelmat. Väsymys ja unettomuus ovat myös yleisiä vaivoja. Jos tilanne on vakava tai pitkittynyt, voi ilmetä vakavia ongelmia, kuten verenpaineen kohoamista, diabetesta tai jopa sairauksia kuten syöpää.
Autoimmuunijärjestelmä on myös vaikutuksen alaisena. Lähinnä tilanteen aiheuttaman suuren stressin takia. Seuraukset ovat jopa vakavampia, jos hiljaista kohtelua käyttävä henkilö on auktoriteettinen hahmo kuten opettaja, vanhempi tai esimies.
Opettele neuvottelemaan ehkäistäksesi tällaiset tilanteet
Joskus hiljaista kohtelua käyttää kaksi ihmistä, jotka rakastavat toisiaan kuten pariskunta, hyvät ystävät, sisarukset ja niin edelleen. Joskus ihmiset ajattelevat, että jos he käyttävät hiljaista kohtelua, toinen henkilö muuttaa käytöstään tai tekee niin kuin he haluavat tämän tekevän. He pitävät sitä melkein kuin opetuksellisena apuvälineenä. He ovat kuitenkin erittäin väärässä. Toisen henkilön huomiotta jättäminen rangaistuksen muodossa vain tuhoaa suhteen.
Kuten monet taktiikat, jotka ovat puolustavia ja epävarmuuden tuottamaa tulosta, myös tämän käyttö osoittaa erittäin huonoja kommunikointitaitoja. Hiljaisuus voi olla tervettä, kun tunteet ovat koholla ja tauko on tarpeellinen ennen tilanteen kärjistymistä. Kuitenkin, kun hiljaisuutta käytetään hallitsemisen tai rangaistuksen tapana, siitä tulee pahoinpitelyä.
Kenenkään ei pitäisi passiivisesti antaa itsensä tulla jonkun toisen sivuuttamaksi, ei varsinkaan ilman selitystä heidän käytökselleen. Ja kenenkään ei pitäisi yrittää ratkaista konfliktia käyttämällä hiljaista kohtelua. Kun kahden ihmisen välillä on ongelma, ainoa terve tapa on keskustella siitä ratkaisun löytämiseksi. Hiljaisuus ja etäisyys luovat vain uusia ongelmia eivätkä loppujen lopuksi ratkaise yhtään mitään.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
Nezlek, J. B., Wesselmann, E. D., Wheeler, L., & Williams, K. D. (2012). Ostracism in everyday life. Group Dynamics: Theory, Research, and Practice, 16(2), 91.
Parks, E. Cómo manejar la ley del hielo. WikiHow. https://es.wikihow.com/manejar-la-ley-del-hielo#:~:text=No%20demuestres%20ira%2C%20no%20fuerces,una%20apariencia%20relajada%20y%20positiva.
Premkumar, P. (2012). Are you being rejected or excluded? Insights from neuroimaging studies using different rejection paradigms. Clinical Psychopharmacology and Neuroscience, 10(3), 144-154.